Akuutin arkisto
7.3.2006
Aikuinen voi päättää mitä lapsi oppii syömään
- Mä en tiedä tiedä, miltä tuo maistuu. Se voi maistua hyvältäkin. Mutta kyllä mä ainakin maistan sitä, sanoo Viljami ja katsoo varovaisen kunnioittavasti keväistä, mätiä pullistelevaa madetta.
Viljami on oppinut syömään "vaikeita ruokia", koska hänen tarhassaan tädit ovat niin päättäneet. He ovat ottaneet lapset mukaan ruuan hankintaan ja laittoon: kun lapsi tekee itse, hän myös maistaa! Tämä on periaate Jyväskylässä toteutetussa Sapere-hankkeessa.
Vastasyntynyt pitää makeasta, kuten äidinmaidosta, ja torjuu karvaan ja happaman ravinnon, koska makeuden houkutus liittyy energiansaannin varmistamiseen. Pienten lasten luontaisia makutottumuksia ohjaakin makeus ja tuttuus: jos leikki-ikäiset saavat itse valita, he valitsevat tuttuja makeita, rasvaisia ja suolaisia ruokia.
Ihmisessä ei ole geneettistä koodia, joka ohjaisi syömään terveellisesti, vaikka se olisi lajin kannalta järkevää. Jos aikuinen ei puutu asiaan, lapsesta tulee tyranni, joka vaatii makaronilaatikkoa jokaisella aterialla. Toistuvasti tarjottavista ruoista tulee lempiruokia ja uudet, vieraat maut epäilyttävät. Lapsi sanoo, että hän ei pidä ruoasta, vaikka ei olisi sitä maistanutkaan.
Usein vanhemmat vielä vahvistavat lapsen automaattista torjuntaa sanomalla jo ennen uuden ruuan maistamista, että "meidän Jani ei syö kalaa", kertovat tädit Pohjalammen päiväkodissa Jyväskylässä. Näin vanhemmat siirtävät tehokkaasti lapseensa oman uusien makujen pelkonsa, ja varmistavat myös itselleen tutun ja turvallisen ruoka-arjen, josta puuttuu "vaikean ruoan", kuten kalan, hankkimisen, perehtymisen ja valmistamisen vaiva.
Pohjalammen päiväkodin ravitsemuskasvatushanke Sapere on pannut myös vanhemmat lujille: kun lapset ovat oppineet tekemään tarhassa mehuja ja hilloja itse poimimistaan marjoista, ovat he ryhtyneet vaatimaan niitä kotonakin. Monella vanhemmalla on mennyt sormi suuhun ja he ovat pyytäneet tarhan tädeiltä ohjeita ja reseptejä.
Ruokailu on aistien iloa!
Sapere on ranskalaisen kemistin Jaques Puisaisin kehittämä ravitsemuskasvatusmenetelmä, jossa ruokaan tutustutaan kaikin aistein. Aistien avulla tutustutaan raaka-aineisiin ja ruokiin, joista pyritään samaan mahdollisimman kokonaisvaltainen ruokaelämys. Lasta työntää uusiin, vieraisiin makuihin kaksi voimakasta viettiä: uteliaisuus ja halu tehdä itse.
- Jos lapsi on itse ruokaa käsitellyt, niin kyllä hän sitä myös maistaa, vakuuttivat Pohjalammen päiväkodin tädit ja opastivat eskarilaisia perkaamaan muikkuja. Sen jälkeen kalat savustettiin ja lapset pistelivät ne pihaleikkien lomassa suihinsa. Samalla tavalla on opittu syömään lantturaastetta, kun sitä on keittiön tätien avuksi raastettu. Aivan pienimmätkin on otettu ruoan valmistukseen mukaan. Kolmi-nelivuotiaillekin löytyy turvallisia keittiövälineitä.
Pohjalammella on periaatteena, että kaikkia uusia makuja maistetaan, vaikka vain kielen kärjellä. Kun takana on 10-20 maistamiskertaa, tapahtuu yllätys: lapsi huomaakin oppineensa syömään uutta, ennen inhoamaansa ruokaa. Toki on lapsia, joille jotkut maut ovat luontaisesti vaikeita, mutta näitä lapsia on vähän eikä heitä saa patistaa väkisin uusiin makuihin tutustumaan. Yleensä kyse on opituista ennakkoluuloista. Usein asia on vielä niin päin, että intialainen ruoka on kotoa tuttu ja turvallinen, suomalainen madekeitto pelottaa.
Saperea on kokeiltu kolmessa jyväskyläläisessä päiväkodissa ja se on ollut menestys. Selvästi näkee, että työntekijätkin ovat tähän hankkeeseen mieltyneet. Tarhoissa on kyllästytty kaikenlaiseen väkisin väännettyihin projekteihin, mutta tässä ollaan sellaisten perusasioiden äärellä, mihin työntekijöillä on oman arjen kautta ote. Lisäksi he näkevät heti suoranaisen hyödyn: lapset viihtyvät ja oppivat, kun tuntevat, että tehdään "järkihommia" ja samalla niin heidän kuin kotienkin ruokailu monipuolistuu ja muuttuu terveellisemmäksi.
Pohjalammen päiväkodissa on vielä painotettu ruoan lähteiden tuntemista. Tämän vuoksi on käyty marja- ja sieniretkillä metsässä, suolla ja puutarhoissa, vierailtu maatiloilla, torilla, kauppahallissa, leipomossa, oltu mukana perunan nostossa ja pidetty omaa kasvimaata ym. Toisessa tarhassa on maahanmuuttajat otettu mukaan ja tutustuttu porukalla eri kulttuurien ruokiin. Kolmannessa tarhassa lapset tekivät oman keittokirjan ja reseptivihkon.
Lisätietoa Sapere-hankkeesta saa sen vetäjältä Leena Ruhaselta, puhelinnumero: (014) 625 789 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: leena.ruhanen@jkl.fi
Toimittaja: JAAKKO LUOMA