Akuutin arkisto
28.2.2006
Silmänpohjan ikärappeuma yleistyy
Silmänpohjan ikärappeuma on länsimaissa yleisin yli 60-vuotiaiden näkövammaisuutta aiheuttava sairaus. Sen ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20-30 vuoden aikana. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 60 vuotta täyttäneiden näkövammaisuus lisääntyy länsimaissa jopa 34% vuoteen 2020 mennessä.
Vaikka silmänpohjan ikärappeumaa ei voida varsinaisesti parantaa, on sen hoidossa aivan viime aikoina avautunut uusia mahdollisuuksia.
Suurin ikärappeuman riski on ikä
Yli 10 000 suomalaisella ainakin toisen silmän näkö on merkittävästi heikentynyt ikärappeuman vuoksi. Jos lievätkin oireet huomioidaan, kärsii sairaudesta yli 100 000 ihmistä. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Ikärappeuman syy on edelleen avoin. Tärkein riskitekijä on kuitenkin ikä. Jopa kolmanneksella yli 65-vuotiaista todetaan jonkinasteista ikärappeumaa, esimerkiksi sen lieviä esiasteita.
- Toiseksi tärkein suuri riskitekijä on tupakanpoltto: tupakointi olennaisesti lisää riskiä saada verkkokalvon ikärappeuma. Sen lisäksi ravintotekijöillä on jonkin verran osuutta. Eli runsas rasvojen käyttö dieetissä lisää riskiä ja taas runsas värillisten vihannesten käyttö vähentää, luettelee silmätautiopin professori Ilkka Immonen Turun yliopistosta.
Aivan äskettäin on löytynyt myös geenimuutos, joka lisää merkittävästi silmänpohjan ikärappeuman riskiä. Riskitekijöiksi epäillään myös hoitamattomia infektioita, verenpainetautia, lihavuutta ja veren korkeaa rasvatasoa.
Verkkokalvo sairastuu
Silmänpohjan ikärappeumassa sairastuu verkkokalvo, valaisee Immonen.
- Verkkokalvohan on silmän filmi, joka on silmän valoherkkä
osa. Siinä on erikseen keskiosa ja reunaosa. Tämä
keskiosa on erikoistunut tarkkaan näköön, siinä
on suurin pikseliluku, jos voitaisiin nykytermiä käyttää.
Ikärappeumassa juuri tähän silmänpohjan keskiosaan
syntyy muutoksia, joiden seurauksena näkemiseen tarvittavia
hermosoluja vaurioituu ja tuhoutuu.
Kuivaa ja kosteaa ikärappeumaa
Silmänpohjan ikärappeumaa on kahta muotoa, kuivaa ja kosteaa. Kuiva muoto on lievempi, se etenee hitaammin mutta sitä ei voida lääketieteen keinoin juurikaan hoitaa.
Vaikeampaa kosteaa muotoa esiintyy vain noin 10-20 prosentilla kaikista ikärappeumapotilaista. Silti se aiheuttaa 90 prosenttia kaikista ikärappeumaan liittyvästä näkövammaisuudesta.
Kostea muoto etenee kuivaa muotoa nopeammin ja siinä verkkokalvon alle kasvaa uusia verisuonia suonikalvosta. Tällaiset verisuonet ovat heikkolaatuisia, ne tihkuvat verta ja monenlaisia kasvutekijöitä verkkokalvon alle. Seurauksena on arpi, joka häiritsee verkkokalvon keskialueen toimintaa.
Kostea muoto on vakavampi, koska arpi on kooltaan isompi kuin kuivan muodon puutosalue. Siitä johtuen myös näköhaitta on suurempi.
Kirjaimet hyppivät, teksti katoaa
Juuri verkkokalvon tarkan näön keskialuetta käytämme lukemiseen ja esimerkiksi kännykän, kaukosäätimen ja television tekstien katseluun.
Silmänpohjan ikärappeuman voi aluksi havaita juuri keskeisen näöntarkkuuden alentumisen vuoksi. Se voi ilmetä tekstin vääristymisenä, sokeina täplinä ja värinäön häiriöinä. Kirjaimet saattavat tekstiä luettaessa hyppiä tai kadota kokonaan. Muutoksia ei yleensä synny verkkokalvon keskeisen osan ulkopuolelle.
Kosteassa muodossa verkkokalvon alle syntyy turvotusta. Tästä johtuen oven karmeissa ja suorissa viivoissa ja linjoissa näkyy mutkia, kirjaimet vääristyvät ja rivit aaltoilevat.
