Akuutin arkisto
19.9.2006
Migreeni on monitekijäinen aivojen sairaus
Puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Osa migreenipotilaista selviytyy särkynsä kanssa lääkkeittä tai käsikaupan särkylääkkeiden turvin, osalta päänsärkykohtaus vie toimintakyvyn.
Hoitoja on moneen tarpeeseen, ja kohtausten estossa auttaa, kun tuntee ne seikat, jotka laukaisevat päänsäryn. Migreeni on vieläkin alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus ja siihen liittyy yhä vääriä asenteita.
Hilkan tarina
- Minun tarinani on aika tyypillinen migreenipotilaan tarina. Peruskoulun yläasteella, 13-14-vuotiaana, aloin kärsiä päänsärystä. Tuli sellainen olo, että aina särkee pää. Sitten lähdin yleislääkäriin ja sain diagnoosin: tunnollinen koulutyttö soittaa pianoa ja on ahkera, se on jännityspäänsärkyä, kertoo turkulainen Hilkka Kettinen.
Migreeni on edelleen alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Hilkkakin kärsi päänsärystä koulun ja yliopisto-opintojen läpi, ennen kuin sai diagnoosin ja lääkettä, joka vihdoin auttoi.
- Minä olin tosiaan toistakymmentä vuotta ilman diagnoosia ja myös ilman toimivaa hoitoa. Se on varmaan vaikuttanut siihen, että migreeni on kroonistunut eli minun aivojeni normaali tila on se, että päätä särkee, Hilkka toteaa.
- Nyt minulle on onneksi löydetty aika toimiva estolääkeyhdistelmä epilepsialääkkeestä ja mielialalääkkeestä. Silti minulla on edelleen hyvinäkin kausina migreenikohtauksia kahdesta kuuteen päivään viikossa.
Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä
Migreeni on naisilla tavallisempi kuin miehillä. Ajoittain siitä kärsii joka seitsemäs nainen ja joka kahdeskymmenes mies.
Kaikki päänsäryt eivät ole migreeniä. Siksi säryn syy on ennen hoitopäätösten tekemistä tärkeää varmistaa, jotta hoito olisi oikeanlaista.
- Migreeni on kliininen diagnoosi, joka tehdään muutamalla kysymyksellä. Tärkein tutkimus on potilaan haastattelu. Siinä selvitetään, minkälainen särky on, miten sitä esiintyy, kuinka usein, kuinka pitkään ja mitä muuta särkyyn liittyy. Muutenkin käydään lävitse elämäntilannetta ja muuta, selittää neurologi Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskuksesta.
- Sen jälkeen tehdään normaali neurologinen yleistutkimus, johon tarvitaan perinteisesti vasara, oftalmoskooppi eli silmäntähystin, silloin tällöin äänirauta ja iso pino pumpulitikkuja sekä verenpainemittari ja stetoskooppi.
Joskus harvoin päänsärkyä selvitellään myös magneettikuvauksella.
Päänsärky on migreeniä, jos kohtauksiin liittyy vähintään kaksi oiretta ykkösryhmästä ja yksi kakkosryhmästä:
1. Päänsärky on sykkivää, toispuolista ja kohtalaista tai kovaa. Fyysinen aktiivisuus pahentaa särkyä eikä normaali työnteko onnistu.
2. Päänsärkyyn liittyy pahoinvointia, oksentelua, valonarkuutta ja herkkyyttä äänille.
Mitä migreeniaivoissa tapahtuu?
Migreenikohtaus alkaa aivojen pohjaosista. Siellä on migreenigeneraattoriksi sanottu alue, josta on ratayhteyksiä moniin aivojen eri osiin.
- Migreeniaivoissa tapahtuu äärihermoston kipuherkistyminen ja se hermo, joka siellä herkistyy on kolmoishermo, selittää neurologi Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskuksesta.
