Akuutti - Terveyttä, tietoa, tunteita

YLE

 

YLE A-Ö

teksti-tv s.374 tekstitys s.334 digiteksti-tv s.374 MHP-lisäpalvelu

Akuutin arkisto

17.10.2006

TUUBIT AVUKSI PIENEN VESIPEDON KORVATULEHDUSKIERTEESEEN

Korvatulehdukset ovat erityisesti pienten lasten ongelma. Nykyään 70 prosenttia lapsista on sairastanut ainakin yhden välikorvatulehduksen toiseen ikävuoteensa mennessä. Yhä useammalla tulehduksista muodostuu pitkäaikainen kierre, jolloin nuhaisuus ja kivuliaisuus jatkuvat tai alkavat uudelleen heti lääkityksen loputtua.

Korvatulehduskierteellä tarkoitetaan tulehduksien uusiutumista toinen toisensa perään. Lapsi on siinä vaiheessa saanut jo useita lääkekuureja, mutta korva ei parane kuin osittain. Seurauksena on usein niin sanottu liimakorva.

AXELIN KORVATULEHDUSKIERRE

– Meillä alkoi noin vuosi sitten korvakierre. Axel sai 4-5 korvatulehdusta kuukauden sisällä ja yhtä monta antibioottikuuria eikä mikään auttanut. Sitten me menimme korvalääkärille ja hän oli sitä mieltä, että vain putket auttavat tähän tilanteeseen, Axelilla oli liimakorvat, kertoo Axelin äiti Merja Lindroos Turusta.

Tuubit pysyvät korvassa keskimääräinen 6-12 kuukautta ja Axelillakin ne putosivat pois puoli vuotta laittamisen jälkeen. Sen jälkeen korvatulehduskierre valitettavasti uusiutui ja Axelilla on nyt ollut oikeastaan jatkuvasti korvatulehdus puolen vuoden ajan. Nyt 2,5-vuotias Axel on menossa hakemaan korviinsa uudet putket.

Tosin korvaklinikan ovella Axel haluaisi pyörtää takaisin ja kuiskaa äidilleen:

– Ei korvat kuntoon.

PUOLI MILJOONAA KORVATULEHDUSTA VUODESSA

Suomessa lasten akuutteja korvatulehduksia todetaan vuosittain jo 500 000. Toistuvat kivuliaat korvatulehdukset voivat häiritä pahasti perheiden arkea. Kivut haittaavat lapsen nukkumista, ja uni-valverytmi häiriintyy, mikä voi johtaa lapsen kokonaisvaltaiseen pahaan oloon. Korvatulehdukseen ei kuitenkaan aina liity särkyä. Näin on esimerkiksi Axelin kohdalla.

Syy pienimpien lasten korvatulehdusherkkyyteen on suurelta osin rakenteellinen: korvatorvet ovat kapeat ja kun ylähengitystieinfektiot aiheuttavat sinne turvotusta, välikorva ilmastoituu huonommin.

Tärykalvojen tuubituksella saadaan välikorvan tilanne varmimmin rauhoittumaan, koska ilmastoituminen parantuu ja limakalvo tervehtyy.

ILMASTOINTI HOITAA LIIMAKORVAA

Hoitamaton liimakorva johtaa pysyvään kuulon heikkenemiseen. Liimakorvatauti hoidetaan asettamalla pieni ilmastointiputki tärykalvoon. Ideana on korvan ilmastointi ulkokautta ilmastointiputkella. Korvatuubeista on hyötyä myös tilanteissa, joissa lapsi saa toistuvia lääkekuureja, vaikkei liimakorvaa ole vielä kehittynyt.

Tuubit ovat pieniä muovisia tai erilaisista metalliseoksista tehtyjä putkia, jotka laitetaan nukutuksessa lapsen tärykalvoon. Kun lapsi nukutetaan tuubin asennusta varten, voidaan häneltä samassa yhteydessä poistaa kitarisa, mikäli risakudos on suurentunut tai toimii tulehduspesäkkeenä nenänielussa.

Toimenpiteet tehdään päiväkirurgisesti eli lapsi tulee aamulla syömättä ja juomatta sairaalaan, ja kotiin hän pääsee noin 5-6 tunnin kuluttua. Lasten toipuminen sujuu useimmiten helposti, jälkikipuja ei yleensä ole. Toimenpiteen avulla päästään eroon jatkuvista antibioottikuureista, ja lapsen nukkuminen ja yleistila korjaantuvat nopeasti.

LAPSELLE KANNATTAA PUHUA HOITAMISESTA JA KORVAAMISESTA

– Axelhan ei itse siitä kauheasti ymmärtänyt. Etukäteen oltiin vain puhuttu, että mennään lääkärille ja pannaan korvat kuntoon. Axel on aina mennyt lääkärille ihan mielellään eikä hänellä ole ollut mitään pelkoja. Hän on vielä niin pieni, että on ihan jännää käydä lääkärissä, Axelin äiti Merja nauraa.

Lapsia hoitavien vinkki vanhemmille onkin, ettei pikkuisia pitäisi pelotella turhan takia eikä omia pelkojaan saisi siirtää lapseen. Siksi kannattaa esimerkiksi valita sanansa tarkkaan ennen toimenpiteitä: hoitaminen ja korjaaminen ovat hyviä sanoja, mutta pistäminen ja leikkaaminen eivät ole.

