Akuutin Arkisto
22.3.2005
Lasketteluvammat pahenemassa
Kaudella 2003-2004 Suomen hiihtokeskuksiin tehtiin 2,6 miljoonaa laskettelukäyntiä. Vuosittain tapahtuu noin 3200 lasketteluvammaa, joiden vuoksi hakeudutaan lääkärin hoitoon.
Tutkimusten mukaan vammojen määrä laskettelukeskuksissa ei ole lisääntynyt, mutta ne ovat muuttuneet entistä vakavammiksi. Esimerkiksi murtumien määrä on nelinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Lasketteluvammat ovat lisääntyneet erityisesti lautailijoilla ja freestylelaskijoilla.
– Se varmasti osaltaan selittyy lautailun suosion lisääntymisellä, mutta taustalla on varmasti muitakin tekijöitä. Todennäköisesti rinnekuri on höltynyt, riskin otto lisääntynyt ja toisaalta myös tietoisuus vammariskeistä on vähentynyt, sanoo lääketieteen tohtori, dosentti Jari Parkkari Tampereen urheilulääkäriasemalta.
Kypärän käyttö lisääntynyt
Vammojen määrään ja laatuun voisi suoraan vaikuttaa suojia lisäämällä, mutta monelle se on imagokysymys.
Ilahduttavaa kyllä, varsinkin kypärän käyttö on lisääntynyt. Rannesuojia käytetään sen sijaan varsin vaihtelevasti. Selkäpanssari on vielä melko harvinainen suoja.
– Me on ainakin jouduttu valvontaa lisään jonkun verran ihan sen takia, että ihmistä on tullut pikkuisen välittömämpiä, ei kunnioiteta rinnesääntöjä. Ihan perusasioita, ylhäältä tuleva on väistämisvelvollinen ja ei oteta muita ehkä huomioon ihan yhtä paljon kuin aikaisemmin. Mutta me ollaan aika hyvin saatu se täällä kontrolliin kovalla valvonnalla ja kovilla otteilla, toteaa rinnetoimintapäällikkö Jouni Ojala Himoksen laskettelukeskuksesta.
Miehet loukkaantuvat naisia helpommin
Himoksella on Suomen laskettelukeskuksista kolmanneksi eniten kävijöitä. Keskuksessa on jatkuva ensiapuvalmius ja etuna on myös se, että lähimpään sairaalaan on vain noin 10 minuutin matka.
Himoksella tutkittiin talvikaudella 2003-2004 tapahtuneita rinnetapaturmia, joiden vuoksi hakeuduttiin lääkärin hoitoon. Yleisin lautailuvamma oli rannevamma ja näistä oli murtumia 71 prosenttia. Yleisin suksitapaturmassa loukkaantuneen vamma oli polven venähdys. Loukkaantuneista oli miehiä 70 prosenttia. Sekä miesten että naisten keskimääräinen ikä oli 20 vuotta.
Lumilautailijat olivat keskimäärin nuorempia kuin suksitapaturmissa loukkaantuneet, joskin bleideillä loukkaantuneet olivat keskimäärin vain 15-vuotiaita. Lautailijoista kolme neljästä ja suksilla laskijoista puolet oli alla 20-vuotiaita. Loukkaantuneista 11 prosenttia oli ulkomaalaisia.
Loukkaantuminen sattui yleisimmin kaatuessa, 89 prosenttissa tapaturmista. Lumilautailijat loukkaantuivat kaatuessaan useammin kuin suksilla laskijat. Törmäys, yleisimmin toiseen laskettelijaan tai lumikinokseen, oli kyseessä 6 prosenttissa tapaturmista.
Liikuntavammojen ehkäisyohjelma tulossa
Tampereen urheilulääkäriasemalla on alkamassa ensi vuonna liikuntavammojen ehkäisyohjelma, johon sisältyy muun muassa eri lajien turvallisuustarkastuslistojen tekeminen. Laskettelusta ja lautailusta tarkastuslistat on jo laadittu. Listalla on muun muassa seuraavia asioita:
1. Hanki lajin vaatima peruskunto. Erityisesti reisilihasten tulee olla kunnossa rinteeseen mennessä.
2. Lämmittele ja verryttele ennen rinteeseen menoa. Lämmittele uudelleen myös pitkän hiihtohissin odottamisen tai hississä olemisen jälkeen.
3. Käytä kypärää ja rannesuojaa. Muista, että suojaimet eivät estä kaikkia vammoja! Erityisesti kovassa vauhdissa vammoja saattaa tulla suojaimien käytöstä huolimatta.
4. Tarkistuta ammattilaisella, että varusteesi ovat asianmukaisessa kunnossa. Huomioi kauden alussa muutokset painossasi ja pituudessasi.
– Ehdottoman tärkeää on tiedostaa lajiin liittyvät riskitekijät. On tärkeää olla kunnossa, erityisesti alaraajojen lihaskunnon pitää olla kunnossa, kun lähtee rinteeseen. Suojainten käyttö on tärkeää, rannesuoja, kypärä. Kypärä estää 60-90 prosenttia aivovammoista eikä näytä myöskään lisäävän kaularankavammoja, sanoo lääketieteen tohtori Jari Parkkari.
Jari Parkkari korostaa, ettei laskettelussa kuitenkaan saa tuijottaa pelkkiin lasketteluvammojen lukumäärään:
– Juuri tuossa laskeskelin, että yksi lasketteluvamma maksaa tällä hetkellä noin 1000 euroa.
Jos tämä suhteutetaan koko laskettelumäärään Suomessa, niin yhden lasketteluvamman kustannukseksi tulee noin kahdeksan euroa laskijaa kohden. Eli kokonaisuutena siitä lajista saatavat terveyshyödyt ja ne myönteiset kokemukset varmasti selkeästi ylittävät kustannukset ja terveyshaitat.
Asiantuntija: JARI PARKKARI, lääketieteen tohtori, Tampereen Urheilulääkäriasema
Toimittaja: LASSE TUORILA