Akuutin Arkisto
15.2.2005
Potilassimulaattori sydänlääkärin koulutukseen
Vaikean sepelvaltimotaudin hoitotoimenpiteenä kirurginen ohitusleikkaus on ollut Suomessa varsin yleinen. Viimeisen viiden vuoden aikana toimenpidekardiologiset hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja pallolaajennuksia tehdään meillä yhä enemmän.
Sairastavuuteen nähden pallolaajennuksia tehdään kuitenkin edelleen vähän muihin länsimaihin verrattuna. Käytännön syy on ollut kardiologipula. Nyt kehitys on kääntynyt ja kardiologeja koulutetaan pallolaajennustoimenpiteisiin muun muassa uuden potilassimulaattorin avulla.
Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudissa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet, useimmiten ateroskleroosin seurauksena. Ateroskleroosi on prosessi, jossa sepelvaltimoiden seinämään kertyy ylimääräistä rasvaa ja kovettumaa. Huono verenkierto sydämessä johtaa alkuun suuremmassa rasituksessa, myöhemmin lievemmässäkin rasituksessa rintakipuun, joka voi säteillä tyypillisesti vasempaan käteen sekä kaulalle. Jos sairaus pääsee etenemään pitkälle, seurauksena voivat olla levossakin esiintyvät rintakivut ja sydäninfarkti.
Sepelvaltimotaudille altistavat:
- kohonnut verenpaine
- suurentunut veren kolesterolipitoisuus
- tupakointi
- liikunnan vähäisyys
- liikapaino
- diabetes
Merkittävä kansanterveydellinen ongelma
Sepelvaltimotauti on aikuisten suomalaisten yleisin kuolinsyy ja keskeinen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Kohonneesta verenpaineesta kärsii noin 600 000 ja sepelvaltimotautia sairastaa noin 300 000 suomalaista. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat vuosittain yli 40 prosenttia kaikista kuolemantapauksista.
- Sydänsairaudet ja etenkin sepelvaltimotauti on edelleen erittäin merkittävä kansanterveysongelma. Näissä asioissa on toki menty eteenpäin, mutta silti suomalainen mies pärjää Euroopan tasolla tässä suhteessa huonosti, sanoo ylilääkäri Kari Niemelä TAYS:n Sydänkeskuksesta.
- Itse asiassa lähes joka 10 suomalainen sairastaa oireista sepelvaltimotautia ja joka vuosi noin 30 000 ihmistä sairastuu äkilliseen sepelvaltimokohtaukseen. Kuolleisuus Euroopan tasolla hyvin korkea ja yksittäisistä kuolinsyistä sepelvaltimotauti on miehillä tärkein.
Sepelvaltimotaudin hoito
Tällä hetkellä kaksi sepelvaltimotaudin hoidossa eniten käytettyä toimenpidettä ovat pallolaajennus ja ohitusleikkaus. Pallolaajennuksessa ahtautuneeseen sepelvaltimoon uitetaan nivusen kautta katetri paljolti samalla tavoin kuin varjoaine-kuvauksessa. Katetrin avulla voidaan ahtautunut sepelvaltimo laajentaa lyhyeltä matkalta, jolloin verenvirtaus valtimossa paranee.
Ohitusleikkauksessa sepelvaltimoiden tukkeutuneet kohdat ohitetaan terveellä verisuonisiirteellä, jolloin hapenpuutteesta aiheutuneet kivut poistuvat ja sydämen toimintakyky paranee. Siirrännäisenä käytetään potilaan rintavaltimoa tai jalasta otettavia laskimoita. Vaikean sepelvaltimotaudin hoidossa kirurginen ohitusleikkaus on ollut Suomessa varsin yleinen.
Pallolaajennukset yleistyvät
Viimeisen viiden vuoden aikana toimenpide-kardiologiset hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja pallolaajennuksia tehdään meillä yhä enemmän. Sairastavuuteen nähden pallolaajennuksia tehdään kuitenkin edelleen vähän muihin länsimaihin verrattuna.
– On totta että ohitusleikkauksia on Suomessa tehty paljon. Niiden määrä on kääntynyt hiljalleen laskuun. Toisaalta täytyy muistaa, että suomalaisten sairastuvuus on hyvin korkea ja meillä on edelleen hyvin paljon vaikeaa sepelvaltimotautia eli ohitusleikkauksia tarvitaan edelleen tuleville vuosillekin aika suuria määriä, sanoo ylilääkäri Niemelä.