Useimmilla lapsilla yksi tuubitus riittää. Mikäli tulehduskierre kuitenkin uusii, tuubit voidaan laittaa yhä uudelleen, kunnes tilanne rauhoittuu pysyvämmin. Tarkoituksena on paitsi vähentää tulehdusten ilmaantumista, myös estää pitkäaikaisen eritteisyyden aiheuttamat pysyvät muutokset välikorvassa. Tällaisia ovat tärykalvon venyttyminen, välikorvan arpikiinnikkeet ja lopulta kuulon pysyvä huonontuminen.

AXELIN TUUBITUS

Axel nukutetaan naamarin kanssa ja hänet houkutellaan siihen kuin leikkiin:

– Seuraavaksi saat puhaltaa ilmapalloa tällaisen naamarin kautta. Haluaisitko kokeilla tämmöistä? Puhallas oikein kovin, että saadaan ilmapallo heilumaan, erikoissairaanhoitaja Vesa Mättö kannustaa.

Axel pitää leikistä ja hengittää naamarista unihajua ja nukahtaa. Tippakanyyli laitetaan Axelin käteen vasta nukahtamisen jälkeen.

Toimenpiteen aluksi korvakäytävä puhdistetaan vaikusta imulla.

– Sitten tehdään tärykalvoon puhkaisureikä tuubia varten. Axelin tärykalvo onkin vähän ärtyneen ja punoittavan näköinen. Usein lapsilla, joilla on ollut useita korvatulehduksia peräjälkeen, tärykalvot ovat tällaiset punoittavat. Puhkaisu normalisoi tärykalvon asennon eli korva oli vähän alipaineinen. Sitten laitetaan tärykalvotuubi puhkaisureikään sellaiseen asentoon, että sen kautta nähdään välikorvan puolelle että jälkiseurannat ovat helpompia. Lopuksi korvaa vielä putsataan ja huuhdellaan, ettei tuubin suulle kuivu karstaa, selittää toimenpidettä tekevä lääkäri Maria Selänne Turun kaupunginsairaalan korvaklinikalla.

Sitten vielä sama juttu toiseen korvaan ja niin on Axelilla tuubit korvissa.

TUUBIEN KÄYTTÖOHJE

Toimenpiteen jälkeen Axel saa raikasta ilmaa ja alkaa heräillä. Sitten hänet kannetaan heräämöön. Uninen Axel ynisee sängyssä, kun lääkäri kertoo vanhemmille toimenpiteestä.

– Oikein hienosti meni. Axel oli tosi reipas. Vaikka tilanne oli jännittävä, niin hän oli oikein rauhallinen. Nyt hän on vähän väsynyt nukutusaineista, Maria Selänne kertoo Janne ja Merja Lindroosille.

– Jos korvat tulehtuvat tulee sillä aikaa, kun tuubit ovat korvissa, niin sen tietää siitä, että korva alkaa vuotaa eli se erite pääsee sieltä välikorvasta sen tuubin kautta pois. Ja jos tämmöinen vuotava korvatulehdus tulee, niin se vaatii lääkettä ihan niin kuin ilman tuubejakin, eli seuraavana arkipäivänä pitää lähteä lääkäriin, Selänne opastaa.

– Tuubien paikallaoloa ja auki pysymistä seurataan jälkitarkastuksissa. Ensimmäinen on noin kuukauden parin kuluessa ja seuraavat sitten noin neljän, viiden kuukauden välein siihen saakka kunnes tuubit irtoavat.

Axelin toipumista seuraillaan osastolla pari, kolme tuntia ja sitten hän jo pääseekin kotiin.

VESIPETO PÄÄSEE TAKAISIN VETEEN

– Axelin toipuminen meni hirveän hienosti. Hän oli vähän väsynyt sinä samana päivänä, mutta ei nukkunut edes päiväunia, Axelin äiti Merja muistelee nauraen.

Kun korvissa on tuubit, korvat on syytä suojata pesuainevesiltä sekä uimavesiltä, koska tuubin kautta välikorvaan pääsevä vesi voi aiheuttaa tulehduksen. Vedeltä suojaamiseen voidaan käyttää silikonitulppia, rasvapumpuleita tai anatomisesti korvan mukaan valmistettuja suojia.

– Korvatulpparutiinit on samat kuin silloin vuosi sitten eli ne on tuttuja juttuja. Axel on semmoinen vesipeto ja tykkää hirveästi käydä uimassa. Silikonitulppien kanssa menee ihan hienosti eikä se ole mikään ongelma laittaa niitä. Eihän sitä oikeastaan muuten mitenkään huomaakaan, että Axelilla on tuubit, kun nyt ole ollut mitään korvavaivojakaan.

– Täytyy nyt vain toivoa, ettei kierre sitten jatku taas, kun tuubit lähtee pois, Merja toivoo.
Aika saattaa olla tämän toiveen puolella, sillä herkkyys märkäisten tulehdusten kehittymiselle vähenee korvatorvien kasvun myötä kahden ikävuoden jälkeen.

Asiantuntija: MARIA SELÄNNE, nenä-, korva ja kurkkutautien erikoislääkäri, Turun kaupungin sairaalan korvaklinikka

Toimittaja: TIIA VÄRE

Akuutti - TV2 PL 277 90101 OULU | YLE | Asiaohjelmat ©2006