Akuutin Arkisto
3.4.2007
Suonikohjujen vaahtoruiskutushoito, osa 2
Suonikohjut ovat arkipäivää joka toiselle yli 40-vuotiaalle naiselle. Kunnallisella puolella hoitoihin on vaikea päästä, joten moni hakeutuu vaivoinensa yksityiselle lääkäriasemalle. Siellä perinteisten leikkausten rinnalla tarjotaan myös suonikohjujen vaahtoruiskutushoitoa, vaikka hoidon tehosta ei vielä ole pitkäaikaisia tuloksia.
Sinikka Johanssonin suonikohjuja on leikattu perinteisellä menetelmällä jo neljään otteeseen, mutta jokaisella kerralla leikkauksen tuoma apu on ollut vain väliaikaista. Joulun alla pääsimme seuraamaan Sinikka Johanssonille tehtyä vaahtoruiskutushoitoa. Odotukset hoidon tehokkuudesta olivat korkealla toimenpiteen jälkeen niin potilaalla kuin hoitaneella kirurgillakin.
– Kyllä minä pitäisin ihan hyvinä mahdollisuuksia, että lopulta tämä hänen ongelmatiikkansa saataisiin hoidettua, että hän on sairastanut tätä laskimovajaatoimintaa vuosikausia ja sitä on yritetty leikkaushoidolla todellakin neljä kertaa korjata ja tuota pitäisin siinä pääasiallisena syynä tämmöistä puutteellista diagnostiikkaa. Tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun tämmöinen perusteellinen ultraäänikartoitus hänen alaraajoihinsa tehtiin, taustoitti kirurgi Tero Rautio.
Millaisia tuloksia?
Nyt vaahtoruiskutushoidosta on kulunut useita kuukausia ja tulosten pitäisi näkyä ja ennen kaikkea tuntua. Oliko toimenpide hintansa väärti ja ovatko vaivat hellittäneet?
– Tässä kohti oli ihan semmoinen tulehtunut punainen, tummansininen, melkein musta suonikohjuröllykkä, tietenkin siinä on vielä sitä tummuutta, mutta onhan se huomattavasti parempi, tuumaa Sinikka Johansson ja näyttää polvitaivettaan.
Ennen toimenpidettä röllyköiden aiheuttamat vaivat tuntuivat sairaanhoitajan työssä.
– Se painontunne on pahin kaikista mitä on ollut, että sillai varsinkin kun seisoo töissä, että jos vaikka avusti jotakin toimenpidettä niin se oli melkein semmoista steppailua, että siinä jakso olla, koska se tuli sitte niin hirviä tuska jalkoihin.
Vaahtoruiskutushoidon jälkeen tilanne on muuttunut parempaan suuntaan.
– Ainakin se, että jos nousee rappusia, niin ei tule semmoista hapenpuutteen tunnetta tuonne pohkeisiin, se on merkittävä parannus. Sen huomaa töissä, kun kävelee portaita tai hakee nuorimmaista lasta iltapäiväkerhosta, sinnekin on kolmanteen kerrokseen, niin kyllä siinä huomaa. Se on kyllä semmoinen yllättävä havainto itellekin, kuvailee Johansson.
Tyyris toimenpide?
Suonikohjujen vaahtoruiskutushoitoja tehdään ympäri Suomea. Hinta vaihtelee 1000 eurosta 3000 euroon, toimenpiteen laajuudesta riippuen.
– Se on kaikista negatiivisinta jos voi sanoa että on jotakin negatiivista niin se on hinta, se on kallista. Se on noin 2000 euroa, mikä se oikea hinta mitä siitä tuli. Kela ei korvaa kuin vähä reilu 32 euroa muistaakseni per kerta. Että se on tosi niinkö naurettava summa, kritisoi Johansson.
Perinteisestä leikkaushoidosta Kela-korvaus on 90 euron luokkaa, joten sekään ei päätä huimaa, sillä yksityisellä puolella kahden jalan operointi liikkuu sekin parissa tuhannessa eurossa. Kun tällainen kakku jää omasta pussista maksettavaksi, ei hoitoon ole aina mahdollisuuksia. Ja kunnalliseen hoitoon pääsy on hankalaa. Kriteerit ovat tiukat myös kirurgin mielestä ja moni joutuu odottamaan vaivan pahenemista jopa säärihaavaan asti.
– Suurimmalla osalla se kuitenkin kehittyy se tauti, tilanne pahenee ja oireet pahenevat ja saattaa tulla näitä ihomuutoksiakin vuosien kuluessa ja on jotenkin kummallista että täytyy odottaa niitä seurauksia ennen kuin ilmiselvä vika hoidetaan, ihmettelee Rautio.
Sinikka Johanssonin kelpaa kuitenkin paiskia taas töitä ja puuhastella pihahommissa. Vaiva on hoidossa ainakin toistaiseksi, vaikka sen uusiminen on edelleen mahdollista. Pitkäaikaisia tuloksia vaahtoruiskutushoidon tehosta ei siis vielä ole, mutta tulevaisuudessa se saattaa olla kustannustehokas vaihtoehto perinteiselle operoinnille: Ei yöpymisiä sairaalassa, ei sairauslomaa ja myös potilaan kannalta helpompi sekä kivuttomampi toimenpide leikkaukseen verrattuna.
Suonikohjuille kyytiä vaahtoruiskutushoidolla! Lue ensimmäisen osan nettiteksti.
Asiantuntija: TERO RAUTIO, kirurgi, yleis- ja gastrokirurgian erikoislääkäri
Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