Akuutti - Terveyttä, tietoa, tunteita

YLE

 

YLE A-Ö

teksti-tv s.374 tekstitys s.334 digiteksti-tv s.374 MHP-lisäpalvelu

Akuutin Arkisto

30.8.2005

Refluksitauti – hapan seuralainen

Närästys on yksi tavallisimmista ruoansulatus-kanavasta peräisin olevista oireista. Lähes jokainen meistä on joskus potenut tätä vaivaa jossakin elämän vaiheessa. Närästys tai rinnanaluspoltto aiheutuu siitä, että mahalaukun limakalvon erittämä suolahappo pääsee ruokatorveen ja aiheuttaa siinä ärsytystä.

Kun närästää

– Viisi vuotta sitten mä olin mattokutomossa tekemässä poppanaa. Siitä tuli hieno, mutta samalla ihan mieletön pöly, ja sitten mä join vahvaa, mustaa kahvia, kun se kahvintuoksu oli niin lumoava siinä tilassa. Sitten mun oli pakko lopettaa se työ, kun mulla oli sellainen olo, että mä tukehdun. Mä menin keuhkolääkärille ja sanoin, että nyt mulla on keuhkot vihreät. Mulla oli sellainen olo, että niistä ei ole enää mitään jäljellä, että ne on ihan riekaleina. Kun mä olin siellä toistamiseen, lääkäri sanoi, ettei täällä ole mitään, että menepä tutkituttamaan tuo toinen rööri. Ja sitten mä nielin mielettömän letkun, ja todettiin, että mulla on ruokatorven tulehdus,kuvailee sairastumistaan turkulainen Riitta Vauras.

Ruokatorven tulehdus kulkee usein nimellä refluksitauti. Kun normaalisti mahanesteen sisältämän suolahapon pitäisi kulkea ohutsuoleen päin, refluksissa se lähteekin nousemaan väärään suuntaan.

– Tärkein tekijä refluksitaudin syntymekanismissa on ruokatorven alemman sulkijalihaksen toimintahäiriö. Se aiheuttaa tilanteen, jossa maha- ja pohjukaissuolen nesteet pääsevät virtaamaan mahalaukusta takaisin ruokatorven puolelle ja ne aiheuttavat siellä närästystä, kipua ja rinnan takaista polttoa. Joskus mahalaukun ja suoliston nesteet voivat mennä jopa suuhun ja hengitysteihin asti, sanoo kirurgian dosentti Jarmo Salo Meilahden sairaalasta.

Refluksi korventaa useaa suomalaista

Närästys on yksi tavallisimmista ruoansulatus-kanavasta peräisin olevista oireista eikä se sinällään ole mitenkään vaarallista. On arvioitu, että joka 10. suomalainen kärsii vaivasta päivittäin. Mutta milloin närästysoire on merkki refluksitaudista?

– Siinä vaiheessa, kun närästys alkaa vaikeuttaa normaalia elämää tai siihen liittyy hälyttäviä piirteitä, kuten esimerkiksi ruoan kiinni tarttumista niellessä, niin silloin olisi syytä hakeutua lääkärin hoitoon tarvittavia jatkotutkimuksia varten, Salo neuvoo.

Korvennus rintalastan takana, karvaan veden nousu suuhun ja ikävän pulputteleva olo ovat kurja riesa. Otollinen hetki oireille on usein kiireisen päivän, raskaan aterian tai liian monen kahvikupillisen jälkeen. Närästystä voivat pahentaa myös voimakkaasti maustetut tai rasvaiset ruoat, suklaa, alkoholi ja tupakka.

– Mä otin tosissani sen hoidon ja paranin. Mutta sitten kun mä paranin, niin vanhat elämäntavat tuli taas takaisin: iltaolut, vahva kahvi ja rasvainen iltasyöminen. Tätä on nyt kestänyt viisi vuotta. Ihminen on hullu: vaikka on diagnoosi refluksitaudista, niin omia elämäntapojaan on tosi vaikea muuttaa, Riitta kertoo.

Refluksitaudin oireet sekoittuvat muihin sairauksiin

Refluksitauti voi aiheuttaa myös ruokatorven ulkopuolisia oireita. Näitä voivat olla esimerkiksi yskä, käheys, astmaoireet, palan tunne kurkussa, rintakivut, pahanhajuinen hengitys, krooninen korvakipu, runsas syljeneritys, kipeä kieli tai hampaiden kiillevauriot.