Ikärappeumaan liittyvä näöntarkkuuden heikkeneminen vaikeuttaa myös autolla ajoa ja kasvojen tunnistamista. Näköhaitta heikentää potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä merkittävästi.
Kosteaa muotoa voidaan hoitaa
Tärkeää hyvän hoitotuloksen saavuttamisessa on varhainen ja oikea diagnoosi. Hoitomuoto valitaan tapauskohtaisesti.
Silmänpohjan ikärappeuman kosteaan muotoon on jo jonkun aikaa käytetty fotodynaamista eli valoherkistyslaserhoitoa. Siinä potilaan verisuoniin ruiskutetaan verteporfiini-nimistä lääkeainetta, joka sitten aktivoidaan silmässä laservalon avulla.
Jo syntyneitä häiriöitä ei pystytä palauttamaan ennalleen. Mahdollisuudet sairauden pysäyttämiseen ovat kuitenkin paljon paremmat jos hakeudutaan ajoissa silmälääkärin tutkimuksiin ja hoitoon.
- Kosteassa ikärappeumassa suurin näkötarkkuuden lasku tapahtuu ensimmäisen puolen vuoden aikana oireiden alkamisesta. Hoitotoimien olisi tehottava siihen mennessä, huomauttaa professori Immonen.
Uusia näköaloja hoidossa
Kosteaan muotoon on tulossa nyt myös uusia hoitoja. Lähiaikoina saadaan markkinoille ensimmäinen ns. kasvutekijäestäjä.
- Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että käyttämällä tällaisia kasvutekijäestäjiä pystytään vähentämään verisuonten kasvua ja tihkumista ja sitä kautta vähentämään ikärappeuman aiheuttamaa näköhaittaa, kertoo Immonen.
Etuna uusissa hoidoissa on, että uusi hoitomenetelmä soveltuisi käytännössä kaikille kosteaa silmänpohjan ikärappeumaa sairastaville. Sen sijaan fotodynaaminen hoito sopii vain noin joka neljännelle. Myös erilaisia hoitoja yhdistelemällä toivotaan jatkossa saavutettavan aiempaa parempia tuloksia.
Vitamiinit purevat
Myös vitamiini-antioksidanttihoidoilla on todettu olevan tehoa, jos kyseessä on vasta silmänpohjan ikärappeuman lievä varhainen esiaste, jossa näkö on vielä normaali. Kontrolloidusta annetut vitamiinihoidot sisältävät korkeita annoksia C-vitamiinia, E-vitamiinia, beetakaroteenia ja sinkkiä. Luotettavissa amerikkalaisissa vuonna 2001 julkaistussa AREDS -tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että riski taudin etenemisestä näköä haittaaviin muotoihin pienenee. Missään tapauksessa tämäkään hoito ei kuitenkaan estä täysin ikärappeumaa.
- Jos silmälääkärin tutkimuksissa todetaan runsaat esiasteen muutokset, suvussa on ikärappeumaa tai mahdollisesti toinen silmä mennyt niin se on parasta mitä voidaan tehdä etenemisen estämiseksi, toteaa professori Immonen.
Keskeistä on kuntoutus
Viimeisen 30 vuoden aikana on Suomessa järjestetty heikkonäköisille kuntoutusta. Se sisältää erityisapuvälineiden sovituksen, välineiden käytön opetuksen sekä tukitoimena esimerkiksi ympäristön selventämisen valaistuksen avulla.
Kun verkkokalvon parhaat alueet ovat pilalla on opeteltava käyttämään seuraavaksi parhaita paikkoja mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi katsomalla hieman kohteen ohi. Lisäksi tarvitaan suurentavia apuvälineitä lukemisen avuksi. Viime aikoina on saatu hyviä tuloksia näön systemaattisesta harjaannuttamisesta, näköterapiasta.
Lisätietoa silmänpohjan ikärappeumasta ja muista näkövammoista saa Näkövammaisten Keskusliiton internetsivuilta: http://www.nkl.fi/
sekä puhelinpalvelu Linjaarista. Linjaarin päivystäjät vastaavat näkövammaisuutta koskeviin kysymyksiin maksutta koko maassa arkisin klo 9.00 - 15.00. Puhelinnumero: 0800-131 333.
Asiantuntija: ILKKA IMMONEN, silmätautiopin professori, Turun yliopisto
Toimittaja: LEA FROLOFF