Akuutin Arkisto
27.9.2005
Selvitä pää – myllyhoidossa kaikilla on mahdollisuus
Alkoholiongelmat muodostavat suomalaisen yhteiskunnan merkittävimmän terveysuhan. Kulutus on kasvanut viinaveron alentamisen ja maahantuonti rajoitusten poistamisen myötä noin 10 prosenttia. Hoitojonot ovat kasvaneet erityisesti suurissa kaupungeissa.
Alkoholismia hoidetaan Suomessa erilaisin terapioin ja lääkkeillä. Millaista alkoholismin hoito Suomessa on ja voiko alkoholismista selvitä?
– Mulla on ollut sellainen tuskaisen paha olo ihan pienestä pitäen ja se niin kuin vaan lisääntyi se tuska ja sit mä join siihen lisää, Heta Salenius kertoo.
Heta Saleniuksen, 32, alkoholismi kehittyi salakavalasti. Nuoren naisen viinakokeiluista tuli aikaa myöten pakkomielle. Viinaa oli saatava. Alkoholista tuli arkipäivää ja baarista hänen olohuoneensa.
Hoitojen tavaratalo
Alkoholismia hoidetaan Suomessa sosiaali- ja terveystoimen yhteistyössä. Hoitopalveluja tarjoavat terveysasemat, A-klinikat ja yksityiset hoitolaitokset kuten esimerkiksi myllyhoitokeskukset.
– Tämä on kaikkinensa aikamoinen viidakko. Hoitoja on paljon ja hyvin erilaisia. Ei ole selkeätä kriteeristöä, että mitkä ydinasiat pitäisi olla kunnossa. Hoidot ovat aika jäsentymättömiä, lataa Tampereen Myllyhoitokeskuksen kuntoutusjohtaja Jari Härkönen.
– Voisi sanoa, että hoito on niin kuin tavaratalo, jossa on tarjolla kaikkea mitä sinä haluat. Ja kuitenkin jos ajatellaan tätä asiakasryhmää, mikä näihin tulee, niin näiden potilaiden tarpeet ovat aivan jotain muuta kuin mitä he haluavat, Härkönen jatkaa.
Itsensä kieltävä sairaus
– Mä istun semmoisessa likaisessa talossa ja metallikauhassa kiertää ihmiseltä toiselle. Niin se alkoi sit herättelee jotenkin, että ehkä tämä elämä ei menekään ihan siihen suuntaa kuin olin ajatellut. Siihen asti olin valehdellut itselleni, että todellisuudessa mulla ei ole mitään ongelmaa, , Heta Salenius kertoo.
Jonot päihdehoitoihin ovat pidentyneet varsinkin suuremmissa kaupungeissa. Asiakkaita on entistä enemmän ja entistä huonokuntoisempia. Vuosittain 60000–80000 ihmistä käyttää päihdepalveluita. Alkoholistille hoitopaikan saaminen voikin olla kiven takana.
– On olemassa kansainvälistä tutkimusta että hoitoonpääsyn pitäisi olla helppoa ja nopeaa, silloin kun ihmiset apua tarvitsee. Me olemme kuitenkin tekemisissä itsensä kieltävän sairauden kanssa. Ja se tarkoittaa sitä että tässä on automaattinen kieltomekaniikka mukana, Härkönen kertoo.
Retkahduksia
– Tammikuussa 2003 hakeuduin hoitoon. Olin ensin kaksi viikkoa katkolla ja sitten olin yhdessä hoitolaitoksessa vajaa kolme viikkoa, mutta lopetin hoidon kesken koska en ollut valmis nöyrtymään, Heta Salenius kertoo.
Alkoholistien hoito perustuu psykososiaalisiin, kuntouttaviin hoitoihin. On todettu että psykososiaalinen hoito esimerkiksi erilaiset terapiat ovat tuloksellisempia kuin hoidotta jättäminen. Hoitojen tehoon vaikuttavat sekä terapeutin ominaisuudet että hoitomenetelmän laatu. Härkönen kertoo 30 prosentin säännöstä.