- Tämän seurauksena verisuonen seinämästä alkaa vapautua tulehduksen välittäjäaineita - sitä voisi kutsua tulehdussopaksi - jotka aiheuttavat verisuonen laajenemisen ja tämä laajeneminen aistitaan uudelleen kipuna. Sitten kun se tulee vielä herkemmäksi, niin se alkaa tuntea pulssin, pulssi alkaa tuntua kipuna, jolloin siitä tulee jyskyttävä.
- Optimaalinen aika, jolloin migreeni pitäisi hoitaa on ensimmäinen
puoli tuntia, koska sen jälkeen aktivoituu keskushermoston
kautta tuleva kipuherkistyminen. Kahden tunnin päästä
tilanne alkaa jo olla menetetty ja täsmälääkkeidenkin
teho laskee lähes puoleen tai jos kipu saadaankin pois, se
tulee takaisin 12-18 tunnin kuluessa, Säkö varoittaa.
Samaksi migreenikohtaukseksi lasketaankin särky, joka ei ole
ollut vähintään 24 tuntia pois.
Aurallinen ja auraton migreeni
Migreeniä on kahta muotoa, esioireista eli aurallista ja auratonta, joka on huomattavasti aurallista tavallisempi.
- Tyypillisin aura on välkehtivä, spektrityyppinen, näköhäiriö, joka alkaa silmän toisesta kulmasta ja kulkee toiseen kulmaan. Usein migreeniin liittyy myös tuntoaura, joka tulee toispuoleisesti kasvoille tai käteen. Joillakin tahtoo helposti mennä senat sakaisin eli puhuu ihan sammakoita suusta, Säkö luettelee.
- On myös olemassa erikseen eräs migreenin alatyyppi, ns. hemopleginen migreeni, jossa tulee ihan motorisia halvausoireita, toispuolihalvaus. Sitten on vielä olemassa ns. aivorunkomigreeni, jossa oireet on tyypillisesti molemminpuolisin, kun yleensä ne ovat toispuolisia.
Aurallinen migreeni:
- Aura- eli esioireita ovat valonvälähdykset ja sahanteräkuviot näkökentässä. Osalla potilaista on näkökentän kapenemista, puutumistuntemuksia ja puheen puuroutumista.
- Migreeni voi esiintyä myös auraoireilla ilman päänsärkyä.
Auraton migreeni:
- Päänsärky alkaa ilman esioireita.
Migreenikohtaus kestää 4-72 tuntia
- Todella pahana päivänä, joita ei onneksi ole hirveän montaa vuodessa, olen sängyssä ja yritän olla täysin liikkumatta. Silloin miettii, että uskaltaako edes hengittää, kun kipu on niin voimakas. Sitten täytyy vain odottaa, koska määritelmän mukaan migreenipäänsärky kestää 4-72 tuntia, Hilkka kuvailee.
Migreeni ei ole pelkkää päänsärkyä, vaan kyseessä on koko elimistön kohtauksellinen tila. Useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät, iho kalpenee, suoliston toiminta hidastuu, nestettä kertyy elimistöön ja lopuksi potilas voi pahoin tai oksentaa kovan, sykkivän päänsäryn jälkeen.
- Yleensä kun tulee sellainen olo, että nyt tämä on niin hirveätä, että tämä ei voi olla migreeniä ja nyt pitää lähteä ensiapuun, niin kohta se loppuu. Sitten huomaa, että vaikka heiluttaa päätä, niin ei satu yhtään. Sen jälkeen seuraavana päivänäkin on sellainen olo, että joku pelannut minun päälläni jalkapalloa - hyvä jos nimensä tietää.
- Helposti siinä viidestä kuuteen päivää menee, kun ensin on ennakko-oireet ja sitten kolme vuorokautta säryn kanssa ja sitten opettelee uudestaan, mitä elämä olikaan, Hilkka kertoo.
