Akuutin Arkisto
6.11.2007
Sydän tarvitsee liikuntaa vajaatoiminnasta huolimatta
Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka syntymiseen voi olla useita eri syitä. Yksi sydämen vajaatoiminnan tyypillisiä oireita on hengenahdistus, johon toki voi olla monia muitakin syitä. Oireina voi olla myös jalkojen turvotusta jalkateristä ja nilkoista ylöspäin. Arkiseen elämään sydämen vajaatoiminta vaikuttaa suorituskyvyn laskuna.
Kun sydän toimii vajaalla teholla, entisistä puuhista on puhti pois. Tärkeitä asioita vajaatoiminnan hoidossa on suolan käytön rajoittaminen. Liikuntaa sen sijaan ei pidä rajoittaa kokonaan. Liikkua pitää - mutta rauhallisesti ja silloin kun sydämen vajaatoiminta ei ole epävakaisessa vaiheessa. Uusikaupunkilaiselle Ismo Koskellille vajaatoiminta tuli keväisen sydäninfarktin seurauksena. 47-vuotiaalle myyntityötä tekevälle miehelle väläytettiin jopa eläkepapereita, mutta hän on taistellut itsensä nyt työkuntoon ja pystyy jatkamaan edelleen samassa työssä kuin aiemmin.
Ismo Koskellin reippaat harrastukset sähly ja sulkapallo ovat nyt jääneet tauolle. Keväällä 2007 reilusti alle viisikymppisen miehen sydän aloitti suhteellisen rajut vastalauseet. Oireet tulivat täysin yllättäen maaliskuisena sunnuntaiaamuna.
– Oli kovat rintakivut ja aikani niitä pähkäilin. Sitten vaan kivut eivät millään hellittäneet ja tilasin ambulanssin. Uudenkaupungin sairaalassa tehtiin liuotus ja sieltä minut vietiin suoraan Turkuun Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa tehtiin tämä ensimmäinen pallolaajennusleikkaus. Tosiaan mitään varoituksia ei tullut ennakkoon. Kuitenkin yleiskunto on ollut aika hyvä. Tämä tuli täysin yllättäen, kuin kliseenä, että eihän minulle mitään voi tapahtua, kuitenkin neljä seiska ja tässä ollaan.
Eläkepapereita väläytettiin jo
Hyvin nopeasti selvisi, että infarktin jälkeen seurauksena oli sydämen vajaatoiminta.
– Lääkärikin sanoi hyvin aikaisessa vaiheessa, että varaudu siihen, että sinun sydämesi ei enää kestä normaalia työntekoa. Se oli hyvä asia, oli niin kuin aikaa miettiä kaikkia vaihtoehtoja osa-aikaeläkkeestä ihan eläkkeeseen asti, kun oli hyvä rehellinen tieto ihan heti alussa, Koskell pohtii.
Sydämen vajaatoiminnan diagnosoinnissa kartoitetaan potilaan oireita kyselemällä, kuunnellaan sydänäänet ja keuhkoista kuuluvat poikkeamat. Keuhkoröntgen paljastaa mahdolliset nestekertymät. Keskeistä on kuitenkin sydämen ultraäänitutkimus, joka on tärkeä sekä sairauden diagnosoinnissa että sen vaikeusasteen arvioinnissa.
Sisätautien erikoislääkäri Petri Korkeila TYKS Vakka-Suomen sairaalan kardiologian poliklinikalta tutkii Ismo Koskellin sydämen tilaa ultraäänellä. Kuvassa näkyy Ismo Koskellin sydämen vajaatoiminnan aiheuttajan sepelvaltimotaudin jättämiä jälkiä. Sepelvaltimotaudin aiheuttama laaja sydäninfarkti näkyy vasemman kammion etuseinän ja kammion väliseinämän alueella. Ultraäänessä näkyy infarktiarpi, joka on vähän muita kudoksia vaaleampi. Sen supistuvuus on huonoa. Kun verrataan oikeaan kammioon, jossa sydänlihas supistuu terhakkaasti, vasen kammio ei supistu oikeastaan lainkaan.
Sydämen vajaatoiminnan taustalla muita sairauksia
Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä, joka voi aiheutua eri syistä. Vajaatoiminnassa sydämen pumpputoiminta on vahingoittunut. Tyypillisenä oireena on rasituksessa tuleva hengenahdistus. Ahdistus voi tulla myös levossa.
– Tällainen ehkä klassinen sydämen vajaatoiminnan aiheuttama hengenahdistus on sellainen joka tulee, kun ihminen käy makuulle illalla ei pystykään käymään pitkäkseen vaan joutuu heti nousemaan uudelleen istumaan tämän hengenahdistuksen vuoksi, Korkeila kertoo.
Monella potilaalla sydämen vajaatoiminta aiheuttaa myös turvotuksia. Yleensä turvotusta tulee alaraajoihin melko symmetrisesti jalkateristä ja nilkoista ylöspäin.
Lääkkeitä ja liikuntaa
– Vajaatoiminta yleensä edellyttää tiettyä lääkehoitoa, silloin on lähes poikkeuksetta kyseessä usean lääkkeen yhdistelmähoito. Usein olennaista on myös elämäntapojen muuttaminen. Tässä Ismo Koskell on saanut tukea Vakka-Suomen sairaalassa koko sydämen vajaatoiminnan hoitotiimiltä.
– Ennen meillä oli sydänpotilaan hoito pirstaloituneena kuuteen eri paikkaan ja nyt se kaikki on tuotu yhteen paikkaan. Tärkeä edistysaskel on siinä, että meillä on tämä koordinaattorihoitaja, sydänhoitaja, joka myös pitää tätä sydämen vajaatoimintapoliklinikkaa, hallintoylilääkäri, kardiologian tohtori Lisa Pelttari TYKS Vakka-Suomen sairaalasta kertoo.
