Akuutin arkisto
28.2.2006
Äidiksi teini-iässä
- Olin 17, kun sain kuulla, että odotan ja tietenkin säikähdin sitä, kun odotan vauvaa…
Hyppäys teini-ikäisen elämästä aikuisen elämään tapahtuu yhtäkkiä, jos huomaa olevansa raskaana ja päättää alkaa äidiksi.
- …jos ei olisi ollut poikakaveria, niin en olisi pitänyt lasta, kun se on kuitenkin niin iso asia. Mutta kun oli vakituinen poikakaveri, niin yhdessä päätettiin, että pidetään lapsi. Ja sen jälkeen lapsi oli tavallaan toivottu, kertoo pienen Jami-pojan äiti Hanna Siltakoski.
Keskimäärin kolmikymppisenä
Suomalainen nainen saa tällä hetkellä ensimmäisen lapsensa keskimäärin 28-vuotiaana, ja synnyttäjien keski-ikä on jo 30 vuotta. Miten vanhemmat ja lähipiiri suhtautuvat, kun vauvauutisen kertookin teini-ikäinen?
- Aluksi äiti suutahti, että kun olen niin nuori, että olen itsekin vielä lapsi. Mutta sitten se sulatteli asiaa jonkun aikaa ja kävi ostamassa vauvalle villasukat. Että niin se hyväksyi asian ja sitten kaikki muutkin ovat olleet ihan hyväksyviä ja iloisia, kertoo Hanna.
Sopeutumista äidin rooliin helpottaa varmasti, jos tuttavapiiriin kuuluu muitakin, jotka ovat tulleet äideiksi nuorella iällä. Miltä äitinä olo tuntuu, kun suurin osa ikätovereista viettää täysin toisenlaista elämää?
- Onhan se sillä tavalla vähän erilaista, kun miettii, mitä muut meidän ikäiset tekee. Onhan niitä tietenkin joitakin juttuja, että ei esimerkiksi voi sillä tavalla lähteä menemään milloin huvittaa, kun on vauva, mietiskelee Hanna.
- Mä en kuitenkaan koe, että olisin jäänyt mistään paitsi, toteaa Marika Oikarinen, toinen äidiksi nuorella iällä tullut.
- Niin, kun on tämmöinen nappula, jatkaa Hanna.
- Niin… ja opiskella ehtii vielä. Ja ulkonakin pääsee käymään silloin, kun joskus siltä tuntuu, sanoo Marika.
Miten suomalainen yhteiskunta sitten nuorten äitien mielestä heihin suhtautuu?
- Yhteiskunta ottaa hyvin huomioon, mutta ihmisillä on ennakkoluuloja. Ainakin silloin, kun mä olin raskaana, niin monet ihmiset sipisivät ja pysähtyivät katsomaan ja silleen ilkeästi nauroivat, kertoo Marika.
- Kyllä kai ne tietenkin jotkut saattoivat. Mutta ei mulle ainakaan hirveästi sattunut semmoista, että olisi sillä tavalla sanottu tai katsottu, että onpa nuori äiti, jatkaa Hanna.
Tukea nuoreen äitiyteen
Nuoret äidit voivat opetella äitiyttä eri järjestöjen tukemana. Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirillä on ollut vuodesta 2003 lähtien käynnissä Siskot-projekti, jonka tarkoituksena on tukea alle 21-vuotiaita ensimmäisen lapsensa saavia äitejä.
- Projektin tärkein yhteistyökumppani on Oulun kaupungin äitiys- ja lastenneuvolan väki. Kun äitiysneuvolaan tulee nuori ensisynnyttäjä, terveydenhoitaja käy hänen kanssaan keskusteluja. Jos tulee selkeästi esille, että äiti voisi hyötyä Siskot-toiminnasta, terveydenhoitaja antaa projektin yhteystiedot äidille. Tapaamme ja haastattelemme äidin ja päätämme, onko äiti valmis sitoutumaan ryhmässä käymiseen ja tähän meidän toimintaan, ja näkeekö äiti, että hänelle voisi olla hyötyä toiminnasta, kertoo Siskot-projektin projektipäällikkö Eeva-Maija Strand.
Hanna ja Marika innostuivat Siskojen toiminnasta neuvolan kautta.
- Neuvolantäti kertoi, että on tämmöinen ryhmä kuin Siskot, jossa on nuoria äitejä. Innostuin siitä, että tapaa muita samassa tilanteessa olevia ja saa kavereita. Ja että tietää, ettei ole ainoa nuori äiti, kertoo Hanna.
- Myös mä tulin mukaan neuvolan kautta. Alkuun kyllä vähän epäröin, mutta sitten kun ryhmä alkoi, niin se olikin tosi mukava juttu, toteaa Marika.
Ajatusten ja kokemustan vaihtoa
Siskot-projektin pääasiallinen toimintamuoto on vertaisryhmätoiminta. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, ja ryhmässä keskustellaan muun muassa raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyvistä asioista. Äideillä on mahdollisuus myös henkilökohtaisiin tapaamisiin sekä projektityöntekijän että tukihenkilön kanssa.
- Siskot-projektin tavoitteena on vanhemmuuden ja äitiyden tukeminen. Nuoren kasvaminen tähän vanhemmuuteen on pitkä tie, ja tässä sitä on hyvä alkaa harjoitella. Lapseen liittyen tavoitteena on myös varhaisen vuorovaikutusten edellytysten luominen, kertoo Eeva-Maija Strand.
Siskot-projekti on pilotti ja se jatkuu vuoden 2006 toukokuuhun saakka. Mikä on tärkein syy, miksi tämän tyyppistä projektia tarvitaan?
- Tänä päivänä ei ole kauhean helppoa olla vanhempi ja äiti, koska meiltä vaaditaan niin kovin paljon. Työelämä vaatii ja myös se, mitä kaikkea erityisesti meidän naisten pitäisi olla ja osata ja voida. Sitten kun olet vielä nuori, raskaus ei ehkä ollut kovin suunniteltua - mutta se lapsi on tietenkin toivottu tässä vaiheessa - opiskelut ovat ehkä kesken, eikä ole vielä ammattia, olet muuttamassa tai lähtemässä kotoa. Jo siinä on paljon tosi isoja asioita. Mutta koska vanhemmuus on elämänikäinen sitoumus, on tärkeää, että sitä voi harjoitella, osittain vaikka tämmöisen ryhmätoiminnan kautta, painottaa Eeva-Maija Strand.
Sekä Hannan että Marikan äitiysloma on nyt ohi, ja tällä hetkellä opiskelu ja työnteko täyttävät päivät. Äitinä olo on kuitenkin edelleen ehdoton ykkösasia.
- Asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut. Päivän paras asia on, kun ensimmäisenä aamulla näkee lapsensa hymyilevän, sanoo Marika.
Lisätietoja: http://www.siskot.fi/
Asiantuntija: EEVA-MAIJA STRAND, projektipäällikkö, Siskot-projekti, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri, Oulu
Toimittaja: TITTA LAHTINEN