24.2.2004
MUKSUN MUKANA –
TYLSÄ ARKI ON TÄRKEÄÄ

Tänä päivänä monet vanhemmat tasapainoilevat työn ja perheen välillä. Jatkuva kiire heijastuu herkästi arkeen ja lasten kasvatukseen. Moni pohtii, miten sen lyhyen ajan, jonka lapsen kanssa viettää voisi käyttää niin, että se tukisi hänen kasvuaan?

Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatri Minna Koskinen pitää tärkeänä sitä, että tehdään asioita yhdessä ja koetaan niitä yhdessä. - Lapsen voi ottaa mukaan niihin arkiaskareisiin ja arkipuuhiin, jolloin lapsi kokee, että hän on mukana niissä ja tuntee itsensä tärkeäksi, Minna sanoo.

Oululaisessa Leinosen perheessä molemmat vanhemmat käyvät kokopäivätyössä. Heillä jää aikaa lasten, kahdeksanvuotiaan Juuson ja kymmenvuotiaan Saaran, kanssa olemiseen lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Lapsilla on omat mieliharrastuksensa, Saaralla diskotanssi ja Juusolla jalkapallo, joissa he käyvät kerran viikossa. Myös kaverit ovat tärkeitä. Perheen äiti Sisko kertoo, ettei hän pidä välttämättömänä, että joka ilta mennään jonnekin. On ihana, kun ei tarvitse joka ilta kuljettaa lapsia johonkin suuntaan, vaan jää normaalia yhdessäoloaikaa kotona, hän sanoo.

Kiireettömän ilmapiirin luomiseen kannattaakin nähdä vaivaa, vaikka se voi tuntua vaikealta työhuolien keskellä. Rauhallista yhdessäoloa tarvitaan kuulumisten vaihtamiseen ja erityisesti tunteiden purkamiseen. Jatkuva vastavuoroinen tunnesuhde aikuisen kanssa on välttämätöntä lapsen henkiselle kehitykselle. Se kasvattaa itsetuntoa, perusluottamusta ja kykyä empatiaan.

Pieni lapsi tarvitsee lähelleen hoivaajan, leikki- ja kouluikäinen touhuaa jo pitkään ilman vanhempiaan. Hänelle on kuitenkin tärkeää, että aikuinen on tarvittaessa saatavilla. Pienen koululaisen yksinäiset tunnit iltapäivisin tulisikin järjestää niin, että hän voisi tarvittaessa kääntyä jonkun turvallisen aikuisen puoleen. Iltaisin yhteisten hetkien aikana vanhemman tulisi olla aidosti kiinnostunut lapsen maailmasta ja jaksaa olla läsnä.

Minna Koskisen mukaan on hyvä, että lapsen kanssa jaetaan mukavia asioita ja mukavia tunteita, mutta oikeastaan vielä tärkeämpää on, että kaikki kielteiset asiat, mitkä kuuluvat ihmisenä olemiseen ja ihmisen elämään myös jaetaan ja nekin tulevat koetuiksi. – On tärkeää, että aikuinen vastaanottaa myös pettymyksen tunteet, kiukun tunteet ja vihan tunteet ja on siinä turvana, koska ne ovat pienellä lapsella usein vielä hyvin hallitsemattomia. Aikuinen tavallaan auttaa siinä, että lapsi oppii sellaistenkin tunteiden kanssa elämään ja ajoittain sietämään niitä, koska ne kuuluvat elämään, Minna sanoo.

Samanlaisena toistuva arki voi tuntua aikuisesta puuduttavalta, mutta lapsen elämään se tuo turvallisuutta. Pienten kotiaskareiden tekeminen opettaa vastuunottoa ja velvollisuuksien sietämistä, jotka kuuluvat myös elämään. Leinosen perheessä lapset osallistuvat vähän ruoanlaittoon, vievät joskus roskapussin ja järjestävät omaa huonettaan. Kotiin tullaan illalla viimeistään 19.30 ja läksyjen on oltava siihen mennessä tehty.

Rajojen asettaminen luo lapsen elämään turvallisuutta. Kun pieni lapsi ei voi mennä jonnekin, missä vaara uhkaa, äiti tai isä ottaa hänet syliin ja kantaa pois. Samasta asiasta on kysymys myös isompien lasten kohdalla, vaikka toimintatapa on erilainen. Rajoja asettaessaan aikuinen ottaa vastuun lapsestaan ja huolehtii hänestä.

Minna Koskinen arvelee että tänä päivänä Suomessa ongelma on se, että rajoja on liian vähän tai niitä on, mutta kukaan ei valvo noudatetaanko niitä. – Ehkä on sovittu joku kellonaika, jolloin televisio pitäisi laittaa kiinni ja mennä nukkumaan, mutta kukaan ei valvo, että näin tapahtuu. Siksi olisi tärkeää, että kun rajoja asetetaan, niin ne olisivat johdonmukaisia ja niistä pidettäisiin kiinni.

Rajojen lisäksi lapsi tarvitsee luonnollisestimyös vapautta itsensä toteuttamiseen ja tunteen siitä, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on ilman vaatimuksia. Koska lapsen oma minuus tarvitsee kasvaakseen jatkuvan vastavuoroisen suhteen aikuisen kanssa, lapsen kanssa vietetyn ajan määrä nousee laatua tärkeämmäksi. Vaikka laatukin on tärkeää, niin vielä tärkeämpää on, että ylipäätään vietetään aikaa lapsen kanssa, Minna Koskinen sanoo.

Toimittaja: KIRSI SCHALI