Akuutin Arkisto
22.2.2005
Kunto nousuun, osa 1
– Ei ole suomalaisten kunnossa kehumista, sanoo Suomen Urheiluopiston testauspäällikkö Matti Heikkilä, joka on 14 vuoden aikana testannut yli 14 000 suomalaista Vierumäellä. Kaikkina näinä vuosina kuntokäyrä on laskenut.
– Syitä on monia, mutta suurin syyllinen on kuitenkin mukavuuden halu, ei liikuta. Paikasta toiseen siirrytään autolla, ei viitsitä kävellä. Ihminen on kuitenkin luotu liikkumaan, painottaa Matti Heikkilä.
Liikuntaa tarvitsevat lihaskunnon lisäksi sisäelimet, sydän ja keuhkot.
– Nuorten tilanne alkaa olla tosi hälyttävä, koska koululiikunta on vähentynyt ja nuorten huono kunto näkyy myös alokkaiden cooperin testeissä. Mistä puhutaan tänä päivänä enemmän kuin työssä jaksamisesta? Liikunnan merkitys työssä jaksamisessa on ehdottomasti tutkittu ja todettu tärkeäksi, korostaa Matti Heikkilä.
Akuutti päätti kokeilla, kuinka nopeasti ja millä keinoilla kunto voi nousta.
Miksi kuntoilla?
Koehenkilömme Sinikka Mattsson on 52-vuotias siivooja Helsingistä ja Marko Haataja 34-vuotias graafinen suunnittelija Vantaalta.
Mutta ensin motivaatiot:
Sinikka Mattsson haluaa kohottaa kuntoaan ja pudottaa painoaan. Hän harmittelee, ettei ole kymmeneen vuoteen tehnyt yhtään mitään liikunnan eteen. Aikaisemmin hän ehti hoitaa lapset ja perheen käydä aerobicissä, hiihtämässä ja uimassa. Miksi minusta on tullut tällainen laiskimus?, Sinikka Mattsson pohtii.
Marko Haataja sai kimmokkeen kuntoiluun kaverinsa tulevista häistä ensi kesänä. - Päälle pitäisi mahtua pari vuotta vanha juhlapuku, tuskailee Marko Haataja. Nyt puku on ahdas, housut eivät mene kiinni. Painoa on tullut 10 kiloa. Marko haluaa myös kuntonsa kohenevan.
Kuntotestit
Suomen Urheiluopiston testauspäällikkö Matti Heikkilä testasi Sinikan ja Markon Vierumäellä. Kuntotestauksessa molemmilta mitattiin rasvaprosentti, liikkuvuus – ja lihaskunto sekä hapenottokyky. Testien jälkeen Matti Heikkilä laati kummankin kuntoprofiilin.
Sinikka Mattssonin heikkouksia olivat jalka-, vatsa- ja käsilihakset. Marko Haatajan heikkouksia olivat liian korkea rasvaprosentti ja heikko hapenottokyky. Marko ei ollut hämmästynyt omista tuloksistaan, mutta Sinikka oli kuvitellut, että ruumiillisen työn tekijänä hänen lihaksensa ovat hyvässä kunnossa mutta ne olivatkin hänen suurin heikkoutensa. Kunto määritellään asteikolla 1-5 (heikko -erinomainen).
Molempien kunto oli alle 2 eli hyvin tyypillinen suomalaisten keskimääräinen kuntotaso. Kunto täytyisi saada nousemaan sellaiseksi, että jokaisen testatun alueen pitäisi olla 4.
Hikeä ja kuntoa
Sinikan ja Markon kunto-ohjelma sisältää kaksi kolme kertaa viikossa vähintään tunnin hikiliikunnan: kävelyä, juoksua, sauvakävelyä, murtomaahiihtoa lisäksi venyttelyjä ja lepoa. Sen täytyy olla sellaista liikkumista, että tulee hiki. Matti Heikkilän ohje kuuluu, että pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta mutta pitää tulla hiki ja hengästyä.
– Minä en näe iltakävelyillä fyysisen kunnon kohentamiseen kovinkaan suurta merkitystä, sanoo Matti Heikkilä, mutta hän takaa, että jo neljän kuukauden kuluttua Sinikan ja Markon kunnossa näkyy kehitystä parempaan, mikäli he noudattavat annettua kunto-ohjelmaa.
Ja mihin tämä lupaus perustuu? Viime keväänä Vierumäellä tehtiin neljän kuukauden kuntoprojekti, kertoo testauspäällikkö Matti Heikkilä. Koehenkilöt olivat sellaisia, jotka eivät olleet harrastaneet liikuntaa. Neljässä kuukaudessa oli lähes 30 prosentin kuntoparannukset hengitys- ja verenkiertoelimissä ja lihaksissa 40 prosentin. Aikaa meni 3–4 tuntia viikossa.
– Muutamassa kuukaudessa, kun se tehdään ohjatusti ja opetetusti meillä on mahdollista saada tosi hyviä tuloksia aikaan, uskoo Matti Heikkilä.
Asiantuntija: MATTI HEIKKILÄ, testauspäällikkö, Suomen Urheiluopisto
Toimittaja : RITVA KIVELÄ