Akuutin Arkisto
18.10.2005
Lasten vähäinen liikunta vaarantaa jo normaalin kehityksen
– Vuosituhannet kehomme on kehittynyt niin, että se tarvitsee tietyn määrän liikuntaa, jotta meistä kehittyy pystyssä pysyviä, käveleviä ihmisiä. On 11. hetki herätä! Näin varoittaa liikuntatieteen tohtori Arja Sääkslahti, joka näkee opettajan työssään yhä enemmän kömpelöitä lapsia, jotka eivät tahdo pysyä pystyssä vähäisen liikuntansa vuoksi. Lapsuuden vähäinen liikunta lisää myös sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin riskiä.
Arja Sääkslahti toimii opettajana Jyväskylän normaalikoulun ala-asteella. Vuosi vuodelta hän käy yhä huolestuneemmaksi katsellessaan koulutulokkaita. Viime vuosina tulokkaissa on esimerkiksi ollut puolenkymmentä ns. varvastajaa eli lasta, jotka kulkevat varpaisillaan. Kyse on vähäisen liikunnan aiheuttamasta neurologisesta viivästymästä, jossa normaali liikkuminen on vasta tulollaan.
Liikunta aktivoi aisteja
Tällainen lapsi on yleensä ollut paljon tietokoneen ääressä, mutta vähän pihalla kunnon leikeissä ja peleissä. Arja Sääkslahden mukaan tiedollisten tavoitteiden ylikorostaminen lasten kasvatuksessa on huolestuttavaa. Tietokoneen äärelle ei pikkulapsella ole mitään kiirettä, mutta juoksemiseen, leikkimiseen ja kiipeilyyn olisi:
– Pikkulapsen istuttaminen koneen ääreen on panostusta väärään hetkeen. Kaikki perustuu siihen, miten sinut on itsensä, oman kroppansa kanssa. Jos näissä perusasioissa on ongelmia, muulla ei ole merkitystä.
Liike ja leikki koulii ihmisen näkö-, lihas- ja tasapainoaistista muodostuvaa "oppimisaistia" eli havaintomotorista koneistoa, joka vastaa aistitoimintojen yhdistämisestä. Sen toimintaan ja automaatioon perustuu kaikki myöhempi oppiminen. Myös tunteiden käyttö ja integroituminen tapahtuu paljolti tällaisessa lajitovereiden keskinäisessä ärsytyksessä. Ei ole sattumaa, että muiden nisäkkäiden jälkeläiset yhä kisaavat, leikkivät, kilpailevat, painivat ja peuhaavat – vaikka Homo Sapiens yrittääkin nykyisin oikaista tämän vaiheen yli.
– Ennen oli pienet asunnot ja isot lapsilaumat, jotka houkuteltiin pihalle leikkimään. Se tuki heidän normaalia kehitystään: motoriset perustaidot kuten heittäminen, hyppääminen ja juokseminen osattiin ennen kouluun tuloa. Nyt kolmasosalla koulutulokkaista on ongelmia jonkun motoriikan osa-alueen kanssa. Tasapaino tai juokseminen on heikkoa ja heillä voi olla vaikeuksia pysyä pystyssä rappusissa tai maastossa, Arja Sääkslahti sanoo. Vähän liikkuvalla lapsella on myös ylikireä ja ylivirittynyt hermosto: hän heiluu ja hyörii eikä osaa keskittyä kuuntelemaan.
Lapsuuden liikunta suojaa myös sepelvaltimotaudilta
Arja Sääkslahti tutkii tuoreessa väitöksessään perheille suunnatun liikuntaintervention eli opastuksen vaikutuksia 3–7-vuotiaiden lasten liikunnan harrastamiseen, motorisiin taitoihin ja edelleen verisuonitautien syihin, kuten kolesteroliarvoihin.
Tutkimus toteutettiin Turun seudulla osana sepelvaltimotaudin riskitekijöitä tutkivaa STRIP-hanketta. Liikunnan ohjausta, innostusta ja tietoa sai 116 perhettä yhteensä 13 kertaa neljä vuotta kestäneen tutkimuksen aikana. Vertailuryhmässä oli 112 perhettä, joille tätä aktiivista tukea ei annettu. Lapsia arvioitiin lopuksi liikuntataitojen kehityksen, kolesteroliarvojen ja pituuspainon muutosten suhteen.
Myönteiset muutokset interventioryhmässä olivat suuntaa-antavia, mutta eivät kovin vahvoja. Selkein hyöty saatiin tyttöjen kolesteroliarvoissa. Vauhdikkaita leikkejä leikkivillä tytöillä oli alhaisempi kokonaiskolesteroli ja paremmat hyvän HDL-kolesterolin arvot kuin rauhallisia sisäleikkejä leikkivillä tytöillä.
Liikunta näyttäisi pienentävän tyttöjen verisuonitautien ja myös osteoporoosin riskiä jo pienestä pitäen. Pojilla tämä yhteys ei ollut selvä. Sen sijaan liikuntaryhmän pojilla oli paremmat havaintomotoriset ja liikkumisen taidot kuin ohjaamattoman ryhmän pojilla.
