Akuutin arkisto
24.10.2006
Työssäkäyvät omaishoitajat uupuvat
Moni suomalainen työikäinen hoitaa ansiotyön lisäksi apua tarvitsevaa läheistään, mutta harva tietää tai rohkenee ottaa selvää omaishoitajan mahdollisuuksista helpottaa elämäntilannetta työpaikalla.
Työnantajan kanssa on mahdollista neuvotella erilaisista joustoista. Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi etätyöstä, liukuvasta työajasta, osa-aikaeläkkeestä tai säästövapaista. Omaishoitajalla on myös oikeus tilapäiseen poissaoloon perhettä koskevan äkillisen sairauden vuoksi.
Työssäkäyvä omaishoitaja joutuu avustakin huolimatta lujille. Uupumus onkin omaishoitajille tuttu seuralainen.
– Isä kuoli vuonna 1988 ja sanoi minulle, että pidä huoli äidistä ja niin se sitten meni, että äiti alkoi vanheta. Oikeastaan se tuli aivan itsestään tämä omaishoitajuus, kertoo oululainen Vuokko Keränen.
Keräsen omaishoitajuus päättyi hiljattain, kun äiti kuoli. Vuodet omaishoitajana olivat kiireisiä, sillä Vuokko hoiti dementiaan sairastunutta äitiään oman opettajan työnsä ohella. Lomaa oli harvoin.
– Meitä on neljä lasta kaiken kaikkiaan. Veljilläni oli Helsingin seudulla sellaiset työt, etteivät he päässeet muuta kuin niinä tiettyinä kesälomakuukausina. Siskoni saattoi silloin tällöin järjestää niin, että pääsi, että sain vähän huokaista, Keränen kuvailee.
Onneksi myös työnantaja suhtautui Keräsen elämäntilanteeseen joustavasti.
Työstä myös voimavaroja
Suomalaisista työikäisistä noin 12 prosenttia eli noin 250 000 ihmistä hoitaa viikoittain tai useammin oman työn ohella läheistään. Omaishoitajien ja läheisten liiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan uupumus on työssäkäyville omaisille erittäin tuttu seuralainen. Toisaalta tutkimukseen osallistuneet kokivat ansiotyön myös voimavaraksi.
– Tutkimukseen osallistuneista aika suuri osa eli 80 prosenttia koki, että työ tukee heitä omaishoitajana. Käytännössä kuitenkin kiire, stressi ja jatkuva aikataulujen setviminen sai heidät uupumaan, kertoo kehittämispäällikkö Tiina Autio.
Suurin osa omaishoitajista hoitaa omaa puolisoaan. Oululaisen Pirjo Hätälän väsymys tuli vähitellen.
– Se salakavalasti syö voimia. Aloin olla varmasti vähän semmoisen näköinen, koska työtoverit ja esimies sanoivat, että hei Pirjo, nyt pitää mennä sairauslomalle, että täytyy ottaa vähän breikkiä ja hoitaa nuo asiat kuntoon, Hätälä kertoo.
Töiden sovittaminen elämäntilanteeseen on mahdollista monin eri keinoin. Työnantajan kanssa voi pohtia esimerkiksi etätöitä, liukuvaa tai lyhennettyä työaikaa, osa-aikaeläkettä tai säästövapaita.
– Myös työnantajiilla on hyvä huomata, että työpaikalla voi olla työssäkäyviä omaishoitajia. Olisi hyvä, että jossakin työpaikan strategiassa olisi mainittu, miten toimitaan. Varsinkin jos ajattelee omista vanhemmista tai ikääntyvistä huolehtimista, niin onhan se melkein yhtä paljon elämänkaareen kuuluva asia kuin pienistä lapsista huolehtiminen, Tiina Autio korostaa.
Tilapäinen poissaolokin mahdollista
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on myös oikeus tilapäiseen poissaoloon perhettä kohdanneen äkillisen sairauden vuoksi. Huomioitavaa on, että laki pitää lähiomaisina lasten lisäksi myös puolisoa, vanhempia, isovanhempia, appivanhempia ja sisaruksia.
Työssäkäyvälle omaishoitajille usein vaikeimpia tilanteita ovatkin päivät, jolloin hoidettava sairastuu ja hänen seurakseen pitäisi saada tilapäinen hoitaja. Jos omaishoitaja tällaisessa tilanteessa jää itse päiväksi kotiin hoitamaan esimerkiksi vanhempaansa, ei työnantajan tarvitse maksaa tältä päivältä palkkaa.
Moni omaishoitaja kokee poissaolot vaikeaksi. Poissaoloja saatetaan katsoa työpaikoilla karsaasti. Varsinkin tiimityössä saattaa tulla tunne, että joku lintsaa.
– Mutta kuka se haluaa nyt välttämättä olla työssäkäyvä omaishoitaja? Kenelle sellainen tilanne on eteen tullut, niin tietysti sellainen tietty solidaarisuus voisi olla paikallaan, Tiina Autio muistuttaa.
Pirjo Hätälän työnantaja on suhtautunut Pirjon elämäntilanteeseen myönteisesti. Pirjo on ostanut myös kotiapua yksityiseltä palveluntarjoajalta. Hän on maksanut avusta vuodessa yhteensä 3500 euroa. Verovähennyksinä tuosta summasta tulee takaisin 2000 euroa. Satsaus on kannattanut oman terveyden vuoksi.
– Oman itsensä hoitaminen ja oman itsensä huomaaminen on hirveän tärkeää, Hätälä huomauttaa.
Vuokko Keränen puolestaan suunnitteli äidin vielä eläessä osa-aikaeläkettä. Sen vuoro koittaa seuraavaksi.
Vaikka omaishoitajat elävätkin voimiensa äärirajoilla, on suurin osa heistä sitä mieltä, että toisinkaan ei olisi voinut tehdä. Rakkaille ihmisille halutaan antaa niin hyvä vanhuus kuin mahdollista.
Lisätietoja: http://www.omaishoitajat.com/
Asiantuntija: TIINA AUTIO, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry
Toimittaja: SUSANNA EKFORS