Laukaisevan tekijän voi oppia tunnistamaan
Migreeni on geneettinen sairaus, jota esiintyy usein samassa perheessä ja suvussa. Tyypillisesti se alkaa murrosiän jälkeen, mutta se voi alkaa myöhemminkin. Migreeni voi välillä sammua ja puhjeta taas uudelleen eri elämäntilanteessa. Vaikka kyseessä on aivosairaus, se ei ole sidoksissa muihin aivosairauksiin.
Migreenin laukaisevia tekijöitä on runsaasti. Tyypillisiä ovat välkkyvät valot, monet ruoat ja tupakansavu. Yleensä potilaat oppivat hyvin tietämään ja tunnistamaan, mitkä asiat aiheuttavat kohtauksen. Esimerkiksi Hilkalla kohtauksen laukaisevat hajuvedet ja kirkkaat valot. Muita kohtaukselle altistavia tekijöitä ovat etenkin alkoholi, verensokerin lasku, kuukautiset, valvominen, liian pitkään nukkuminen, saunominen tai stressin laukeaminen.
- Hyvin tyypillinen on viikonloppumigreeni, joka alkaa, kun vauhti loppuu. Se ei iske stressin aikana vaan vasta, kun se on lauennut, Säkö kertoo.
Laukaisevat tekijät yksilöllisiä
- Laukaisevat tekijät ovat kauhean yksilöllisiä eli ei kannata alkaa noudattaa sitä, mitä naisten lehdissä luetellaan, koska silloin ei voi vettäkään juoda. Pitää vain kokemuksen mukaan löytää ne omat laukaisevat tekijät, Hilkka muistuttaa. Prodromaali- eli ennakko-oire, tarkoittaa oiretta, joka ennakoi migreenikohtausta. Yleisiä ennakko-oireita ovat haukottelu, makean himo tai väsymys.
- Usein sekoitetaan ennakko-oireet laukaiseviin tekijöihin: eli kohtauksen alkaessa mietitään, mitä tein väärin, ja muistetaan, että söin suklaata, ja ajatellaan, että kohtaus johtuu suklaasta, kun itse asiassa kohtaus on jo alkanut silloin, kun sitä suklaata syö.
- Minä sain synninpäästön, kun amerikkalainen tutkija tuli siihen tulokseen, että suklaa on paras lääke migreeniin, Hilkka hymyilee.
Yksilöllistä lääkehoitoa
Jos kirkas valo kiusaa, kaikki äänet ärsyttävät ja tutut tuoksut kuvottavat, migreenipotilaan olo helpottuu jo sillä, että hän menee pitkälleen viileään, pimeään ja hiljaiseen huoneeseen ja panee otsalleen kylmän kääreen. Lepo voi poistaa lievän säryn. Usein kuitenkin tarvitaan myös lääkkeitä.
Diagnosoidun migreenin hoito aloitetaan yleensä tulehduskipulääkkeillä. Jos ne eivät auta, siirrytään täsmälääkkeisiin, triptaaneihin. Hankalaoireisissa migreeneissä kokeillaan myös estolääkkeitä kuten beetasalpaajia ja uuden polven mielialalääkkeitä pienillä annoksilla. Niitä tarjotaan Hilkan tapaisille potilaille, joilla migreeni hallitsee elämää eli kohtauksia on kerran viikossa tai useammin.
- Migreenin hoito on vähän kuin mäkihyppyä: tärkeää on oikea-aikainen riittävä voimakas ponnistus. Jos ponnistuksessa myöhästyy, homma menee pieleen, mutta jos sen tekee liian aikaisin, homma menee silloinkin pieleen, Säkö hymyilee.
- Täsmälääkettä ei tarvitse, eikä kannata, ottaa auran aikana. Voihan olla ettei kipua tule ja lääke menee tavallaan hukkaan, Säkö muistuttaa.
