Akuutin arkisto
12.12.2006
Selkärankareumaan tehokasta hoitoa
Pasi Määttäsen ura jääkiekkoilijana oli jo vaarassa loppua, kun hänen selkäkipunsa pahenivat. Diagnoosiksi tarjottiin nikaman murtumaa ja jopa syöpää ennen kuin selvisi, että kipujen takana oli selkärankareuma. Kipujen ja tulehduksen ollessa pahimmillaan hän ei pystynyt kävelemään kotona pitämättä seinästä kiinni.
Selkärankareuma voi johtaa hoitamattomana selkärangan jäykistymiseen. Diagnoosin saaminen sairauteen on ollut vaikeaa, koska selkäkivut ovat erittäin yleisiä, eikä tauti näy yleensä verikokeissa ja röntgenkuvat paljastavat sairauden vasta kun luustossa on jo tapahtunut muutoksia. Magneettikuvadiagnostiikka on kuitenkin mullistanut selkärankareuman diagnostiikan.
– Tavallisissa röntgenkuvissa diagnostinen viive on viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin muutokset näkyvät. Magneettikuvissa ne näkyvät saman tien, kun potilas alkaa kokea kipua, Krista Karstila, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo.
Moninaiset oireet
Selkärankareuma on hyvin monimuotoinen sairaus. Kaikki potilaat eivät koe samoja oireita ja osa tautimuodosta on hyvin vaikeita ja välittömästi sairaslomalle, koska potilas ei pysty nukkumaan eikä liikkumaan normaalisti. Osa tautimuodoista on hiljaisesti jäytäviä kiputiloja.
Selkärankareuma alkaa melkein poikkeuksetta alle 40-vuoden iässä ja se on yleisempi miehillä kuin naisilla. Naisilla se on usein myös lievempi. Edetessään sairaus vaikuttaa voimakkaasti työkykyyn, siksi olisi tärkeää, että pitkään selkäkivuista kärsineiltä otettaisiin herkemmin lannerangan ja ristinivelien magneettikuvat.
Biologiset lääkkeet tehokkaita
Pasi Määttänen tekee fysikaalisia harjoitteita useita kertoja viikossa.
– Yritän jumpata, venytellä ja vahvistaa keskivartalon lihaksia. Se on ainakin minulle toiminut erittäin hyvin, sillä olen huomannut, että mitä paremmassa kunnossa se on ja mitä parempi liikkuvuus siinä on, niin sitä vähemmän minulla on oireita.
Pasin tekemät fysikaaliset harjoitteet muodostavat tärkeän rungon selkärankareuman hoidossa lääkehoidon lisäksi. Uusien biologisten lääkkeiden teho on avannut Pasille uuden mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan. Hänen kipunsa ovat poissa, eikä selkärankareumasta ole tällä hetkellä mitään haittaa. Hän saa biologista lääkettä kahdeksan viikon välein sairaalassa tiputuksessa. Sen lisäksi hänellä on käytössä perinteinen lääke.
– Söin kolme vuotta putkeen särkylääkkeitä, biologisen lääkkeen aloituksen jälkeen en ole joutunut ottamaan niitä kuin ihan satunnaisesti, Pasi iloitsee.
Biologisten lääkkeiden etuna on luotettavampi teho kuin perinteisillä lääkityksillä. Käytännössä se tarkoittaa, että yli puolet potilaista hyötyy selkeästi biologisesta lääkityksestä ja sen teho on myös varsin nopea. Se auttaa jo kahden viikon sisällä. Lisätehoa tulee useampaankin kuukauteen asti.
Biologiset lääkkeet ovat auttaneet erityisesti vaikeasta selkärankareumasta kärsiviä. Niiden rinnalla käytetään edelleen myös perinteisiä lääkkeitä samoin kuin Pasilla. Uusien lääkkeiden myötä selkärankareuman ennuste on huomattavasti parempi.
Asiantuntija: KRISTA KARSTILA, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri, TAYS
Toimittaja: NINA KUJANSIVU