Akuutin arkisto
14.3.2006
Keuhkoahtaumatauti yllättää nyt monet
- Enhän minä ollut edes kuullut sellaisesta taudista koskaan. Ajattelin vaan, että tämä on huonoa kuntoa ja pitää mennä lenkille, päivittelee eläkkeelle työnnetty Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Tarmo Laitinen synkkänä.
Hänelle tulee tuhansia kohtalotovereita näinä vuosina, kun paljon tupakoineet suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Moni lähtee vapaavuosille keuhkoahtaumatauti kaverinaan.
Tupakoitsijoista 40 prosenttia, eräiden arvioiden mukaan jopa 50 prosenttia, sairastuu jonkinmuotoiseen keuhkoahtaumatautiin eli kyseessä on selvä kansansairaus. Vakavampana sen saa joka viides tupakoitsija. Tämän sairauden saajista 80-90 prosenttia on tupakoitsijoita.
Keuhkoahtaumatauti työllistää keuhkosairaaloita selvästi enemmän kuin astma. Vuonna 2001 yli 34-vuotiailla oli sen vuoksi 110 000 sairaalahoitopäivää ja astman vuoksi alle 10 000 hoitopäivää. Juuri nyt keuhkoahtaumatauti yleistyy hyvää vauhtia, kun taas astman vaikeat muodot on saatu merkittävästi vähenemään ja sen mukana myös sairaalan käyttö.
Keuhkoahtaumataudissa pirullisinta on se, että se tunnetaan yhä niin huonosti eikä pahojenkaan oireiden vuoksi ymmärretä lähteä tutkimuksiin. Keuhkojen toimintakykyä mittaa parhaiten spirometria-puhalluskoe, joka pitäisi tehdä kaikille, joilla on vähänkin oireita ja yli 10 vuotta tupakointia takana.
- On tavallista, että oireisiin totutaan. Jos alkaa tulla rasituksessa oireita, vältetään raskaita työtehtäviä. Tutkimuksin hakeudutaan yleensä vaiheessa, jossa puolet keuhkojen toimintakyvystä on jo menetetty, kertoo erikoislääkäri Tiina Pakkanen Keski-Suomen keskussairaalasta.
"Voisiko minulla olla tämä tauti?"
- Minun tauti löytyi puolittain vahingossa. Selasin apteekki-lehteä, jossa kerrottiin keuhkoahtaumataudista ja havahduin, että nämä oireethan ovat suoraan minusta.
- Menin työterveyteen ja kysyin, voisiko minulla olla tämä tauti. Lääkäri kysyi ensin, paljonko olen polttanut ja vastasi sitten, että on todennäköistä, että sinulle on se tauti, kertoo näyttelijä Tarmo Laitinen.
Laitiselle kirjoitettiin lopulliset eläkepaperit viime elokuussa, 30 vuoden työuran jälkeen. Keuhkojen toimintakyvystä on enää 40 prosenttia jäljellä.
Jälkikäteen voidaan tietysti ihmetellä, miksi työterveydessä ei kysytä tupakointivuosia ja keuhkojen toimintaa rutiinina, kun kerran verenpaineet ja rasvat tarkistetaan ja kysellään. Näin ei ainakaan Laitisen aikana tehty, eikä hän itse osannut epäillä mitään vakavaa.
Ainut vakava tupakkasairaus, minkä Laitinen tiesi, oli keuhkosyöpä. Pitkittyneitä, limaisia aamuyskimisiä hän piti tupakkayskänä, kuten useimmat keuhkoahtaumataudin alkuvaiheessa. Myöskään tihentyneet flunssat ja infektiot eivät hälyttäneet.
- Ei tullut mieleenkään, eikä meillä ollut mitään seurantajärjestelmää. Työterveyteen mentiin hakemaan rohtoa, kun oltiin kipeitä, että saatiin illan näytös tehdyksi. Hoidettiin oireita. Nyt 50-vuotiaat käy kyllä kontrollissa.
- Näin jälkikäteen sitä tajuaa, että tauti oli alkanut jo vuosia sitten, mutta itse laitoin väsymiseni huonon kunnon syyksi ja rupesin tekemään rooleja helpomman kautta. Ehdottelin ohjaajalle, että jos tämä ei olisikaan niin riuska tyyppi, kunnes sitä tajusi, että ei kaikkia rooleja voi tehdä kuin vanha pappa, muistelee Laitinen.
Laitinen myös lisäsi lenkkeilyä ja yski väliin verta polun varteen - ja ihmetteli, miksi entisen kilpahiihtäjän jaksaminen ei näyttämöllä tälläkään rääkillä parantunut! Kun tauti löytyi pari vuotta sitten, keuhkolääkäri ihmetteli päätään puistaen, miten hän oli viime vuodet jaksanut.
Limainen yskä avainoire
- Ihmiset eivät tunnista keuhkoahtaumataudin ensioireita eli limaista yskää, vaan pitävät sitä tupakkayskänä eivätkä noteeraa, valittaa keuhkolääkäri Tiina Pakkanen.
Jos on tupakoinut 15-20 vuotta askin päivässä tai 10 vuotta kaksi askia päivässä ja alkaa tulla limaista yskää, pitäisi heti hakeutua lääkäriin, opastaa Pakkanen. Muita typpioireita ovat muun muassa toistuvat infektiot.
Keuhkoahtaumatauti koostuu kolmesta tekijästä, joista yksi on krooninen keuhkoputkitulehdus, toinen hengitysteiden etenevä, krooninen ahtautuminen, joka on pääsääntöisesti palautumaton muutos sekä kolmantena täysin palautumaton keuhkoenfyseema eli keuhkorakkuloiden tuhoutuminen, jolloin keuhkojen "työpinta-ala" pysyvästi pienenee.
Tästä taudista ei voi parantua, mutta sen eteneminen voi merkittävästi hidastua, kunhan tupakointi lopetetaan. Tarmo Laitinen ehti polttaa 30 vuotta, mutta lopetti yhdeksän vuotta sitten, lukuisten yritysten jälkeen. Hän meni lomalla mökilleen ja päätti ettei tule sieltä pois ennen kuin on varma, että ei sorru. Suuri apu oli nopeasti verenkiertoon leviävästä nikotiinisumutteesta, jota ei valitettavasti enää saa apteekista. Kun himo iski, hän souti ja hakkasi halkoja:
- Aika pitkäksi aikaa tuli halkoja, kertoo Laitinen.
Tänä päivänä Laitinen joutuu sopeuttamaan askareensa taudin mukaan. Mukava kerrostalohuoneisto on myyty, koska asuntoon oli kiivettävä kolmanteen kerrokseen. Mökillä on puiden kannossa välillä vähän huilattava, koska isot lihakset ovat työssä ja vaativat paljon happea.
Infektioita on yritettävä välttää, koska se tietää voinnin selvää huononemista, antibiootteja ja mahdollisesti sairaalakeikkaa. Ja mielialaa on pidettävä yllä. Parhaiten se onnistuu mökillä. Mäntykankaalla ja järven rannassa on myös paras hengittää.
Nuoruuden urheiluharrastus on nyt hyödyksi. Se kun vahvisti keuhkoja ja elimistön hapenottokykyä. Ja sitä on enää turha kelata, miksi Valmetille 15-vuotiaana harjoittelijaksi mennyt miehen alku opettelemalla opetteli tupakoimaan.
Miesten maailmassa oli saatava ne miehen merkit ja kätevimmin ne hankittiin tupakalla kuten hankkivat kymmenettuhannet muutkin nuoret miehet 60-luvun Suomessa, jossa aikakauslehdet ja televisio opettivat: "Miehet sen tietävät: Nortti on täyttä tupakkaa".
Lisätietoja keuhkoahtaumataudista saa hengitysliiton sivuilta: http://www.hengitysliitto.fi/default.asp?docId=12422
Asiantuntija: TIINA PAKKANEN, erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala
Toimittaja: JAAKKO LUOMA