Akuutin arkisto
31.1.2006
Kaihileikkaus palauttaa näkökyvyn
Raahelaisen Eeva-Leena Oeschin näkö alkoi heikentyä kymmenisen vuotta sitten. Viime vuosina hän on joutunut uusimaan silmälasejaan kiihtyvällä tahdilla. Lopulta väritkin katosivat.
- En tunne enää vastaantulevia ihmisiä. Tervehdin ketä sattuu tai en tervehdi ollenkaan. Viljelemme yhden ystäväni kanssa kasvimaata ja hän kertoi, että minä näen kaikki kukat ihan väärän värisinä. Näen sinisen punertavana enkä erota vihreää ja sinistä toisistaan. Kaikki on sellaista ruskeanharmaata.
Värimaailman rumentuminen on saanut Oeschin luopumaan rakkaista harrastuksistaan, kirjonnasta ja maalaamisesta. Käsityöpiirissä opettaja huomautti, että hän oli kirjonut rekipeiton kukkaan sinisen varren, vaikka sen piti olla vihreä.
- Ei tee mieli tehdä mitään sellaista, missä ollaan värien kanssa tekemisissä.
Silmän ikääntymisilmiö
Silmälääkärin vastaanotolla Oeschin näön heikkenemisen syyksi paljastuu harmaakaihi eli ikään liittyvä silmän mykiön samentuminen. Se on yleisin heikkonäköisyyden ja sokeuden aiheuttaja maailmassa. Harmaakaihipotilaiden keski-ikä on yli 70 vuotta ja vaivasta kärsii lähes jokainen yli 85-vuotias. Sitä saattaa esiintyä myös lapsilla ja nuorilla, mutta silloin taustalla on aina sairaus, jonka syy on tutkittava.
Ihmisen vanhetessa mykiön aineenvaihdunta muuttuu. Sen läpinäkyvä valkuaisaine sakkautuu, kalsiumin määrä lisääntyy ja siihen kertyy nestettä. Näkö heikkenee vähitellen, koska samentuminen vaikuttaa mykiön läpinäkyvyyteen ja muuttaa sen taittovoimaa. Harmaakaihi ei kuitenkaan yleensä aiheuta kipuja.
- On olemassa erityyppistä kaihia. Voi olla, että koko linssi samenee tasaisesti tai siihen tulee paikallinen samentuma, jolloin oirekuvakin on vähän erilainen. Tavallisin oire, mitä potilaat valittavat kaihin vuoksi on se, että lukunäkö huononee, silmätautien erikoislääkäri Pekka Virtanen kertoo. Hän työskentelee vastaavana lääkärinä Oulun yliopistollisen sairaalan silmäleikkausosastolla.
Tyypillisiä harmaakaihista aiheutuvia ongelmia ovat myös häikäistyminen ja henkilöiden tunnistamisvaikeudet. Sen ennaltaehkäisyyn ei ole olemassa keinoja ja ainoa hoito on leikkaus.
Pieni leikkaushaava - pienet riskit
Nykyisin käytetään ns. pienen viillon leikkausmenetelmää, joka on yleistynyt 1990-luvun alusta lähtien. Siinä samentunut mykiön kuorikerros poistetaan ja sen tilalle asetetaan akryylinen tekomykiö. Toimenpide suoritetaan paikallispuudutuksessa ja potilas pääsee yleensä kotiin jo samana päivänä. Leikkaustekniikan ja välineiden kehittyminen on mahdollistanut sen, että leikkausmäärät ovat viime vuosikymmenen aikana kolminkertaistuneet aikaisempaan verrattuna. Suomessa kaihileikkauksia tehdään vuosittain noin 40 000.
- Tämä on tavallisin leikkaus, mitä meillä tehdään ja siihen liittyvät riskit ovat aika pienet. Se, mitä eniten pelätään, on silmän bakteeritulehdus leikkauksen jälkeen, mutta sen riski on noin yksi 2000:sta. Teoreettinen riski, että näkö menisi huonommaksi kaihileikkauksen vuoksi, on ehkä viisi tuhannesta, Virtanen sanoo.
Mikäli silmälääkäri katsoo kaihileikkauksen tarpeelliseksi, hän kirjoittaa potilaalle lähetteen sairaalaan. Siellä tehdään leikkaukseen liittyvä ennakkotutkimus, jossa määritetään tekomykiön vahvuus, sovitaan leikkausaika ja määrätään silmätipat leikattavaan silmään. Tippoja laitetaan myös sairaalassa ennen toimenpidettä. Niiden tarkoituksena on estää tulehduksia, vähentää kipua ja laajentaa mustuaista.
Kaihileikkaus aloitetaan tekemällä pieni haava silmän sarveiskalvon reunaan, minkä jälkeen mykiön pintaan repäistään pieni aukko. Mykiön liikkuvuutta parannetaan suihkuttamalla sen kapselin alle nestettä. Kaihin samentama linssi hajotetaan värähtelevällä neulalla ja sen osat poistetaan imuhuuhtelulaitteella.
Toimenpiteen loppuvaiheessa mykiön kuorikerroksen tilalle asetetaan akryylinen tekomykiö, joka työnnetään silmään taitettuna pienestä viillosta. Se suoristuu paikoilleen itsestään. Leikkaushaavaan ei tarvita ompeleita, sillä silmänpaine sulkee sen automaattisesti.
Nopea toipuminen
- Näöntarkkuus paranee varsin nopeasti leikkauksen jälkeen. Riippuu tietysti siitä, mikä on lähtötilanne. Jos näkökyky on niin huono, että ennen leikkausta ei näe sormiansa, niin se paranee heti dramaattisesti: puoli tuntia leikkauksen jälkeen potilas näkee sillä paremmin, Virtanen kertoo.
Kaihileikkauksella voidaan korjata luonnollisesti vain kaihin aiheuttama näkökyvyn heikentyminen. Oesch todistaa toimenpiteen tehon jo 15 minuutin kuluttua sen päättymisestä.
- Kaukonäkö on nyt ihan normaali, en tarvitse siihen laseja, mutta lukulasit tulen varmaan tarvitsemaan. Olen tyytyväinen.
Leikkauksen jälkeen silmään määrätään vielä jälkihoitotipat ja raskaat työt sekä saunominen ja uiminen ovat kiellettyjä seuraavat kaksi viikkoa. Jälkitarkastusaika varataan omalle silmälääkärille noin kuukauden päähän.
Oeschin näkökyvyn palauttaminen vaati kaihileikkauksen molempiin silmiin. Niiden jälkeen värit ovat palanneet hänen elämäänsä ja hän nauttii taas käsitöiden tekemisestä.
- Aluksi oli hiekan tunnetta silmissä, mutta sekään ei ollut suurta. On mukavaa katsella taas maailmaa väreissä. Ihan oikein voi päivitellä, että onko tuokin tuon värinen. En muistanutkaan että on noin kauniit värit, Oesch nauraa.
Uusinta tietoa aikuisiän harmaakaihista ja sen hoidosta löytyy Käypä hoito -sivuilta: http://www.kaypahoito.fi/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=25014
Asiantuntija: PEKKA VIRTANEN, silmätautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala.
Toimittaja: KIRSI SCHALI