Akuutti - Terveyttä, tietoa, tunteita

YLE

 

YLE A-Ö

teksti-tv s.374 tekstitys s.334 digiteksti-tv s.374 MHP-lisäpalvelu

Akuutin arkisto

28.3.2006

Hyvää oloa - trampoliinista!

Trampoliinivoimistelu tuli olympialajiksi vuonna 2000 ja samoihin aikoihin sen harrastaminen yleistyi myös Suomessa. Meillä tarjonta on suunnattu pääasiassa lapsille ja nuorille, vaikka laji sopii myös aikuisille.

- Muualla Euroopassa trampoliinivoimistelu on saavuttanut niin suuren suosion, että siellä järjestetään kilpailuja jopa ikäihmisille, kertoo Suomen Voimisteluliiton trampoliinivaliokunnan puheenjohtaja Vuokko Rantanen.

Hauskaa kuntoilua

Oulun Naisvoimistelijat ry:n trampoliinijumpan ohjaaja Kristiina Kangas kertoo, että trampoliinilla hyppely on erinomainen keino kohottaa kuntoa. Kaiken lisäksi se on hauskaa.

- Se on kuin lenkillä kävisi ja samalla se kehittää lihaksia eri puolilta kroppaa.

Kankaan mielestä trampoliinijumppa sopii ihan kaikille, kunhan muistaa aloittaa rauhallisesti. Ensikertalainen väsyy yleensä jo parissa minuutissa. Yksinkertaisilla perushypyillä aikuinenkin voi aloittaa kunnon kohottamisen vaikkapa omalla pihatrampoliinilla.

Ensimmäiseksi tulee kiinnittää huomiota oikeanlaiseen asentoon. Kangas suosittelee aloittamaan jännehypystä. Siinä vartalo ja polvet pidetään mahdollisimman suorana ja vatsa tiukkana. Myös nilkat ojennetaan, jotta ponnistus lähtee tehokkaasti.

- Jos hyppii selkä notkolla, selkä voi rasittua ja tulla vammoja. Vatsalihakset ja muut keskivartalon lihakset voimistuvat parhaiten, kun pitää hyvän asennon.

Jännehypyn vaikeusastetta voi lisätä ottamalla kädet mukaan.

- Kädet voivat olla ylhäällä, niitä voi pyöräyttää tai ne voi pistää etuviistoon tai sivulle, Kangas opastaa.

Aloittelijalle riittävät lyhyet hyppysarjat

Kangas kehottaa tekemään lyhyitä hyppysarjoja. Aloittelijalla keskittyminen ja oikea asento herpaantuvat helposti yli kymmenen hypyn jälkeen.

Jännehypystä voi edetä kerähyppyyn, jossa nostetaan polvet koukkuun vatsan lähelle. Sen jälkeen voi siirtyä taittohyppyyn ja haarataittohyppyyn. Ensimmäisessä hypyssä jalat nostetaan suorina eteen ja jälkimmäisessä liikkeeseen lisätään jalkojen avaaminen. Nämä hypyt vaativat tekijältään jo notkeutta.

Keskivartalon lihasten lisäksi trampoliini rasittaa erityisesti pohkeita, mutta myös muita jalkojen lihaksia. Hyppely polttaa tehokkaasti kaloreita, voimistaa sydäntä ja parantaa verenkiertoa. Myös vartalon hallinta sekä tasapaino kehittyvät.

Kangas vetää trampoliinijumppaa 13-16-vuotiaille tytöille. Hyppelyn lisäksi ryhmässä tehdään myös voimaharjoitteluun kuuluvia liikkeitä puolapuilla sekä lattialla eikä venyttelyjäkään unohdeta.

- Lihaskuntoliikkeiden harjoitteleminen auttaa siinä, että trampoliinilla oppii löytämään oikean asennon ja jaksaa myös pitää sen.

Trampoliinille yksi kerrallaan

Trampoliinin kanssa turvallisuutta ei saa koskaan unohtaa. Suomen Voimisteluliiton vaatimuksiin kuuluukin, että trampoliinijumpan ohjaajan tulee olla hyvin koulutettu. Pätevistä ryhmänvetäjistä on tällä hetkellä puutetta, mikä on rajoittanut lajin leviämistä aikuisten keskuuteen.

- Meidän perussääntö on, että trampoliinilla ollaan aina yksi kerrallaan. Sillä hypitään ilman sukkia, etteivät jalat luista ja tietysti trampoliinin ympäristö pidetään vapaana, jotta sieltä pääsee hyppäämään turvallisesti pois, Kangas kertoo.

Trampoliinijumpan harrastusmahdollisuuksista voi kysellä oman paikkakunnan urheiluseuroista. Lisätietoja lajista löytyy Suomen Voimisteluliiton sivuilta: http://www.svoli.fi/kilpailulajit/trampoliinivoimistelu/

Toimittaja: KIRSI SCHALI

Akuutti - TV2 PL 277 90101 OULU | YLE | Asiaohjelmat ©2006