"Viimeinen hetki muuttaa kurssia"
Päihteiden ja ylipainon jälkeen on nyt alkamassa puhe liikunnasta. Voi olla, että tulevaisuudessa osa tarhaikäisten vanhemmista saa ravintoasioiden lisäksi ohjausta ja innostusta liikuntaan. Olisi kuitenkin tärkeää, että perheissä tajuttaisiin heti liikunnan tärkeys pikkulapsen kehityksessä, sillä erilaisilla interventioilla ja terapioilla voidaan vain korjailla ongelmia.
– Nyt on viimeinen hetki muuttaa kurssia. Turhan monet vanhemmat ajattelevat, että he tekevät palveluksen lapselleen, kun kuljettavat tämän kahden kilometrin matkan kouluun. Lapselle tekee vain hyvää kävellä sellainen matka itse, sanoo Arja Sääkslahti.
Sääkslahden mukaan aiemmin ajateltiin niin, että tunti liikuntaa päivässä riittää turvaamaan lapsen kehityksen. Nyt on päädytty siihen, että kasvavan lapsen olisi saatava kaksi tuntia liikuntaa päivässä, että siihen sisältyy myös vauhtia ja hengästymistä. Suosituksen verran 6-vuotiaista lapsistamme liikkuu vain kolmannes. Määrä kertyy sinänsä nopeasti, jos lapsi liikkuu omin jaloin koulumatkat ja leikkii koulun jälkeen pihalla kavereidensa kanssa.
Huono suunta käy ilmi jokaisesta tutkimuksesta
Kaikki viimeaikaiset lasten ja nuorten liikunta- ja ajankäyttötutkimukset vahvistavat saman huomion: lasten ja nuorten maailma eriytyy. Sieltä löytyy huolestuttava viidennes, joka on lopettanut lähes kokonaan kaiken ylimääräisen liikunnan ja sitten löytyy myös erittäin paljon liikkuva viidennes, joka liikkuu oikeastaan enemmän kuin nuorisomme koskaan. Sitten on "keskiluokka" jossa tapahtuu vähittäistä rapautumista.
Paljon liikkuva viidennes osallistuu ohjattuun ja maksettuun urheilutoimintaan, jossa nykyisin on ilmeisesti enemmän lapsia mukana kuin ennen. Maaseudulla lasten liikunta on todennäköisesti vähentynyt kaikkein dramaattisimmin: kun liikunta on muuttunut ammattimaisesti ohjatuksi ja yleensä erillistiloja vaativaksi seuraliikunnaksi, maaseutu tipahtaa kelkasta.
Opetushallituksen selvitysten mukaan vain noin puolet pojista ja 40 prosenttia tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Se huolestuttava viidennes liikkuu liikuntatuntiensa lisäksi korkeintaan kerran kuukaudessa. Opetushallituksen arvioinneissa tutkittiin 2500 oppilasta ja haastateltiin 5000. Kestävyyskuntoa mittaavassa sukkulajuoksussa 15-vuotiaiden tulos heikkeni vuosien 1998–2003 välissä 25 prosenttia.
Sama kestävyyskunnon selvä heikkeneminen tuli esiin Pertti Huotarin Kaikki kunnossa -lisensiaattityössä 2004, jossa vertailtiin vuosien 1976 (2800 lasta ja nuorta) ja 2001 koululaisten (1042 lasta ja nuorta) kuntoa ja painoa. Vuoden 2001 seiskaluokkalaiset jäivät 2000 metrin juoksussa lähes ratakierroksen, 400 metriä, vuoden 1976 ikätovereistaan. Myös poikien yläraajavoimat ovat heikentyneet selvästi: 15 prosenttia ei saanut yhtään leukaa vuonna 1976, kun näin kävi 36 prosentille myöhemmin.
Erityisen huolissaan on ollut puolustusvoimat, jossa huono kunto on yhä yleisempi palveluksen keskeyttämisen syy huolimatta siitä, että armeija on madaltanut huomattavasti alun vaatimustasoa ja auttaa poikia aktiivisesti nostamaan kuntoaan. Varusmiesten Cooperin testin tulokset ovat lohdutonta luettavaa: 12 minuutin juoksussa heikoin ryhmä, eli alle 2200 metriä päässet, on nelinkertaistunut 25 vuodessa viidestä 20 prosenttiin ja hyvään tai kiitettävään tulokseen päässeiden määrä pudonnut 74 prosentista 35 prosenttiin.
Samaan aikaan armeijakeskeytyksiin on tullut uusi syy: netti- ja tietokoneriippuvuus. Tietokoneen suurkäyttäjiä on 13- ja 15-vuotiaista pojistamme viidennes: he ovat koneen ääressä vähintään kolme tuntia päivässä.
Asiantuntija: ANJA SÄÄKSLAHTI, liikuntatieteen tohtori, Jyväskylä
Toimittaja: JAAKKO LUOMA