Akuutin Arkisto
4.9.2007
Leikki-ikäisten lasten kasvukivut
Useimmilla lapsilla ja vanhemmilla on kokemuksia kasvukivuista. Tamperelainen esikoululainen Juuso Mikkola on yksi heistä. Juuso on herännyt useana yönä itkemään kovaa kipua.
– Tähän sattui viime yönä, Juuso Mikkola näyttää polveaan.
– Välillä ne ovat helpompia, mutta välillä ne ovat tosi rajuja. Hän on huutanut yöllä että ei tästä tule mitään ja että hän kuolee tähän kipuun, äiti Maarit Mikkola kuvailee.
Juuson kasvukivut alkoivat jo varhain, alle kahden vuoden iässä. Ensin Juuso valitti polveaan.
– Ne alkoivat päiväsaikaa ja sitten niitä tutkittiin ja otettiin kaiken näköisiä reuma- ja verikokeita. Kun mitään muuta ei ole löytynyt, niin kasvukivuiksi ne on ristitty. Kivut ovat muuttaneet nyttemmin muotoaan, ne on aina yö aikaan, Maarit Mikkola kertoo.
Kasvukivut ovat hyvin yleinen normaaliin kehitykseen ja lapsen kasvamiseen liittyvä vaiva. Yleisiä kipupaikkoja ovat polvet ja polvitaipeet, sääret ja pohkeet sekä reidet. Oireet ovat usein symmetrisiä eli molemmin puolin samalla kohtaa. Kasvukivut ovat päänsäryn ohella yleisin kivun muoto.
– Jopa 20–50 prosenttia lapsista voi sitä potee. Sitä esiintyy erityisesti 3–12-vuotiailla lapsilla, mutta varsinkin 5–8-vuotiailla. Sitä esiintyy yhtälailla tytöillä ja pojilla, ehkä jonkin verran enemmän tytöillä, sanoo TAYSin erikoislääkäri, lasten reumatologi Merja Malin.
Kasvu ei liene kivulloista
Kasvukipujen syytä ei tiedetä. Vanha uskomus on että lapsen jalkoja särkee kasvun vuoksi ja siksi puhutaan kasvukivuista. Asia ei ole kuitenkaan niin - onneksi.
– Minusta tuntuu ettei Juuson kipu ole mitenkään kasvukausiin liittyneet, vaan se on ihan jatkuvaa. Tuntuu että touhukkaat leikit tai matkustaminen sitä provosoi, että silloin sitä tietää odottaa varmemmin, Mikkola toteaa.
– Itse olen pohtinut, että kun tämä tavallisin esiintymisikä on 3–12 ikävuotta ja tämä varsinainen kasvuspurtti ajoittuu sitten 12 ikävuoden jälkeen aina murrosikään, niin eivät he ole kipeitä sen kasvuspurtin aikana. Siltä pohjalta olen miettinyt, että kasvu ei liene kivulloista, Malin pohtii.
Kasvukipuja ei ole tutkittu kovinkaan paljon. Mitä ilmeisimmin alttius kasvukipuihin periytyy, sillä yleensä perheessä vähintään jommallakummalla vanhemmista on ollut lapsena kasvukipuja. Uusimpien tutkimusten mukaan joillakin lapsilla kasvukipu voisi selittyä luuston liikarasituksella.
– Näillä lapsilla olisi kipualueella luusto heikompaa, mutta todellakin tämä selittää vain osan näistä kasvukivuista. On myös pohdittu, että joillakin voi olla verenkierto häiriö siellä luuston alueella ja se aiheuttaisi kipua, mutta vakuuttavaa näyttöä ei ole siitäkään, Malin korostaa.
Rikkonaiset yöt
Kasvukivut vaikuttavat usein perheen arkeen ihan konkreettisesti. Yöt ovat rikkonaisia ja aamulla väsyttää.
– Se tuntuu kauhealta että lapseen sattuu ja millään et voi sitä oikein auttaa. Sitten tosiaan kun on ollut sellaisia öitä, että kipu ei hellitä ollenkaan, niin sitä on aika voimaton kivun edessä.
Kipuja kannattaa hoitaa kotona hieronnalla ja lämpöisellä. Myös lihasten venyttely tai koholla pitäminen voi auttaa.
– Hieronta on se paras, mitä Juuso pyytää. Se auttaa yleensä vähän, muttei kokonaan. Sitten on lämpötyyny, mikä on mikrossa lämmitettävä kauratyyny. Sitä Juuso pyytääkin jo usein ennen kun mennään nukkumaan. Siellä jalassa saattaa olla jotain tuntua. Myös sukkia on pidetty jalassa. Lääke on se mihin turvaudutaan, harvoin se menee ohi muilla konstein, Mikkola kertoo.
– Jos kipu on kovin ankaraa, ja koska kasvukivut ovat kausiluontoisia, niin vaiva saattaa tulla ilta toisensa tai yö toisensa jälkeen, niin voi käyttää kipulääkkeitä parasetamolia ja ibuprofenia myös estämään, ettei sitä kivulloista yötä tulisi.
Terve lapsi
Vanhempien kannattaa suhtautua kasvukipuihin vakavasti ja kärsivällisesti. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos kipuja on aamulla tai päivällä tai sitten kipuihin liittyy muita oireita kuten kuumeilua tai laihtumista. Näin suljetaan pois, ettei kysymyksessä ole jokin sairaus.
– Kyseessä on kuitenkin hyvänlaatuinen vaiva, se saattaa olla varsin kiusallinen. Lapselle on hyvä kertoa että se on vaaraton ja että hän on terve, Malin muistuttaa.
Asiantuntija: MERJA MALIN, erikoislääkäri, lasten reumatologi, TAYS
Toimittaja: HELENA COLLIN