– Pallolaajennustoimenpiteiden määrät ovat Suomessa olleet, varsinkin sairastuvuuden huomioon ottaen, hyvin alhaisia. Tosin viime vuosina kehitys on ollut suotuisa ja ne ovat lisääntyneet huomattavasti.
– Pallolaajennusten tulokset ovat parantuneet erityisesti sepelvaltimotukiverkkojen, stenttien, myötä ja erityisesti lääkeaineilla pinnoitetut tukiverkot ovat parantaneet tuloksia.Eli yhä useammin voidaan raskaamman ja sinänsä tuloksekkaan ohitusleikkauksen sijaan hoitaa potilaita pallolaajennuksella.
Suomessa kardiologipula
Yksi käytännön syy siihen, että pallo-laajennuksia tehdään meillä edelleen vähän muihin länsimaihin verrattuna, on ollut kardiologipula.
– Varsinkin menneinä vuosina suomalaisten kardiologien määrä suhteessa väestöpohjaan on ollut Euroopassa alhaisimpia. Koulutukseen on nyt satsattu ja tilanne on kohentunut, mutta kun ajatellaan, että kyse on hyvin pitkästä koulutuksesta, niin asiaa ei hetkessä saada korjattua, Niemelä myöntää.
– Toimenpiteitä tekevien kardiologien määrä alkaa aivan lähivuosina olemaan se, mitä tarvitaan.Suurempi ongelma on ehkä koulutusuudistus, jossa kardiologien pitäisi kantaa yhä suurempi vastuu myös ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja sairastumisen jälkeisestä jatkohoidosta.Se onkin jo paljon suurempi haaste, miten tämä määrä kardiologeja saadaan koulutettua.
Potilassimulaattori koulutuksen avuksi
Yksi mahdollinen apu kardiologitarpeen tyydyttämiseen on uusi potilassimulaattori, jonka avulla voi harjoitella turvallisesti monimutkaisia sydän- ja verisuonitoimenpiteitä, kuten pallolaajennuksia ja akuutin infarktin hoitoa.
TAYS:n Sydänkeskuksen johtaja, ylilääkäri Kari Niemelä vertaa simulaattoria lentäjäkoulutuksessa olevaan lentokone-simulaattoriin. Molemmissa koulutetaan ammattilaisia tilanteissa, jotka ovat hengenvaarallisia, ellei toimenpiteen suorittaja ole saanut koulutusta.
– Potilassimulaattorilla harjoitellaan todellista tilannetta potilasnukella. Simulaattorissa voi käyttää aitoja välineitä ja tietokoneohjelmilla saadaan aikaan todellisuudentunne eli toimenpide tuntuu oikealta.
Simulaattorissa on kolme monitoria, jotka simuloivat aitoa veridynaamista ympäristöä sekä palautteenantojärjestelmä. Jotta tilanne olisi mahdollisimman aito, useat komplikaatiot, jotka ilmenevät oikean toimenpiteen aikana, ilmenevät myös simuloinnissa.
– Lääketieteessä potilassimulaattorit ovat kehittyneet hurjaa vauhtia ja niillä on varmasti oma tärkeä sijansa. Erityisesti nuorten lääkäreiden koulutuksessa ne lyhentävät koulutuksen alkuvaihetta ja myös kokeneemmalle kardiologille on hyvä päästä testaamaan uusia menetelmiä ja välineitä ensin potilasnukella.
Toimenpiteet palokuntatoimintaa
Mitään ihmelääkettä suomalaiseen kansantautiin potilassimulaattori ei kuitenkaan tuo.
– Sydänsairauksien ja sepelvaltimotaudin hoidossa on kyse hyvin laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluvat oikeat elintavat, ennaltaehkäisy ja jälkihoito. Toimenpiteet ovat ikään kuin palokuntatoimintaa.
– Tilannehan on oleellisesti parantunut, jos ajatellaan nimenomaan työikäisen väestön sairastuvuutta, sehän on hyvin positiivinen kehitys. Toisaalta ihmiset elävät yhä kauemmin ja sitä myötä absoluuttisten tautitapausten määrä tulee kasvamaan eli töitä tällä saralla tulee riittämään.
– Toisaalta täytyy muistaa, että toimenpiteet tulevat yhä haastavammiksi ja niissä käytettävät välineet ovat yhä haastavampia, niin kyllä tällaistakin tukikoulutusta tarvitaan, Niemelä linjaa.
Asiantuntija: KARI NIEMELÄ, ylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, Sydänkeskus
Toimittaja: TIIA VÄRE