Akuutin Arkisto
4.9.2007
Hammaslääketieteen koulutusta uudistettava
Vielä pari vuosikymmentä siiten hammaslääkäreitä oli Suomessa niin paljon, että osaa uhkasi työttömyys. Säästökuurit iskivät 1990-luvun puolivälissä, jolloin hammaslääketieteen yksiköt lakkautettiin Turusta ja Kuopiosta. Koulutus käynnistettiin Turussa uudelleen myöhemmin, mutta Itä-Suomi joutui vaikean hammaslääkäripulan kouriin.
Opetusministeriön teettämä selvitys esittää hammaslääketieteellisen koulutuksen käynnistämistä jälleen Kuopiossa. Aloituspaikkoja olisi lisättävä myös muualle maahan. Se ei kuitenkaan yksin riitä lääkkeeksi hammaslääkäripulaan. Selvitys kertoo, että jo olemassa olevissa koulutuksissa on vakavia ongelmia, sillä hammaslääkäriopiskelijoiden hävikki on luvattoman suuri. Alle 70 prosenttia aloittaneista suorittaa opintonsa loppuun.
Itä-Suomessa paha pula
Hammaslääkäripula kouraisee kovaa erityisesti Itä-Suomessa. Uusien hammaslääkäreiden juurruttaminen alueelle on Kuopion koulutuksen lakkauttamisen jälkeen ollut hankalaa. Muualle opiskelemaan lähtenyt ei useinkaan palaa takaisin. Hammaslääkärivirkoja jää täyttämättä.
– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pystymme varmasti akuutit tilanteet hoitamaan ja jonkin verran kiireetöntä paikkaamista, mutta sitten tämmöinen estävä hoito, joka olisi koko populaation kannalta tärkeää, siihen resurssit eivät riitä, sanoo dekaani Jukka Pelkonen Kuopion yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Opetusministeriö heräsi kriisiin viime keväänä ja laittoi selvitysmiehen tutkimaan, mitä yhä pahenevalle hammaslääkäripulalle ja Itä-Suomen ahdingolle pitäisi tehdä. Selvityksen mukaan Kuopion ja Oulun yliopistojen yhteistyö ei riitä paikkaamaan Itä-Suomen pulaa. Tasa-arvoisen hoidon takaaminen vaatisi alueelle kokonaan oman koulutuksen.
– Hammaslääketieteen koulutus on käynnistettävä Kuopion yliopistossa mahdollisimman nopeasti, kirjoittaa selvitysmies Risto-Pekka Happonen selonteossaan.
Opintojen keskeyttäminen yleistä
Koko valtakunnassa ongelmana on hammaslääketieteen opintojen huono läpäisevyys, joka on ollut huolestuttavan alhainen koko 2000-luvun ajan. Alle 70 prosenttia opiskelijoista suorittaa tutkintonsa loppuun. Osa opiskelijoista vaihtaa lääketieteelliseen, osalta loppuu motivaatio. Yhtenä syynä motivaatio-ongelmiin on pidetty sitä, että hammaslääketieteen opiskelijoiden alkuopinnot ovat niin lääketiedepainotteisia. Koulutuksen läpäisevyyttä voitaisiin parantaa muun muassa lisäämällä hammaslääketieteen opinto-osioita alkuvaiheen opetukseen.
– Hammaslääketieteen opiskelijat tuntevat jäävänsä vaille oman alansa opetusta ja muutenkin lähes täysin vaille huomiota. Tämä laskee opiskelumotivaatiota, kirjoittaa selvitysmies
Viime vuosina hammaslääkäreitä on koko valtakunnassa valmistunut viitisenkymmentä per vuosi. Hävikki kesken opintojen on suuri. Tutkintoja on suoritettu aloittaneiden määrään verrattuna vuosittain keskimäärin 26 vähemmän.
– Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hammaslääkärikoulutuksesta maksamien korvausten perusteella voidaan laskea, että valtio maksaa valmistumatta jäävien hammaslääketieteen opiskelijoiden koulutuksesta vuodessa yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa, kertoo selvitys.
Lisää aloituspaikkoja - mutta minne?
Pula hammaslääkäreistä pahenee vielä, kun noin kolmannes työssä käyvistä hammaslääkäreistä siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Vaikka siis aloituspaikkoja lisättäisiinkin heti ensi vuonna, pahenee pula vielä ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan.
Kuopion yliopisto on valmis koulutuksen aloittamiseen sillä ehdolla, että valtio lähtee maksumieheksi. Alkuvaiheen kuluihin olisi mahdollista saada myös alueellista tukea.
Opetusministeriö ei vielä kerro kantaansa siihen, aloitetaanko koulutus Kuopiossa. Opiskelun aloituspaikkoja on kuitenkin luvassa lisää. Ratkaistavaksi jää, mihin yksikköön aloituspaikkoja lisätään ja saako Itä-Suomi oman yksikön.
Selvitys hammaslääketieteen koulutuksesta on luettavissa opetusministeriön nettisivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Hammaslaaketieteen_selvitys_.html
Asiantuntija: RISTO-PEKKA HAPPONEN, selvitysmies, professori, Turun yliopisto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS