Akuutin arkisto
21.11.2006
Kemin avosairaala hyödyntää laajasti ensihoitajien osaamista
Ambulanssi kaartaa Kemissä sijaitsevan kerrostalon pihaan ja kaksi ensihoitajaa siirtyy rauhallisesti rappukäytävään.
Tällä kertaa ei ole kyse äkillisestä sairaskohtauksesta, vaan tavallisesta hoitokäynnistä kotisairaalapotilaan luona. Henrik Välimäen jalassa on paha tulehdus, minkä vuoksi ensihoitajat antavat hänelle antibioottia tiputuksena kolme kertaa päivässä. Välimäki on hoitoonsa tyytyväinen.
– Aika nyt tietenkin joskus pikkuisen pettää, mutta niinhän se tekee sairaalassakin. Ei se ole niin minuutilleen.
Kemin kaupungin avosairaala -hanke sai tänä vuonna yhden Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen Stakesin TERVE-SOS -palkinnoista. Se myönnetään vuosittain poikkeuksellisen ansiokkaalle tutkimus-, kehittämis- tai koulutushankkeelle.
Avosairaalan toimintamallissa korkeatasoiset sairaanhoitopalvelut tuodaan koteihin hyödyntämällä sairaankuljetusta ja ensihoidon henkilökunnan osaamista. Näin pystytään ehkäisemään turhia laitoksiin siirtoja ja tukemaan potilaiden kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Toiminta aloitettiin tammikuussa 2004.
Sairaanhoitoa kpteihin ympäri vuorokauden
Kemin avosairaalan osastonhoitajan Viena Hakson mukaan uuden toimintamallin lähtökohtana oli sairaankuljetuksen uudelleen järjestäminen pelastusliittojen perustamisen yhteydessä vuoden 2004 alussa. Tuolloin Kemin palolaitoksesta tuli Lapin läänin Pelastusliiton osa. Sairaankuljetus, joka oli kuulunut palo- ja pelastustoimeen, haluttiin ottaa tuossa vaiheessa terveyspalvelujen omaksi toiminnaksi.
– Avosairaala on kattojärjestelmä, johon kuuluvat ensihoito- ja sairaankuljetus, kotisairaala, kotisairaanhoito sekä päiväsairaala. Ensihoitajien, jotka ovat kaikki sairaanhoitajia, ammattitaitoa hyödynnetään kotisairaalatoiminnassa. He tekevät myös sairaanhoidollisia arviointikäyntejä palvelutaloihin, vanhainkoteihin, kotihoitoon ja kuntoutumiskoteihin. Lisäksi he antavat kotisairaanhoitoon lisäpanosta tarvittaessa, Hakso kertoo.
Kotisairaalan asiakkaaksi siirrytään lääkärin lähetteellä laitoshoidosta. Se on potilaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa sairaalatasoista hoitoa kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Kotisairaanhoidon piiriin kuuluvat puolestaan pitkäaikaissairaat, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat tukea kotona asumiseen sekä päivittäisistä askareista selviytymiseen.
Kemissä pidetään ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa kahta ambulanssia ja neljää ensihoidon työntekijää. Hoitotason ambulanssi on koko ajan henkilöstöineen lähtövalmiina. Samaan aikaan toinen ensihoitajatyöpari liikkuu varalla olevalla ambulanssilla ja tarjoaa sairaanhoitoapua kellon ympäri. Hälytyksen sattuessa myös tämä tiimi siirtyy ensihoitotehtäviin, vaikka kesken kotisairaalakierroksen, mikäli tarvitaan kahta ambulanssia. Tästä käytännöstä sovitaan asiakkaiden kanssa aina ennen hoidon aloittamista.
Hiottua yhteistyötä eri yksiköiden välillä
Tänä vuonna ensihoitoyksikölle on kertynyt jo yli tuhat kotisairaalahoitopäivää ja noin 550 sairaanhoidollista arviointikäyntiä. Ilman avosairaalamallia niihin käytetty aika olisi kulunut pääasiassa varalla oloon. Uudella toimintamallilla on pystytty hillitsemään erityisesti laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon käytön kasvua. Arviointikäynneillä voidaan estää myös päivystyksen ruuhkautumista.
– Ensihoidossa käytetään hyvin kalliita ja monipuolisia välineitä ja nyt me voimme hyödyntää niitä avohoidossa muutenkin. Esimerkiksi, jos palvelutalossa tarvitaan sairaanhoidollista arviointia, meiltä menee sinne ensihoitoyksikkö, joka voi ottaa siellä paikan päällä sydänfilmin, faksata sen lääkärille ja aloittaa tarvittaessa hoidon siellä, Hakso kertoo.
Asiakaskyselyjen mukaan erityisesti kotisairaalan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä avosairaalan toimintaan, mutta myönteistä palautetta on tullut myös sidosryhmiltä. Entä mitä ajattelevat ensihoitajat, joiden työnkuva on muuttunut?
– Koskaan ei tiedä, minkälainen seuraava päivä on, joten vaihtelevuus on mukavaa. Pidän myös siitä, kun työ on aivan erilaista kuin sairaalaympäristössä, sairaanhoitaja Jani Kalasniemi sanoo.
Viena Hakson mukaan avosairaalahankkeessa on ollut haastavinta juuri erilaisten työkulttuurien yhteensovittaminen sekä vanhoista tavoista pois oppiminen. Palo- ja pelastustoimessa työskennelleet ovat tottuneet noudattamaan ylhäältä tulevia ohjeita, koska järjestyksen säilyminen on välttämätöntä onnettomuustilanteessa. Sairaanhoitotyössä on puolestaan toimittava varsin itsenäisesti.
– Työntekijät ovat kuitenkin voineet osallistua itse kehittämiseen, joten sitä kautta olemme saaneet erittäin sitoutuneen henkilökunnan.
Avosairaala sopii erityisen hyvin Kemiin, joka on pinta-alaltaan varsin pieni. Mallia voidaan soveltaa myös muissa keskisuurissa kaupungeissa, mikäli halutaan löytää uusia ratkaisuja terveyspalveluiden kasvavaan kysyntään.
Toimittaja: KIRSI SCHALI