– Reilu 30 prosenttia potilaista on seurannoissa päihteettömiä. Sitten on reilu 30 prosenttia, joilleon sattunut retkahdus, mutta he eivät ole jääneet sille tielleen. Voidaan sanoa, että näissäkin tapauksissa päihteiden käyttö on vähentynyt huimasti ja sitä kautta elämänlaatu parantunut. Ja sitten on reilu 30 prosenttia, jotka juovat aivan samalla tavalla kuin ennen hoitoa.
– Tässä on paljon kehittämistä sillä tavalla että saisimme yhteisiä arviointityökaluja ja yhteistä kieltä hoitoyksiköitten välillä. Pikemminkin kuin sitoo näitä potilaita omiin yksiköihimme niitten tarpeista välittämättä, Härkönen ehdottaa.
– Mulla ei ollut elämässä mitään muuta kuin se, että olin just rakastunut alkoholistiin ja siinä kävin jotenkin niin, että me päätettiin yhdessä jatkaa tätä juttua ja loppujen lopuksi sitten jatkettiin sitä juomista, Heta Salenius kertoo.
Alkoholismi ei ole kenenkään syy
– Sit mä huomasin olevani raskaana. Silloin mä tajusin että nyt on joku käännekohta tässä elämässä tapahduttava. Siitä asti olen ollut kyllä juomatta, mutta elämä ei ole mennyt ihan sillee. Tää alkoholismi on sairaus mikä ei koskaan parane, Heta Salenius kertoo.
Eri hoitojen jälkeen Hetan käännekohta löytyi Myllyhoitokeskuksesta. Hän hakeutui hoitoon pienen poikansa kanssa viime syksynä ja asui keskuksen taloissa kolmen kuukauden ajan. Hoidon aikana hän alkoi ymmärtää millaisen sairauden kanssa hän painiskeli.
– Myllyhoidossa me kohdataan päihderiippuvuus sairautena, joka ei ole kenenkään syy. Suurin este tällä hoitoon lähtemiselle on syyllisyys ja häpeä mitä nämä ihmiset kantaa mukanaan, Härkönen täsmentää.
Vertaisryhmistä tietoa ja kokemusta
Myllyhoidossa yhdistetään erilaisia psykiatrisia hoitoja ja kokemuksellisuutta. Käytössä on muun muassa 12 askeleen vertaistukiohjelma, joka perustuu toipuvien kokemukseen. Myllyhoitoryhmien lisäksi toipuvat saavat vertaistukea AA-ryhmissä.
– Vertaisryhmässä on valtava potentiaali kokemusta selviytymisestä erilaisien ongelmien kanssa. Siellä on hillitön määrä tietoa päihteettömänä elämisestä ja erilaisista ongelmanratkaisuista, sanoo Härkönen.
Ei eläkkeelle
Myllyhoidossa ei käytetä ollenkaan lääkkeitä riippuvuuden hoitoon. Härkösen mukaan kemiallista riippuvuutta ei voi hoitaa kemiallisella aineella.
– Alkoholismi ei ole hoidettavissa lääkkeillä. Ihmiset opettelevat hoidossa ollessaan normaali elämää ja normaalia tunteiden kokemista. Uudenlaisen käyttäytymisen opettelu on osa uudenlaista elämäntapaa.Sellaista lääkettä ei ole keksitty, millä oppii uutta käyttäytymistä tai uudenlaisia tunteita tai ajattelua.
Myllyhoito on johdattanut Hetan toipumisen tielle. Tällä hetkellä hän käy kuvataideterapiassa ja vertaisryhmässä.
– Jos mä tän päivän elän raittiina niin mulla on toivoa hyvästä elämästä. Mulla ei ole suuria suunnitelmia. Mä asun mun pojan kanssa kahdestaan ja haluan että meillä on hyvä, tasapainoinen elämä. Tämäkin päivä on enemmän kuin koskaan pystyin kuvittelemaan, et mun elämä vois olla, Heta Salenius kertoo.
Linkkejä:
Asiantuntija: JARI HÄRKÖNEN, kuntoutusjohtaja, Tampereen Myllyhoitokeskus
Toimittaja: HELENA COLLIN