Akuutin arkisto
14.11.2006
Hormonihoito tehotonta?
90-luvulla naistenlehdet lupailivat ikuista nuoruutta hormonipillerin muodossa. Vaihdevuosien kuumille aalloille sanottiin hyvästit ja parhaimmillaan hoidot aloitettiin jo hyvissä ajoin ennen oireiden ilmaantumista. Vuosituhannen vaihteessa hormonihuuma näki huippunsa ja korvaushoidon käyttö kääntyi laskuun.
Myös mahdolliset riskit nousivat keskusteluissa esiin. Kaksi viikkoa sitten uutinen hormonikorvaushoidon tehottomuudesta sai jopa 300 000 suomalaisnaista hämilleen: Onko kalliita lääkkeitä syöty vuosikausia aivan turhaan?
- Meillä oli sellainen monitarkoituksellinen tutkimus, me katsoimme siinä naisten hyvinvointia, naisten arkielämässä selviämistä, terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia ja sitten terveysvaikutuksia. Elämänlaatumittarin mukaan niin näiden hormonihoitoa saaneiden ja verrokkien välillä ei ollut mitään eroa, oireissa myöskin kokonaissumma oli se, että ei eroa, mutta kun katsottiin yksittäisiä oireita niin sen jälkeen huomattiin että siellä oli eroavaisuuksia, elikkä hormoniryhmässä kuumat aallot ja hikoilu ja tän tyyppiset oireet mitä liittyy suoranaisesti vaihdevuosioireisiin niin olivat vähäisiä, mutta toisaalta siellä oli muita oireita enemmän, esimerkiksi vuotoja ja tämän tyyppisiä, selvittää suomalais-virolaista hoitokoetta johtanut tutkimusprofessori Elina Hemminki Stakesista.
Naistentautien ja synnytysopin professori Olavi Ylikorkala kritisoi tutkimusta. Muuttuuko hoitokäytäntö tutkimuksen perusteella?
- Ei missään tapauksessa, ei ole mitään syytä, ei ole mitään uutta tulosta esitetty minkä vuoksi meidän pitäisi hoitokäytäntöjä muuttaa, vakuuttaa Ylikorkala.
Tutkimusta on kritisoitu muun muassa siitä, että otanta oli pieni, vain noin 1800 naista. Hoitokokeen tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia kuin muutama vuosi sitten julkaistussa suuressa amerikkalaistutkimuksessa, jossa naisia oli mukana yli 16 000. Nyt julkaistu virolaistutkimus arveluttaa Ylikorkalaa.
- Mikä minua tietenkin ihmetyttää, että olemattomien tulosten perusteella käydään pelottelemaan 300 000 naista tässä maassa, kyllä jokaisen tiedotustilaisuuden pohjalla pitäisi olla joku selvä tulos.
- Kyllä minun ja meidän tutkimusryhmän tarkoituksena ei suinkaan ole ollut naisten pelottelu vaan nostaa tämä asia uudelleen keskusteluun, koska minulle jäi sen 2002 amerikkalaisen tutkimuksen uutisoinnista ja jälkipyykistä sellainen mielikuva, että se jäi jotenkin ilmaan, että sitä asiaa ei loppuun käsitelty ja osalla naisista ei käsittääkseni ole sitä tietoa mitä he tarvitsisivat tämmöisen tietoon perustuvan päätöksen tekemiseksi ja jos nyt tämän uudelleen uutisoinnin seurauksena naiset saavat ja pyytävät tarkempaa tietoa, niin mää luulen että tämä asia on oikeassa jamassa, toteaa Hemminki.
Jatkuuko hormonikorvaushoito vai ei?
- Jatkatte ihan normaalisti elämää, tämä tutkimus ei tuonut teidän käyttämäänne hormonihoitoon, tai teidän asemaanne tai tilanteeseenne mitään uutta, tämä oli melua tyhjästä, ohjeistaa Ylikorkala.
- Kyllä minä olisin sitä mieltä että jos ne olisi aloitettu oireiden hallitsemiseksi, niin kannattaisi kokeilla miten se lopettaminen onnistuu. Onko valmis ottamaan sen pienen riskin siihen helpotukseen nähden vai ei. Että minä punnitsisin sitä välitöntä hyötyä jota oireiden lievityksestä saa suhteessa siihen pieneen tuntemattomaan tulevaan terveyshaittaan, muistuttaa Hemminki.
Nykyisin hormonikorvaushoidossa suositellaan pienintä mahdollista annosta ja lyhintä mahdollista käyttöaikaa. Tietoa on olemassa runsaasti ja jokaisella naisella on luonnollisesti oikeus päättää omasta hoidostaan.
Asiantuntijat:
ELINA HEMMINKI, lääketieteen ja kirurgian tohtori, tutkimusprofessori, Stakes
OLAVI YLIKORKALA, naistentautien ja synnytysopin professori, Hyks
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