Akuutti - Terveyttä, tietoa, tunteita

YLE

 

YLE A-Ö

teksti-tv s.374 tekstitys s.334 digiteksti-tv s.374 MHP-lisäpalvelu

Akuutin arkisto

21.11.2006

Torjunta-aineiden kemikaaleilla yhteisvaikutuksia

Tuontihedelmät ja vihannekset sisältävät usein torjunta-ainejäämiä, joiden yhteisvaikutukset saattavat olla arvaamattomia. Tanskalaistutkimuksen mukaan jopa EU-maissa on edelleen käytössä ihmisen hormonitoimintaan vaikuttavia torjunta-aineita.

Pienet määrät eri aineita yhteen laskettuna saattavat muodostaa terveydelle vaarallisen cocktailin.

Nolla plus nolla on yksi

Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat yksissä tuumin jo pitkään vaatineet kyseisten, juuri hormonitoimintaan vaikuttavien aineiden kieltämistä koko EU:n alueella - pohjoismaissa niiden käyttö on kiellettyä jo nyt. Tuontituotteiden myötä ihmiset myös pohjoismaissa altistuvat torjunta-aineiden haittavaikutuksille.

Tanskassa Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksella tehdyt kokeet osoittavat, ettemme loppujen lopuksi tiedä paljoakaan elintarvikkeissa käytettyjen torjunta-aineiden lopullisista yhteisvaikutuksista.

– Kemikaalien toimintatapa on lisäämiseen perustuva, sanoo tutkija Anne-Marie Vinggaard. On siis kysymys siitä, että jos altistuu sekoitukselle kemikaaleja, joista millään yksittäisellä ei ole havaittavia vaikutuksia, on niiden yhdistelmällä selkeitä vaikutuksia sekä eläin- että solukokeissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemattomat torjunta-ainejäämät alkavat ihmiskehoon kasautuessaan toimia yhdessä. Yhteenlaskutoimituksesta nolla plus nolla tuleekin yksi.

Häiriöitä hormonitoiminnassa

Hedelmiä ja vihanneksia käsitellään useilla eri kemikaaleilla, eikä alkuperäisen lähteen löytäminen aina ole helppoa. Anne-Marie Vinggaardin mielestä tällä hetkellä on mahdotonta sanoa mitkä erityiset elintarvikkeet tai mitkä erityiset kemikaalit saattavat olla haitallisia.

– Uskomme pikemminkin, että pienet määrät, eri lähteistä peräisin olevia kemikaaleja, saattavat yhdessä muodostua ongelmallisiksi.

Tanskalaisissa rotta- ja solukokeissa on kuitenkin havaittu, että torjunta-aineista vinclozolin ja procymidon aiheuttavat selviä muutoksia urosrottien hormonitoiminnassa.

Tutkijat ovatkin huolestuneita, sillä Tanskassa nuorten miesten hormonitoiminnassa on havaittu häiriöitä. Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen tutkija Anne-Marie Vinggaard kertoo, että Kööpenhaminan yliopistosairaalalla on teoria hormonitoiminnan häiriöiden alkuperästä.

– Nuorten miesten sperman heikon laadun, epämuodostuneiden sukuelinten, sekä heissä esiintyvän kivessyövän uskotaan kaikkien johtuvan yhdestä ja samasta oireyhtymästä, johon lapsi sairastuu jo äidin raskausaikana.

Jatkuva altistuminen kemikaaleille

Juutinrauman pohjoispuolella Lundin yliopistosairaalassa on tutkittu kemikaalien käyttäytymistä ihmiskehossa veri- ja virtsakokeiden avulla. Tutkijoista kaksi, ylilääkäri Margareta Littorin ja kemisti Chritian Lindh ovat itse nauttineet pienen määrän vinclozolinia, ja seuranneet sen poistumista kehosta.
– Mitä tulee itse tekemiimme kokeisiin, kun vinclozolinin määrä oli 200 mikrogrammaa, tuli se virtsan mukana ulos kehosta neljän päivän aikana.

Kyse ei siis ole torjunta-aineista, jotka kasautuvat kehoon. Ongelmana on lähinnä se, että ihmiset altistuvat erilaisille kemikaaleille sekä elintarvikkeiden että kosmetiikan kautta päivä toisensa jälkeen.

– Jos elintarvikkeiden suhteen erityisesti haluaa suojautua kemikaaleilta, on parasta syödä luomuruokaa, toteaa ylilääkäri Margareta Littorin.

Skoonessa on useita kouluja, jossa ongelmasta ollaan tietoisia, ja esimerkiksi Malmön Djupadalin koulussa tarjoillaan lapsille luomuruokaa mahdollisuuksien mukaan. Kokeilu on parin vuoden sisällä tarkoitus laajentaa Malmön kaikkiin kouluihin. Lundin yliopistosairaalassa tehdyissä kokeissa luomuruokaa syövillä oli elimistössään kemikaaleja jonkin verran muuta koeryhmää vähemmän. Kemikaaleilta ei nykymaailmassa kuitenkaan voi täysin välttyä, sanoo Margareta Littorin.

– Mehän olemme kuin eläviä peilikuvia ympäristöstämme, olemme osa ympäristöämme ruuan kautta jota syömme, ilman kautta jota hengitämme, veden kautta jota juomme - kaikesta jolle kehomme ympäristömme kautta altistuu. Nykyihmisen kehossa on satoja, mahdollisesti tuhansia eri aineita, kokonainen cocktail, jonka pätevä kemisti pystyy jäljittämään veri- ja virtsakokeiden avulla.

Kemikaalien välttäminen mahdollisuuksien mukaan

Lundissa tehdyistä kokeista käy ilmi, että kemiallisten aineiden määrä koehenkilöissä oli korkeimmillaan keväällä. Varsinaista syytä ilmiöön ei tiedetä, mutta Margareta Littorinin mukaan se todennäköisesti johtuu talven aikana ahkerasti syödyistä tuontihedelmistä ja -vihanneksista.

Vinclozolinia saa EU-maissa käyttää vain tämän vuoden loppuun saakka – asiasta on vasta tehty päätös tiukan kädenväännön jälkeen. Käyttöön jää edelleenkin muun muassa toinen hormonitoimintaan vaikuttava torjunta-aine, procymidon, joskin vain puolentoista vuoden koeajalla.

Kemikaaleista huolimatta asiantuntijat kehottavat syömään hedelmiä ja vihanneksia niiden terveellisyyden vuoksi. Margareta Littorinin reseptinä on mahdollisuuksien mukaan syödä luomuhedelmiä ja -vihanneksia, tai ainakin sellaisia joissa torjunta-aineita on käytetty mahdollisimman vähän.

Tanskan Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen tutkija Anne-Marie Vinggaard taas kehottaa ainakin pesemään hedelmät ja vihannekset, ja milloin mahdollista myös kuorimaan ne.

Asiantuntijat:

ANNE-MARIE VINGGAARD, tutkija, Tanskan Elintarvikkeiden tutkimuslaitos

MAGARETA LITTORIN, ylilääkäri, Lundin yliopistosairaala.

Toimittaja: MAIJA UNKURI

Akuutti - TV2 PL 277 90101 OULU | YLE | Asiaohjelmat ©2006