Akuutin Arkisto
1.11.2005
Oikomishoidoista ei yksimielisyyttä
Suomalaislasten hampaita oiotaan pienestä pitäen. Varhaishoito aloitetaan yleensä 8–9 vuoden iässä, jotta purentavirheet saataisiin korjattua ennen pysyvää hampaistoa.
Oikomishoito voidaan aloittaa jo esikouluiässä: noin 20 000 lasta käyttää irrotettavaa purennanohjainta, jota pidetään suussa lähinnä yöllä.
– Purennanohjaimen avulla hampaat saadaan puhkeamaan oikeaan paikkaan, jolloin vältytään muilta oikomishoidoilta, selvittää hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela Turun yliopistosta.
Oikomishoidon ajoituksesta ja kriteereistä ei kuitenkaan vallitse täyttä yksimielisyyttä. Toinen koulukunta aloittaisi hoidot myöhemmin, 11–12 vuoden iässä. Helsingin yliopiston hampaiston oikomisopin dosentti Seppo Järvisen mukaan liian varhain aloitettu hoito venyy usein vuosikausia kestäväksi, koska purentavirheet lisääntyvät iän mukana pysyvän hampaiston muodostuessa.
– Varhainen hoito joudutaan purentavirheiden palautuessa useimmiten uusimaan 11–14 vuoden iässä. Hoidosta tuleekin lyhyempi ja onnistuneempi, jos se ajoitetaan murrosikään. Silloin purentavirheet ovat nähtävissä ja voimakas luuston kasvu auttaa hoidon tavoitteiden saavuttamisessa, Järvinen perustelee.
Varrelan mukaan hoitotuloksen pitkän aikavälin ennuste on olennaisen tärkeä hoitopäätöstä tehtäessä. Hammaslääkärin pitäisi myös kyetä arvioimaan ennuste sille vaihtoehdolle, ettei hoitoon lainkaan ryhdytä. - Purentavirheet saattavat palautua entiselleen, jos jälkihoito on jäänyt liian lyhyeksi. Joskus voidaan joutua uudestaan hoitamaan tällaisia tapauksia, Varrela toteaa.
OIKOMISHOIDON TULOKSET TUTKIMATTA
Noin 30 prosenttia lasten ja nuorten hoitotoimenpiteistä on oikomishoitoa. Hoitoja perustellaan muun muassa terveydellisillä haitoilla. Virheellinen purenta voi aiheuttaa pään ja kasvojen kiputiloja sekä estää kunnollisen pureskelun. Varhaishoidon kriitikkojen mielestä hoidettavien määrä on noussut kohtuuttoman suureksi.
– Purentavirheiden terveydellisiä haittoja on suuresti liioiteltu. Tällä hetkellä oikomishoito on pääosin esteettistä hoitoa, joka tehdään ulkonäkösyistä. Seuraavaksi tulevat purentavirheet, jotka jollakin tavalla vaikuttavat leukojen ja hampaiston kasvuun ja kehitykseen, Järvinen sanoo.
- Hoidon tarpeeseen vaikuttavat myös potilaan itsensä kokemat haitat ja toiveet. Ulkonäköseikkoja ei voi kokonaan ohittaa, sillä purentavirheet ovat neljänneksi tavallisin syy siihen, että lapsia kiusataan, Varrela vastaa.
Oikomishoidon tuloksia on tutkittu vähän. Esimerkiksi purennanohjainten hyödyllisyydestä ei ole vielä olemassa tieteellistä näyttöä, vaikka laitteet ovat olleet markkinoilla yli kaksikymmentä vuotta. Kaivattua tietoa tuo ylihammaslääkäri Katri Keski-Nisulan ja Juha Varrelan vuonna 1998 Jalasjärvellä ja Kurikassa aloittama varhaishoitotutkimus. Hoitoryhmään on otettu 450 vuosina 1992–1993 syntyneitä viisivuotiaita lapsia.
– Ensimmäisen vaiheen tulokset koskevat 116 lasta, jotka ovat käyttäneet purennanohjainta kolme vuotta. Näyttää siltä, että oikomishoidon tarve on saatu kokonaan poistettua, Varrela kertoo.
Varmaa tietoa purennanohjainten hyödyllisyydestä joudutaan vielä odottamaan. Lopullisia tuloksia saadaan vasta kun tutkimukseen osallistuneet lapset ovat täysi-ikäisiä.
Asiantuntijat:
SEPPO JÄRVINEN, dosentti
JUHA VARRELA, professori, Turun yliopisto
Toimittaja: ULLA SAIKKONEN