Akuutin Arkisto
3.5.2005
Muistia purkista?
Huono muisti on pian historiaa. Muistitutkijat lupailevat, että muistia parantavia pillereitä tulee markkinoille jo lähivuosina.
Apua lievään muistin heikentymiseen
Muistipilleri ei ole enää utopiaa. Tutkimus on edistynyt niin pitkälle, että Yhdysvalloissa lääkkeitä testataan jo ihmisillä. Hiirillä ne näyttävät toimivan.
Nämä muistiin vaikuttavat aineet toimivat kunnolla vain terveissä aivoissa eli niistä ei valitettavasti näytä olevan apua esimerkiksi Alzheimerin tautiin. Muistipillereitä tarjotaankin avuksi lievään muistin heikentymiseen.
– Englanniksi puhutaan sairaudesta termillä mild cognitive impairment. Suomeksi se on oikeastaan iän mukanaan tuoma muistin heikentyminen, selittää geriatrian professori Raimo Sulkava Kuopion yliopistosta.
– Tässä hiukan epäilyttävin perustein kehitelty uusi sairaus. Osalle ihmisistä, joilla on lieviä muistihäiriöitä, kehittyy kyllä myöhemmin alzheimerin tauti tai joku muu dementoiva sairaus, mutta suurimmalle osalle ei. Siksi vähän epäilyttää, että normaalista ikääntymisestä on tässä tehty sairaus.
Muistin tehostajia
– Näitä lääkkeitä voisi kutsua muistin tehostajiksi. Niillä pyritään vaikuttamaan hippokampukseen, missä pysyvät muistijäljet syntyvät. Siellä tiettyä entsyymiä pyritään lisäämään sillä tavalla, että muistiin painuminen nopeutuu.
– Tässä on kuitenkin sellainen ongelma, että kun vaikutetaan hippokampukseen ja siellä saadaan ehkä näitä myönteisiä vaikutuksia, niin samalla vaikutetaan koko aivoihin ja saattaa olla - niin kuin viime aikaiset tutkimukset vähän viittaavat - että samoilla lääkkeillä ja aineilla on haittavaikutuksia aivojen otsalohkoihin, Sulkava varottaa.
– Otsalohkot puolestaan säätelevät toimintaa ja sen tarkoitusta, eli ne ovat toiminnan ohjauksen elin. Eli jos vain kauheasti painetaan asiaa mieleen, mutta ei ymmärretä sen merkitystä, niin ei se voi olla tarkoituksenmukaista.
Muistiviagraa
Muistipilleri suuhun – ja jo alkavat vuosiluvut ja nimet löytyä muistin uumenista. Kuulostaa sen verran houkuttelevalta, että pilleripurkille kurottelisi mielellään varmasti myös moni hyvämuistinen.
Muistilääkkeitä pidetäänkin elintasolääkkeinä ja niiden yhteydessä puhutaan jopa kosmeettisesta neurologiasta.
– Voidaan sanoa, että nämä uudet muistilääkkeet ovat muistiviagraa. Eli ne on tarkoitettu ihmisille, joilla ei aina muisti toimi, tai tilanteisiin, joissa halutaan muistin toimivan lyhyen aikaa loistavasti. Mutta mitä hyötyä muistilääkkeistä sitten on?
– Suurin hyöty on epäilemättä lääketehtaille. Joka saa ensimmäisenä markkinoille, niin kuin eräs lääketehdas sai Viagran, varmasti rikastuu tällä lääkkeellä, mutta se, kuinka paljon lääke hyödyttää ihmiskuntaa, on ihan toinen asia.
Doping-aine opiskelijoille
Elinympäristömme pursuaa ärsykkeitä, joita aivot seulovat koko ajan. Ajatus muistilääkkeestä, joka siirtäisi kaiken informaation suoraan pitkäkestoiseen muistiin, hirvittää tutkijoita.
– Tämä doping on tullut erityisesti opiskelijoiden maailmaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään jo nyt Alzheimer-lääkkeitä siten, että niitä syödään muutama viikko ennen tenttiä ja opiskelijat väittävät, että siitä on ollut apua. Nämä uudet muistilääkkeet tuntuvat lupaavan vielä enemmän.
– Mutta kyse on hyvin pitkälle dopingista, jolla tiedetään olevan haittavaikutuksia, jopa hyvinkin vakavia haittavaikutuksia. Epäilen, että jos hippokampusta käytetään liian kovilla kierroksilla, käy vähän niin kuin moottorien formulakisoissa, eli se poksahtaa rikki, Sulkava varottaa.
Kaikkea ei pidäkään muistaa
Muistilääkettä nauttineen aivoihin saattaisi iskostua tarpeellisten asioiden lisäksi myös kaikkea turhaa.
Tosin lääketehtaat tarjoavat apua myös unohtamiseen. Kehitteillä on lääke, joka tuhoaisi esimerkiksi traumojen uhrien synkkiä muistoja.
– Itse asiassa ne lääkkeet saattavat olla hyödyllisempiä. Eli jos on traumaattisia muistoja esimerkiksi jostakin onnettomuudesta, niin on hyvä saada ne pois mielestä.
– Minun mielestäni kaikista parasta lääke olisi sellainen, joka tuhoaisi kaikki turhat muistot, Sulkava päättää.
Asiantuntija: RAIMO SULKAVA, geriatrian professori, Kuopion yliopisto
Toimittaja: TIIA VÄRE