Akuutin Arkisto
3.5.2005
Toipuuko lievästä aivovammasta työkykyiseksi?
Eriasteisten aivovammojen vuoksi hoitoon hakeutuu Suomessa vuosittain arviolta 15 000–20 000 henkeä. Nimenomaan lievät aivovammat ovat työikäisillä jopa melko yleisiä. Vaikka aivot ovat hyvinkin joustavat, joskus toipuminen lievistä aivovammoista työkuntoon syystä tai toisesta kuitenkin pitkittyy.
Nuoren miehen pää on vaarassa
Aikuisten aivovammoista reilusti yli puolet syntyy päähän kohdistuvasta iskusta putoamisen tai kaatumisen seurauksena. Vuonna 2003 julkaistun Aikuisiän aivovammojen jälkitilojen Käypä hoito -suosituksen mukaan Suomessa sairaaloissa hoidetuista aivovammoista syntyy:
- liikenneonnettomuuksissa noin 20 %
- kaatumis- ja putoamistapaturmissa noin 65 %
- väkivaltatapahtumissa 5 %
- loput sekalaisista syistä 1 %
Etenkin meille suomalaisille sattuu juopuneina kaatumisia tai pahoinpitelyjä, joista on seurauksena aivovammoja. Kaikista aivovammoista noin kaksi kolmasosaa sattuu miehille. Sukupuoliero tasoittuu noin 45 ikävuodesta lähtien ja yli 75-vuotiaiden ryhmässä naiset ovat enemmistönä.
Aivovammoille altistavia vaaratekijöitä ovat:
- alkoholin ja muiden päihteiden käyttö
- ikä 16-25 vuotta tai yli 70 vuotta
- miessukupuoli
- riskinottoon taipuvainen persoonallisuus
- pyöräily ilman kypärää
- autolla ajo ilman turvavyötä
- ylinopeudet liikenteessä
- alhainen sosiaaliryhmä
- psykiatriset sairaudet
- heikkolahjaisuus
- aiempi aivovamma
Vaaralle altistavia urheilulajeja ovat:
- nyrkkeily
- laskettelu
- lumilautailu
- rullaluistelu
- jalkapallo
- jääkiekko
- kilpapyöräily
- moottoriurheilu
Vakavista ja kuolemaan johtavista työikäisten vammoista n. 60-70 % johtuu liikenneonnettomuuksista. Vanhuksilla kaatumiset ovat vakavien vammojen tavallisin syy. Kuolinsyytilastoissa aivovamma on pääsyynä noin tuhannella henkilöllä vuosittain. Alle 45-vuotiailla aikuisilla se on yleisin välitön kuolinsyy. (Lähde: Aikuisiän aivovammojen jälkitilojen Käypä hoito -suositus, 2003)
Lievästä aivovammasta yleensä toipuu
Aivovamman vaikeusaste vaihtelee erittäin vaikeista aivovammoista hyvin lieviin aivovammoihin. Aivotärähdyksen käsitettä ei uusi aikuisten aivovammojen käypä hoito -suositus enää tunne. Aivovammoista merkittävä osa jää jopa kokonaan toteamatta.
Päähän kohdistunut lieväenerginen vammautuminen voi johtaa lievään aivovammaan, jonka merkkinä ovat lyhyt tajunnan tason alenema ja muistikatko. Usein lievästä iskusta seuraa kuitenkin vain pinnallisia ruhjejälkiä, päänsärkyä ja pahoinvointia, jolloin aivovammasta ei katsota olevan kyse. Suurin osa toipuu yleensä muutamassa viikossa tai kuukaudessa ja palaa normaaliin elämään. Ennuste on siis varsin hyvä, rohkaisee neurologian erikoislääkäri Mikael Ojala.
– Silloin kun on lievä vamma jossa on vain hetkellinen tajuttomuus ja aivokuvissa ei näy mitään, niin näistä ei pitäisi pidemmän päälle jäädä yhtään mitään pysyvää haittaa. Mutta ensimmäisinä kuukausina kuitenkin saattaa ilmentyä keskittymiskyvyn häiriöitä ja muistin heikkoutta. Ei jaksa ihan niin paljon kuin aikaisemmin eli tämä voi johtua itse siitä aivojen vammautumisesta. Mutta koko ajan on muistettava myös se säikähtäminen ja erilaiset muut mekanismit, jotka liittyvät siihen että on melkein joutunut auton yliajamaksi. Tämä voi paljon heijastua siihen jälkioireistoon, kertoo Ojala.
