Akuutin Arkisto
18.1.2005
Kahvi saattaa vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen
Ensimmäinen varmana pidettävä kirjallinen maininta kahvipensaasta on 800-luvun lopulta arabialaisen lääkärin kirjoittamassa lääkeluettelossa.
Myös nykytutkimusten mukaan kahvilla näyttäisi olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia: kahvi saattaa mm. vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.
Kahvi vaikuttaa edullisesti diabetesriskiin
Kakkostyypin diabetes on suuri kansan-terveydellinen ongelma suomessa. Lääke siihen saattaa siis tulevaisuudessa löytyä yllättävän läheltä: koko kansan herkusta, kahvista.
– Mitä enemmän kahvia juodaan, sitä pienempi on diabetekseen sairastumisriski. Riski jopa puolittuu, kun juodaan kahvia yli 7 kuppia päivässä, joka on tietysti hyvin iso määrä. Ja meidän tutkimuksissa, samoin kuin muissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että tämä riskin väheneminen ei riipu muista tekijöistä, vaan se on nimenomaan kahviin liittyvä ominaisuus, kertoo akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto.
– Me olemme tutkineet suuria väestöotoksia ja seuranneet sitten heidän terveydentilaansa useiden vuosien, vuosikymmentenkin ajan. Ja tämmöisessä seurantatutkimuksessa on voitu katsoa, miten ihmiset, jotka juovat kahvia, sairastuvat erilaisiin tauteihin ja tässä sitten löytyi mm. se, että diabetesta on vähemmän paljon kahvia juovilla.
Vaikutusmekansimia etsitään
Tällä hetkellä tutkitaan mm. sitä, mikä kahvissa saa aikaan nämä myönteiset vaikutukset. Kahvissa tunnetaan yli 500 erilaista kemiallista ainetta ja niistä useampi saattaa olla mukana estämässä diabeteksen puhkeamista.
– Tärkein aine varmastikin on niin sanottu klorogeenihappo, jota kahvissa paljon. Oikeastaan kahvi on suurin klorogeenihapon lähde ihmisravinnossa ja tämä happo vaikuttaa sekä mahalaukussa, suolistossa että maksassa elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Toisaalta saattaa olla myös niin, että tästä syntyy hajoamistuotteita, jotka vaikuttavat sen lisäksi.
– Kofeiini on mielenkiintoinen aine siinä mielessä, että laboratoriokokeissa kofeiinia käytetään haiman insuliinieritystä, ja siinä mielessä kofeiinilla on toki vaikutusta tähän insuliini- ja sokeriaineenvaihduntaan. Mutta näyttäisi siltä, että myös kofeiiniton kahvi vaikuttaa edullisesti diabetesriskiin.
Diabeteslääkettä kahvista?
Kehitetäänkö siis tulevaisuudessa diabeteslääkettä esim. kahvin klorogeenihaposta tai jostain sen hajoamistuotteesta vai suosittelevatko lääkärit vain reipasta kahvin juontia?
– Ensinnäkin suositellaan kahvin juontia, koska diabetesriski todellakin alenee henkilöillä, jotka juovat kahvia. Mutta riski ei poistu kokonaan; luonnollisesti ylipaino ja liikkumattomuus ovat siellä taustalla vaikuttamassa toiseen suuntaan. Toisaalta on kyllä ihan mahdollista, että tästä saattaa syntyä joitain ihan uusia lääkeaineita myöskin.
Sinänsä suomalaiset, jotka jo nyt juovat kahvia kilomäärissä mitaten eniten maailmassa, eivät ehkä panisi pahaksensa lääkärin määräämää kahvin juontia.
– Suomalaiset juovat paljon kahvia ja voitaisiinkin kysyä toisinpäin, että jos suomalaiset eivät joisi näin paljon kahvia, niin kuinka paljon diabetesta meillä olisikaan? Tuomilehto pohtii.
– Todennäköisesti on kuitenkin niin, että kahvin juonti siirtää diabeteksen puhkeamista jonkin verran eteenpäin eikä poista sitä riskiä kokonaan.
Onko kahvi terveellistä?
Kahvia on tutkittu eri puolilla maailmaa varsin paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveet henkilöt voivat hyvillä mielin nauttia 4-5 kupillista kahvia päivässä. Sillä on monia myönteisiä vaikutuksia. Kohtuullisen kahvinjuonnin on muun muassa todettu parantavan havaintokykyä, vähentävän masennusta ja sappikivien kehittymistä, estävän paksusuolen syöpää ja helpottavan astmaoireita. Kahvissa on myös runsaasti antioksidantteja.
– Kahvilla on tietysti tämä piristävä vaikutus, josta on omanlainen hyötynsä silloin kun haluamme virkistyä hieman: se lisää työtehoa ja tekee mielen virkeämmäksi. Mutta sitten on tauteja, kuten esimerkiksi Parkinsonin tauti, jotka näyttävät kahvia juovilla olevan harvinaisempia kuin kahvia juomattomilla.
Kuitenkin juomaan liitetään jonkin asteinen negatiivinen leima: Ihmiset usein sanovat, että he juovat liikaa tätä myrkkyä.
– Mitä tämä liika tarkoittaa, niin se on tietysti hyvinkin yksilöllistä. Mutta kahvi sinänsä on yksi turvallisimmista juomista. Se ei aiheuta mitään terveysriskejä. Totta kai kaikki ruoka ja juoma saa yksilöillä aikaa erilaisia vaikutuksia: jotkut saavat siitä mahavaivoja ja sitten kofeiini kun piristää, niin tietysti jotkut voi saada unihäiriöitä siitä, kun juovat illalla kahvia.
Tutkimus jatkuu
Monillakin ravintoasioilla on todella suuri kansanterveydellinen merkitys - me tiedämme sen esimerkiksi rasvasta ja suolasta. Se, tuleeko kahvista diabeteslääke, selviää tulevaisuudessa. Tutkimus kahvin diabetesvaikutuksen ympärillä jatkuu.
– Me pyrimme nyt meidän väestöaineistossa selvittämään, löytyykö sieltä joitakin henkilöitä tai henkilöryhmiä, jotka erityisen selkeästi reagoisivat tälle kahvin vaikutukselle. Tämän lisäksi meillä on myös käynnistymässä koe, jossa eri kahvi määriä juovilla tutkitaan hyvinkin tarkasti eri asioita. Sitten lopuksi on hyvin mielenkiintoista selvittää myöskin mm. perintötekijöiden vaikutusta: jotkut saattavat reagoida kahville eri tavalla kuin toiset, joten sieltäkin saattaa löytyä jotain uutta, Tuomilehto linjaa.
Asiantuntija: JAAKKO TUOMILEHTO, akatemiaprofessori, Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopisto
Toimittaja: TIIA VÄRE