Kinkkiseksi refluksitaudin tekee se, että sen ruokatorven ulkopuoliset oireet helposti sekoittuvat muihin sairauksiin, kuten astmaan tai sydänoireisiin. Toisaalta närästyksen voimakkuus ei välttämättä kuvaa riittävän hyvin ruokatorven tilaa refluksitaudissa.

– Tyypillistä taudille on se, että herkät ihmiset saattavat reagoida erittäin voimakkaasti lieväänkin refluksitautiin ja tuntea itsensä todella sairaaksi. Toisaalta monta kertaa varsinkin iäkkäämmillä potilailla saattaa olla erittäin paha refluksitauti ja pahat muutokset tähystyksessä, mutta siitä huolimatta heidän oireensa on hyvin vähäisiä. Eli taudin tähystyksessä todettu vakavuus ei korreloi mitenkään potilaan oireisiin, Salo muistuttaa.

Tähystämättäkin diagnoosiin

Refluksitaudin diagnoosi perustuu potilaan oirekuvaan, lääkehoitokokeiluun, tähystystutkimukseen ja ruokatorven pH-rekisteröintiin. Lääkehoitokokeilu on helppo tapa todeta refluksitauti: jos potilaan oireet helpottavat lyhyellä happosalpaajalääkekuurilla, diagnoosi on selvä.

– Jos potilaalla on tyypillisiä refluksioireita ja jos refluksilääkitys auttaa, niin siitä jo tiedetään, että potilaalla on todennäköisesti refluksitauti. Ensi vaiheessa ei sitten muuta tutkimusta tarvita. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu potilaalle ilmenee nielemisvaikeuksia tai ruoka tarttuu kiinni niellessä, niin silloin on erittäin tärkeää, että potilas ohjataan tähystykseen, Salo sanoo.

Tähystyksessä eli gastroskopiassa ruokatorveen, mahalaukkuun ja pohjukkaissuoleen viedäänn hieman kynää paksumpi tähystin. Sen avulla saadaan hyvä näkyvyys limakalvolle ja siinä voidaan määrittää esimerkiksi ruokatorven alaosan tulehduksen vaikeusaste.

Elämäntavat tässäkin kuntoon

Elämäntapaohjeet ovat riittävä hoitokeino närästykseen, jos oireet ovat ajoittaisia ja lieviä. Yöllisiä oireita voi helpottaa koroke sängyn pääpuolen alla. Runsaiden aterioiden sijaan kannattaa syödä pieniä annoksia useammin, ja makuulle ei kannata mennä muutamaan tuntiin aterioinnin jälkeen. Rasvainen ja voimakkaasti maustettu ruoka, sitrushedelmät, kahvi ja suklaa ovat tyypillisiä närästysoireita lisääviä herkkuja. Myös väkevät alkoholijuomat ja tupakka närästävät. Näitä aineita kannattaa närästyksestä kärsivän välttää.

– Tämän taudin kanssa musta ei ainakaan tule kovin läskiä, se on mahdottomuus. Mutta on kauheata jos musta tulee sellainen kuiva kääkkä, joka valittaa: en mä voi syödämitään, kun tämä tauti on niin paha. Toisaalta mä ajattelen, että ehkä mä vältyn vuosiksi joltain muulta vaivalta sen takia, että täytyy vähän hillitä itseänsä, Riitta kertoo.

Lääkkeistä hyvä apu

Närästyksestä kärsivän kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin, elleivät oireet taltu kotikonstein. Tähystyksen pelossa vastaanotolle menoa ei kannata pitkittää, sillä hoito on aluksi melkein aina pillerikuuri.

– Refluksitautiin on nykyään olemassa erittäin hyviä lääkkeitä. On jopa esitetty, että mikäli refluksitauti ei parane lääkkeillä, niin on syytä epäillä diagnoosia, Jarmo Salo sanoo.

– Toisaalta tauti on sikäli hankalasti hoidettava, että heti kun lääkkeiden käyttö lopetetaan, niin tauti uusiutuu ja potilas saa uusia oireita. Eli näitä lääkkeitä joudutaan käyttämään lopun ikää.

– Elämäntapaohjeet ovat myös erittäin tärkeitä ja niitä me kaikki lääkärit yritämme potilaille teroittaa, mutta aika usein elämäntapamuutokset ovat potilaille vaikeita. Esimerkiksi rasvaista ruokaa ja suklaata pitäisi välttää, mutta niitä on nykyaikana hyvin vaikeata potilailta kieltää, kun on hyviä lääkkeitä olemassa. Monta kertaa potilaat syövät hyvin, juovat hyvin ja sitten ottavat lääkettä päälle, Jarmo Salo nauraa.