Akupunktio ja rentoutus saattavat auttaa
Monet kokevat saavansa helpotusta esim. akupunktiosta. Käytännön kokemus osoittaa, että akupunktio voi jopa viedä kohtaukset.
- Akupunktio auttaa osaa potilaista. Se tuo apua ainakin niille, joilla on paljon lihasjännitystä, jotka saadaan akupunktiolla laukaistua pois. Myös rentoutus, omaehtoinen rentoutusterapia auttaa, Säkö sanoo.
Hilkan migreeniin on etsitty apua vaikka mistä.
- Ihmiset ovat hyväntahtoisia ja haluavat auttaa. Minullekin on tarjottu kaikenlaista. Hollannissa joku kehotti minua kokeilemaan intialaista hierontaa. Siinä kului öljyä neljä litraa, mutta päänsäryt ei tullut yhtään paremmaksi, Hilkka nauraa.
- Olen harrastanut ratsastusta aikuisena ja se on rentouttavaa. Hassua on, että joka kerran kun olen pudonnut hevosen selästä, sitä on seurannut poikkeuksellisen hyvä aika, jopa yhdeksän päivää ilman särkyä. Mutta en minä sitä menetelmänä kellekään suosittele.
Migreeni tunnetaan huonosti
Vaikka migreenistä kärsii puoli miljoonaa suomalaista, se tunnetaan yhä huonosti. Lääkärit eivät monesti osaa tunnistaa sitä, ja potilaat joutuvat kärsimään turhaan ilman tehokasta lääkitystä. Migreeniä hoidetaankin usein vuosikausia tavallisena päänsärkynä.
- Monet ihmiset ajattelee, että se on vain päänsärkyä. Mutta kyllä se on muutakin ja pahimmillaan se voi olla todella invalidisoiva sairaus. Toisaalta se voi iskeä yllättäen, eli ihminen, joka puolituntia aikaisemmin oli täydessä touhussa, voi olla hetkessä vuoteenomana. Yleisin väärä käsitys on se, että migreeni on vaan päänsärkyä ja siihen sitten vielä lisätään, että kyllähän minullakin aina välillä särkee pää, Hilkka kertoo.
- Vaikea migreeni on todella vaikea sairaus. WHO:n luokituksissa sairaudet on jaettu seitsemään luokkaan invalidisoivuuden mukaan ja vaikea migreeni on siellä samassa ryhmässä numero seitsemän kuin neliraajahalvaus tai vaikea sekavuustila, lisää neurologi Erkki Säkö Turun Päänsärkykeskuksesta.
Migreenin kanssa voi elää
- Migreenin kanssa eläminen vaatii tietysti totuttelemista. Minä olen nyt 20 vuotta harjoitellut ja se alkaa sujua. Hoito pitäisi hoitavien kanssa räätälöidä, niin että pystyy parhaalla mahdollisella tavalla omaa hallitsemaan migreeniään, sanoo turkulainen Hilkka Kettinen.
- Migreeni on niin monimuotoinen sairaus, ettei siihen yhtäkkiä mitkään geenisiirrot tai kantasoluhoidot sovellu. Mutta jos kuvitellaan, että tulevaisuudessa migreeniin löytyy sellainen hoito, että pää ei enää ikinä särje, niin en tiedä, haluaisinko sitä. Nyt ajattelen, että kyllä kerran vuodessa ainakin pitäisi tulla migreeni. Se on jo osa identiteettiä, kun se on niin paljon vaikuttanut elämääni, työelämään, ihmissuhteisiin ja sosiaaliseen elämään. Migreenin häviäminen olisi niin suuri muutos, etten tiedä, osaisiko elää enää, Hilkka miettii.
Linkkejä:
Suomen Migreeniyhdistys ry: http://www.migreeni.org/
Migreenin käypä hoito: http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00018
Asiantuntija: ERKKI SÄKÖ, neurologi, Turun Päänsärkykeskus
Toimittaja: TIIA VÄRE