Aivovamman seurauksia
Aivovamma ei useinkaan näy päällepäin mutta voi ilmetä esimerkiksi tunne-elämän säätelyssä. Aivovamman seuraukset riippuvat muun muassa vammamekanismista, vamman vaikeusasteesta sekä hoitotoimenpiteiden onnistumisesta. Aivovamman aiheuttamia oireita voivat olla:
- epänormaali väsymys ja rasituksen sietokyky
- tarkkaavuuden ylläpidon ja keskittymisen heikentyminen
- muistitoimintojen häiriöt, erityisesti lähimuistin heikentyminen
- aloite- ja suunnittelukyvyn heikentyminen
- toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja juuttuminen
- sanojen löytämisen ja sanattoman viestinnän ymmärtämisen vaikeus
- vaikeus itse tunnistaa vamman aiheuttamia oireita ja muutoksia
- toimintojen, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet
- luonteen muutokset, luonteenpiirteiden korostuminen tai latistuminen
- arviointikyvyn ja kriittisyyden heikentyminen
- ajattelun muuttuminen konkreettiseksi ja lapsenomaiseksi
- halvaukset
- tasapainohäiriöt
- päänsärky
- epilepsia
- unihäiriöt
- näkökenttäpuutokset
- puheen vaikeudet
Lähde: Kansainvälinen aivoviikko, www.aivoviikko.fi
Oireet voivat haitata selviytymistä päivittäisissä toimissa, työssä ja ihmisten parissa.
– Aivoilla on erittäin hyvä toipumiskyky kuitenkin. Jopa saattaa hyvin vaikeissakin vammoissa löytyä sitä työhön toipumiskykyä mutta näissä lievissä niin lähes poikkeuksetta aivo korjaa sen ja se on reserviä, jolla selviydytään ihan entiseen tapaan, rohkaisee Ojala.
Kuinka työhön paluu onnistuu?
Aivovammaa hoidetaan vamman vaikeusasteen mukaan. Joskus toipuminen sinänsä lievästä aivovammasta työkykyiseksi syystä tai toisesta pitkittyy. Pitkään jatkuva oireiden havainnoiminen kotona ei välttämättä aina parhaalla tavalla edistä kuntoutumista.
– Oikeasti tämä ihminen syystä tai toisesta kokee, ettei hän pysty yhtään mihinkään. Siellä työssä on voinut olla jo valmiiksi niin epämiellyttäviä piirteitä, pätkittäisyyttä, huonoa johtavuutta, huonoa palkkausta tai ihminen saattaa olla ikääntynyt. Eli tämä saattaa olla tavallaan lisäpalikka, joka on suistanut tämän ihmisen pois työelämästä vaikka itse se lääketieteellinen osuus on kuitenkin pieni. Mutta se on kuitenkin sen kamelin selän katkaisija ja sitä kautta tulee tätä kroonistumista, Ojala valottaa.
Hänen mukaansa lääkärin tietynlainen tehtävä on tuupata nimenomaan lievästi oirehtivia ja lieviä vammoja saaneita takaisin työelämään.
– Se ei ole pelkästään yhteiskunnan tai sosiaaliturvan rahallinen intressi. Vaan se on niin keskeinen osa ihmisen elämää, että ei tarvitse kuin katsoa pitkäaikaistyöttömiä ja heidän elämänsä laatua niin näkee että työn puute ei ole mikään siunaus.
Aivovamma ei ole älyvamma!
Aivovamman saanut on useimmiten yhtä fiksu tai yhtä vähän fiksu kuin ennen onnettomuuttakin. Tämän päivän työelämä on kuitenkin vaativaa ja kiireistä ja aivokapasiteettia tarvitaan työssä enemmän kuin ennen.
– Tästä syntyy tietysti ongelma silloin kun meillä on lievä aivovamma ja erittäin vaativa työ, että miten tämä työhön paluu siinä yhteydessä onnistuu. Joskus voisi ajatella pehmeää laskua, joka voidaan toteuttaa vaikka vakuutusjärjestelmän tuella. Ensimmäiset pari kuukautta ollaan kevennetyssä osa-aikatyössä ja sillä tavalla palataan siihen työtehtävään, koska ei pidä väheksyä tätä työelämän huikeaa vaatimustasoa nykyisin, pohtii Ojala.
Työtoverit ja lähiesimies voivat kuitenkin auttaa helpottamaan työhön paluuta. Tärkeä on myös lähiomaisten piiri. Ihminen kun ei ole saari vaan se, jolla on verkostot kunnossa pärjääkin paremmin.
Pyöräilykypärä päähän!
Aivovamman jo kerran saaneella on 3-10 -kertainen vaara saada uusi aivovamma. Aivovammojen syntymistä voidaan onneksi ehkäistä ennalta. Liikenteessä matalammat ajonopeudet sekä turvavyön käyttö ja turvatyynyt vähentävät suuresti aivovamman riskiä. Ja jos käyttää pyöräilykypärää, vähentää se onnettomuustilanteissa kaikissa ikäryhmissä aivovamman riskiä jopa 63-88 prosentilla!
– Sitten myöskin alkoholin käyttö, koska se on kuitenkin niin merkittävä pahojen aivovammojen aiheuttaja. Vaikka tämä saattaa olla utopiaa ajatella, että käytännössä alkoholin käyttö vähenisi. Mutta täytyy ajatella, että sieltä ne aivovammat syntyy että kaatuillaan ja tapellaan humalapäissään, muistuttaa Mikael Ojala vielä lopuksi.
Lisätietoja:
Asiantuntija: MIKAEL OJALA, LKT, neurologian erikoislääkäri
Toimittaja: LEA FROLOFF