Leikkautakin voidaan harkita

Elämäntapaohjeet ja lääkehoitoovatensisijaisia hoitomenetelmiä. Vaikeaa refluksitautia voidaan kuitenkin hoitaa myös leikkauksella. Leikkauksiin liittyvien riskien takia se ei kuitenkaan ole ensisijainen hoitomuoto.

– Leikkaushan on sinänsä pieni ja yleensä hyvinkin turvallinen leikkaus, mutta siihen liittyy kuitenkin vielä tällä hetkellä noin promillen leikkauskuolleisuus Suomessa. Se on kansainvälisesti katsoen hyvin vähäinen määrä, mutta koska tauti on erittäin hyvälaatuinen, niin ei siihen pitäisi kenenkään menehtyä, Salo huomauttaa.

Suomessa tehdään vuosittain noin 1500 refluksileikkausta. Salon mielestä luku on liian suuri:

– Leikkaus on tarpeellinen erittäin harvoille refluksitautia sairastaville potilaille. Leikkaus on sinänsä hyvä: sillä saavutetaan hyvä tulos noin 90 prosentissa tapauksista, mutta on arvioitu, että jopa joka 200. leikkaus johtaa potilaalle hankalaan komplikaatioon.

– Näissä tapauksissa potilaille jää jonkinasteisia nielemis- ja röyhtäilyvaivoja leikkauksen jälkeen. Heille saattaa myös ilmetä ylävatsan turvotustilaa, joka on pahimmillaan hyvinkin invalidisoiva. Valitettavasti myöskin ajan hammas kuluttaa leikkaustuloksia, eli 10–20 vuoden kuluttua hyviä potilaita on enää 60–70 prosenttia.

Refluksitaudin kirurginen hoito

– Kaiken kaikkiaan antirefluksileikkaus on hyvin tarkan harkinnan jälkeen tehtävä toimenpide. Potilaalla pitää olla vaikea tauti, että kannattaa mennä leikkaamaan.

Leikkausaiheet ovat aina potilaskohtaisia, eikä selkeitä, jokaiselle potilaalle sopivia leikkauskriteereitä ole olemassa, vaan leikkauspäätöksen tekevät aina kirurgi ja potilas yhdessä, tarkan harkinnan jälkeen. Leikkaus tehdään useimmiten tähystystekniikalla eli laparoskooppisesti.

– Yleisimmässä antirefluksileikkauksessa mahan suu vapautetaan ympäristöstään ja ruokatorven ympärille tehdään eräänlainen mansetti. Siinä ommellaan yhteen ruokatorven ympäri kiedotut mahansuun reunat niin, että siitä muodostuu eräänlainen läppämekanismi tai yhdensuuntainen venttiilimekanismi, jonka pitäisi päästää erittäin hyvin ruoan alas mahalaukkuun, mutta estää mahalaukun sisältämien ruoansulatusnesteiden pääsy ruokatorveen, selittää kirurgian dosentti Jarmo Salo Meilahden sairaalasta.

Krooninen kumppani

Jos refluksitautia ei hoideta, oireet voivat lisääntyä ja ruokatorven limakalvo voi vaurioitua ja siitä voi ajan mittaan seurata vakaviakin komplikaatioita. Kroonisen refluksitaudin seurauksena ruokatorven limakalvo saattaa muuttua mahalaukun limakalvoa muistuttavaksi. Tämä komplikaatio, joka tunnetaan Barretin ruokatorven nimellä, on harvinainen, ja siihen liittyy pieni pahanlaatuisen kasvaimen kehittymisen riski.

– Kaikista vakavin komplikaatio on ruokatorven rauhassyöpä, joka on onneksi erittäin harvinainen. Useimmiten refluksitauti on kuitenkin hyvin vaaraton. Tauti on tosin krooninen, eli sen kanssa täytyy oppia elämään.

– Juuri nyt ei ole oireita, mutta huomenna voi jo olla. Ja sitten kun oireita tulee, niin meille on sisäänrakennettu syyllisyyden tunne ja ajatus siitä, että tämä on ihan mun oma vika, nautinnonhalun seurausta ja synnin palkka, Riitta nauraa ja jatkaa:

– Se on aika ikävää, että sen mieltää niin, koska sittenhän se ahdistus voi voimistaa sitä oireilua. Pitäisi vain oppia ajatelemaan, että olen ihminen poloinen pieni, ja mulla on tämmöinen vamma.

Asiantuntija: JARMO SALO, kirurgian dosentti, HUS, Meilahden sairaala

Toimittaja: TIIA VÄRE

Akuutti - TV2 PL 277 90101 OULU | YLE | Asiaohjelmat ©2006