Potilas voi soittaa sydänhoitajalle milloin tahansa ja hoitaja taas ottaa yhteyden lääkäriin. Hoitotiimissä on mukana myös kolmas sektori, sydänpiiri ja SPR.
– En tiedä olemmeko me edelläkävijöitä, mutta tiedän ainakin, että juuri tällaista mallia ei ole muualla.
Eritystä on juuri kolmannen sektorin mukana olo. Ennaltaehkäisevään hoitoon tähtäävällä tiimityöllä onkin voitu vähentää tilanteita, joissa potilaat joutuvat akuutisti ensiapuun ja sairaalahoitoon. Tämä säästää potilaita ikäviltä takapakeilta sairauden kanssa pärjäämisessä, yhtä lailla se säästää myös kustannuksia.
Potilas voi aina ottaa hoitajaan yhteyttä
Kardiopoliklinikan hoitaja Leena Narinen kertoo, että vajaatoimintapoliklinikan tarkoitus on seurata potilaan tilannetta ja lääkityksen toteutumista.
– Mietitään ensin, mikä on tämä syy, mikä on sydämen vajaatoiminnan taustalla. Tämän vajaatoimintapoliklinikan tarkoitus on auttaa kotona selviämistä ja aktiiviseen elämään ja työelämään hyvin sopeutumista ja pärjäämistä.
Narinen käy potilaiden kanssa käydään läpi pitkän listan asioita. Miten paino on kehittynyt, onko nilkoissa turvotuksia. Seurantalistalla on myös alkoholin käyttö, onko tupakointia saatu kuriin, millaisia nestemääriä käytetään ja millainen on ruokavalio. Useimmat vajaatoimintapotilaista ovat ikäihmisiä, joten seurataan, miten kotiloissa selviytyminen sujuu ja asioitten hoito ja matkustaminen onnistuu.
Osana hoitotiimiä on myös SPR, jonka kautta Ismo Koskellille on järjestetty KELA:n kahden viikon kuntoutusjakso
– Edessä on kaksi viikkoa tuossa Turengin lähellä, kyllä varmaan iso tietopaketti on tulossa sieltä, Ismo uumoilee. Hän pohti, että on tärkeää, miten asiat siellä pelaavat mutta vielä tärkeämpää että asioita osaisi soveltaa kotona.
– Mutta kyllä uskon, että tulee vinkkejä liikuntaan ja ruokavalioon. On hyvä nähdä myös tällaisia kohtalotovereita.
Pyörän selässä parempaan kuntoon
Jo nyt Ismo Koskell on tehnyt paljon töitä päästäkseen takaisin työelämään. Nyt sujuu pyöräily Uudenkaupungin satamamaisemissa kuin ei mitään.
– Alkulähtökohta oli että 50 metriä jaksoi kävellä ja sitten oli pidettävä tauko. Kyllä se aika nollasta lähti liikkeelle. Sitten tavoite oli tämä kuntopyörätesti toukokuun lopulla ja se tavallaan määritti, mikä on minun työkykyni ja siihen tavallaan satsasin. Päivittäiset liikuntasessiot olivat kävelyä ja pyöräilyä. Se oli tosi iloinen uutinen, kun lääkäri sanoi sitten kuntopyörätestin jälkeen, että tällä sydämellä voi tehdä vaikka metsurin töitä, se helpotti.
– Ismo on todellakin meidän kirjoissa nuori, 47-vuotias mies ja toivon mukaan vielä useita vuosikymmeniä elämää edessä ja siihen tietysti pyritään. Lääkehoito on pitänyt hänen tilansa varsin hyvässä kunnossa, Petri Korkeila kertoo.
– Liikunta on varsin keskeinen osa tätä hoitoa, että se on todettu keskeiseksi kohottamaan potilaan yleiskuntoa, että myös vaikuttamaan ennalta ehkäisevästi tällaisiin sydäntapahtumiin, äkkikuolemaankin.
Korkeila korostaa, että liikunnassa on otettava potilaan tilanne huomioon, jos sydämen vajaatoiminta on epätasapainossa ja on nestekertymiä keuhkojen lähellä, keuhkopöhöä. Silloin on pysyttävä levossa ja se vaatii usein sairaalahoitoa. Sitten, kun potilas on tasapainotilanteessa, niin liikuntaa olisi hyvä harrastaa säännöllisesti.
Pientä säätöä elämäntapoihin
– Ei mikään radikaalisti ole muuttanut, ehkä se on tuo ruokavalio, että miesmäiset ruuat on vähentyneet, makkarat sun muut. Jääkaapista löytyy kasviksia, kurkkua ja tomaattia. Mutta totta kai elämäntapoja pitää järkeistää ja miettiä vähän.
Ismo Koskellin apuna toipumisessa on ollut hoitotiimi, jossa jokainen on tiennyt tehtävänsä.
– Kyllä olen tosiaan ihan alusta lähtien ollut luottavaisin mielin, oli vaikeita tilanteita, esimerkiksi sydän pysähtyi. Minulle tehtiin siis kolme pallolaajennusleikkausta, niin toisen jälkeen sydän pysähtyi ja oli tällaisia läheltä piti tilanteita. Mutta silti ei ollut paniikkia vaan luotto tuohon hoitohenkilökuntaan. Se helpottaa, että on hyvissä käsissä.
Pientä remonttia on luvassa myös työntekoon.
– Siinä mielessä olen ajatellut muuttaa työntekoa, että olen varmaan antanut 110 prosenttia, että nyt annan vain sata, että tällainen uudistus on tulossa.
Toimittaja: SINI SILVÀN