Akuutin Arkisto
8.5.2007
Eturauhassyöpä
Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpätauti ja koko väestön yleisin syöpäsairaus. Sairastuneita oli vuonna 2004 yli 5000, mikä on kolminkertainen määrä kuin 15 vuotta aiemmin. Luvun kasvu kertoo siitä, että sairaus diagnosoidaan entistä aikaisemmin. Toisaalta eturauhassyöpää ennakoivat solumuutokset ovat terveilläkin miehillä tavallisia. Niitä löytyy joka kolmannelta yli 50-vuotiaista ja 80 prosentilla yli 80 vuotiaista. Vain yksi kymmenestä kehittyy sellaiseksi syöväksi mitä todella pitää hoitaa.
Myös Ville Väisäsen tuore väitös Turun yliopistossa toteaa, että eturauhassyöpiä löytyy liikaa. PSA testaus tuo esiin myös sellaisia hitaasti eteneviä syöpiä, jotka eivät potilaan elinaikana ennättäisi aiheuttaa mitään oireita. Syöpädiagnoosin kuullut potilas kuitenkin haluaa hoidon – vaikka lääketieteellistä perustetta sille ei aina ole. Uutta mittaria syövän diagnosointiin etsitään, mutta vielä sellaista ei ole.
Suomessa on kuitenkin jopa 25 000 miestä, jotka ovat sairastaneet eturauhassyövän ja ovat seurannassa. Sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta. Tämä pienen kaupungin kokoinen miesjoukko on terveydenhuollon kannalta tärkeä ja tärkeä tietysti myös heidän itsensä ja perheidensä kannalta.
Eturauhassyöpä ei useinkaan oireile
Turkulainen Kaino Tuominen koki olevansa 55-vuotiaana terve työssäkäyvä mies. Kun vaimo joutui rintasyöpäleikkaukseen, hän patisti saman tien miehensä tutkimuksiin miehillä yleisen eturauhassyövän osalta.
– Minä kävin sitten työterveyshuollossa otettiin PSA:t ja ne näytti sillä hetkellä et se oli hiukan kohonnut, mutta se soitto, kun sieltä tuli se tuli samanaikaisesti samana iltana, kun vaimo lähti leikkaukseen. Se oli meille hyvin sellaista vaikeaa aikaa, että molemmilla oli jopa kuolemanpelot päällä, melkein sitä jo hautakiviä valkattiin.
PSA on eturauhasen tuottama merkkiaine. Sen pitoisuuden kasvu voi olla merkki eturauhassyövästä, mutta yhtä lailla muusta sairaudesta, kuten eturauhasen normaalista liikakasvusta tai eturauhastulehduksesta.
– Kolmen kuukauden seurannalla se olikin jo 10 tämä PSA. Sitten rupesi urologinkin kellot soimaan, että nyt täytyisi ruveta jatkotutkimuksia tekemään, otettiin ultraäänet ja nämä näytepalat ja ne natsas sitten heti ensimmäisellä kerralla ja oli patologin lausunto, että oli kyseessä syöpä.
Kaino Tuomisen kohdalla hoitopäätös oli eturauhasen radikaalipoisto leikkaus kuukauden kuluttua.
– Minä läksin Lappiin hiihtämään unohtaakseni siinä vaiheessa vähän sitä että mitä edessä on, mutta kyllä se joka päivä mielessä oli, että mitä on edessä. Tämä oli se lähtökohta, ja siitä olen hyvin kiitollinen vaimolleni, että vaimo oli niin aktiivinen ja patisti ajoissa tutkimuksiin.
PSA on hyvä renki mutta huono isäntä
– Kun tehdään taudin määritystä, diagnostiikkaa niin PSA kertoo lähinnä, mikä on eturauhassyövän riski. Voidaan sanoa, mitä matalampi PSA sitä pienempi riski, että tällä miehellä on eturauhassyöpä, urologian ylilääkäri Martti Nurmi TYKS:in kirurgian klinikalta kertoo.
Eturauhassyöpälukujen kasvu kertoo siitä, että PSA-testauksia tehdään aiempaa ahkerammin ja syövät löydetään varhaisvaiheessa. Laajemmista PSA-seulonnoista kuitenkin kiistellään, ne ovat kaksiteräinen miekka. Positiiviselle puolelle menee syövän toteaminen varhain, mikä voi säästää ihmishenkiä.
– Toisaalta meillä on myöskin sellaisia hyvin lieväasteisia syöpiä, jotka eivät hoitoa tarvitsisikaan, jolloin puhutaan ylidiagnostiikasta ja näitten asioitten tasapainottaminen arviointi on tällä hetkellä hyvin pahasti kesken, joten mielipiteille löytyy tällä hetkellä aika paljon sijaa, kun tällaista näyttöön perustuvaa tietoa seulontojen hyödyistä ei ole, tai se ei ole täydellistä, painottaa Nurmi.
Vaikka seulontatutkimukset ovat kesken, vuoden alussa Lääkäripäivillä otettiin jo alustavaa kantaa siihen, että PSA-seulonnat hyödyttävät paremmin nuorempia alle 60-vuotiaita miehiä, kun taas yli 70-vuotiaiden osalta ne johtavat usein ylidiagnostiikkaan. Arvioidaan, että merkittävä osa seulonnan paljastamista piilevistä eturauhassyöpätapauksista löydetään turhaan, eli hoidosta on suurempaa haittaa kuin itse taudista.
Kaino Tuomisella syöpä oli paikallinen ja se hoidettiin poistamalla eturauhanen kokonaan. Alkuun suurin ongelma oli virtsankarkailu, pidätyskyky piti opetella uudelleen.
– Kaupunkireissut suunnitella siten, että mistä löytyy aina vessa, että tuli kaupungin tavaratalojen vessat hyvin tutuiksi, että aina oli seuraavalla etapilla oli vessa ja varmuuden vuoksi piti aina olla taksirahakin mukana et jos tulee kiire kotiin. Ajan kanssa retket aina piteni ja sitten kun sai tämän virtsankarkailun hallintaan, niin sitten sitä saattoi lähteä jo matkustamaan ulkomaille saakka.
Hoidoissa huima kehitys
Urologian ylilääkäri Martti Nurmi kertoo, että leikkaustekniikka on kaiken aikaa kehittynyt yhä täsmällisemmäksi, nyt pystytään leikkaamaan pienemmillä kudosvaurioita ja vähentämään leikkaushoidon sivuvaikutuksia, myös sädehoito on mennyt suurin harppauksin eteenpäin viime vuosina. Edistystä on tapahtunut myös levinneen eturauhassyövän vaatimissa hormonihoidoissa. Aiemmin ratkaisu oli kivesten poisto tai lääkehoito, josta oli miehelle huomattavia sivuvaikutuksia.
– