Akuutin Arkisto
25.9.2007
KAIPAAKO ROKOTUSOHJELMA PÄIVITYSTÄ?
Kempeleläinen Enni Kärkkäinen on lähdössä neuvolaan hakemaan rokotetta, jonka suomalainen rokotusohjelma tarjoaa monia ikäviä ja jopa vaarallisia tartuntatauteja vastaan.
Kansanterveyslaitos asiantuntijoineen suunnittelee pienten päänmenoksi vielä lisää pistoksia. Markkinoilla on kolme tehokkaana pidettyä rokotetta, jotka eivät kuulu ainakaan toistaiseksi kaikille ilmaiseen rokotusohjelmaan.
– On tullu rota-rokote, joka on rotaviruksen aiheuttamaa ripulia vastaan ja jonkin aikaan, pitempäänkin, on ollut tämmönen pneumokokki, niin sanottu konjugaattirokote, joka on pneumokokkibakteerin aiheuttamia infektioita vastaan ja vesirokkorokote on myöskin ollut pitkään jo markkinoilla mutta nyt sitä uudelleen harkitaan pitäiskö se ottaa ohjelmaan, selvittää lastentautiopin professori Matti Uhari Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
Hankala rotavirusripuli, kutiava vesirokko ja pneumokokin aiheuttamat taudit ovat yleisiä, mutta vain harvoin hengenvaarallisia. Vaivaa niistä aiheutuu kuitenkin niin kotona, päivähoidossa, sairaaloissa kuin vanhempien työpaikoillakin. Siksipä rokotereseptin haluajia riittää.
– Toistaiseksi meillä lääkärit ovat olleet aika pidättyväisiä antamaan reseptiä - vaikka vanhemmat on pyytäneet sitä - sellaisiin rokotteisiin, jotka ei ole meillä rokotusohjelmassa, koska ennenhän tilanne on ollut semmoinen että meidän kaikki tehokkaat hyvät rokotteet on ollut meillä ilmaisessa rokotusohjelmassa, taustoittaa Uhari.
RAHA RATKAISEE?
Kyse on rahasta. Kansanterveyslaitokselta saatujen tietojen mukaan koko rokotusohjelman budjetti on tällä hetkellä 10 miljoonaa euroa.
Mikäli jo annettavien rokotteiden listaan lisättäisiin pneumokokkirokote, koko budjetti lähes tuplaantuisi.
Rotavirus- ja vesirokkorokotteet lisäisivät kustannuksia neljä miljoonaa euroa kumpainenkin, jolloin kokonaisbudjetti lähes kolminkertaistuisi.
Varma voittaja olisi lääketehtaat, mutta tyytyväisiä löytyisi myös lääkäreiden rivistöstä.
– Infektiolääkäreiden yksiselitteinen kanta on, että kaikki vaan mukaan. Jos me voidaan ennaltaehkäistä vakavia infektiotauteja, niin onhan se paljon järkevämpää kun antaa niiden jyllätä meidän yhteisössä, vakuuttaa Uhari.
Rotaviruksen jylläämiseltä päätettiin välttyä myös Kärkkäisen perheessä ja ylimääräinen rokote hankittiin.
– 160 euroa maksaa koko rokote, että 80 euroa on aina se yks mikä annetaan, ja se pitää kahesti hakea. Se on aika kallis ku siitä ei saa mittään korvausta, toteaa Enni-neidin äiti, Heidi Kärkkäinen.
PÖPÖT TARTTUVAT PÄIVÄKODISSA
Vaikka uusien rokotteiden lisääminen ohjelmaan on valtava menoerä, rokotustyöryhmät laskevat nyt tahoillaan rokotteiden tuomia säästöjä esimerkiksi sairaalakuormituksen pienenemisenä ja vanhempien työpoissaolojen vähenemisenä. Rokottamisen ohella tauteja voitaisiin ennaltaehkäistä myös yksinkertaisin käytännön toimin.
– No kyllä merkittävin lasten infektioiden leviämisasia on päiväkotihoito, se on ihan yksiselitteinen ja päiväkotihoidossa ryhmäkoko. Jos poliittiset päättäjät ymmärtäisivät, että jos me satsattaisiin vähän enemmän päivähoitoon, päivähoitohenkilökunnan määrään niin, että päästäs pienempiin ryhmäkokohin, niin se olisi koko yhteisölle merkittävää säästöä. Ja nimenomaan talouselämälle merkittävää säästöä, koska silloin vanhempien töistä poissaolot vähenisivät merkittävästi, laskee Uhari.
Kärkkäisen Enni ei pistämisestä ole moksiskaan, mutta miten on, otetaanko neidille vielä ylimääräisenä vesirokkorokote?
– Ei oteta kyllä me sairastetaan vesirokko, Heidi Kärkkäinen hymyilee Enni sylissään.
Lisätietoja rokotteista saa Kansanterveyslaitoksen sivuilta osoitteesta: www.ktl.fi
Asiantuntija: MATTI UHARI, lastentautiopin professori, Oulun yliopistollinen sairaala
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