Akuutin arkisto
14.11.2006
Verisuonikirurgia pelastaa ihmishenkiä
Monella tulee verisuonikirurgiasta ensimmäisenä mieleen suonikohjuleikkaukset. Mutta tiesitkö, että verisuonikirurgialla voidaan pelastaa satoja ihmishenkiä vuodessa?
Verisuonikirurgia on lääketieteessä varsin nuori erikoisala: sitä on tehty maailmalla noin 50 vuotta. Suomessa verisuonikirurgiasta tuli itsenäinen erikoisala 1990-luvun lopussa.
Useita tehtäviä
Verisuonikirurgialla on useita tehtäviä, tässä tärkeimmät kaksi:
1. Oire: Vatsaan tulee äkillinen kipu, ja verenpaine laskee. Verisuonikirurgialla voidaan estää vatsa-aortan laajentuman eli aneurysman repeämisestä johtuvia kuolemia. Jos hoito onnistuu, potilas voi jatkaa normaalia elämää.
2. Oire: Pohkeessa tuntuu voimakas kipu, joka estää kävelemisen. Kävely muuttuu katkonaiseksi. Kipua voi tuntua myös levossa ja jalkaan voi tulla kuolio. Verisuonikirurgialla voidaan pelastaa hapenpuutteesta kärsivä raaja amputaatiolta.
Esimerkiksi vatsa-aortan pullistumisesta aiheutuva repeäminen on kohtalokas.
– Kun aneurysma puhkeaa ja siitä valuu verta vatsaontelon taakse, niin tavallaan sinne syntyy verenpurkauma ja verenpaine laskee. Joksikin aikaa tulee kauhun tasapaino: verenpaine on sen verran matalalla, että paketti pysyy vielä ehjänä vatsakalvon takana. Useimmiten se lävähtää vähän myöhemmin, ja keskimääräinen elinaika näillä potilailla on 11 tuntia, kuvailee ylilääkäri Mauri Lepäntalo HUS:sta.
Niillä, joilla veri valuu vatsaonteloon, tilanne on vieläkin vakavampi.
– Vatsaontelohan on kuin iso tynnyri, johon viisi litraa verta hukkuu hyvin nopeasti. Potilas kuolee yleensä heti, Lepäntalo kertoo.
Repeytynyt aneurysma vaatii pikaisia toimenpiteitä.
– Kun ollaan tilanteessa, jossa aneurysma on repeytynyt, yritämme välittömällä, nopealla leikkauksella pelastaa ihmishenkeä. Voidaan sanoa, että noin 150 henkeä pystytäänkin pelastamaan vuodessa tällaisella erittäin kiireisellä päivystysleikkauksella, Lepäntalo laskee.
Amputaatioiden ehkäisyä
Veren virtauksen remontilla on merkittävä vaikutus myös jalan amputaatioiden ehkäisyssä. Alaraajaa tukkeavaa valtimotautia esiintyy jopa puolella miljoonalla suomalaisella. Tauti voi olla koko elämän ajan myös täysin oireeton.
– Kun katsotaan suomalaisia amputaatiolukuja, niin aktiivisella verisuonikirurgialla voidaan tehdä paljon hyvää. Noin 500 jalkaa säästyy vuodessa, Lepäntalo sanoo.
Nykytekniikka tuo verisuonikirurgiaankin jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Avoleikkaus on pikkuhiljaa antanut suosiossa tietä suonensisäisille toimenpiteille.
– Nyt tehdään paljon proteesileikkauksia. 50 prosenttia kaikesta mitä tapahtuu verenkierron parantamiseksi, tehdään angioradiologien toimesta. Esimerkiksi pallolaajennuksia, stenttauksia, paikallisia liuotushoitoja ja niin edelleen, Lepäntalo luettelee.
Aaltoliikettä tulevaisuudessa
Suonensisäisistä toimenpiteistä puuttuu kuitenkin pitkäaikaistuloksia, ja avoleikkaushoito kulkee vielä uusien menetelmien rinnalla. Aika näyttää, mihin vaakakuppi kallistuu.
– Tämä on sikäli mielenkiintoinen tilanne, että tämä on todennäköisesti aaltoliikettä. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki halutaan tehdä suonensisäisesti siitäkin huolimatta, että meiltä puuttuu pitkäaikaistuloksia. Todennäköisesti nyt mennään suonensisäiseen hoitoon hyvin pitkälti ja sitten jossain vaiheessa päädytään taas avokirurgiaan. Joka tapauksessa uusien tekniikoiden myötä tullaan etsimään jatkuvasti oikeaa menetelmää, jota olisi suotavaa käyttää, Lepäntalo pohtii.
Asiantuntija: MAURI LEPÄNTALO, ylilääkäri, HUS
Toimittaja SUSANNA EKFORS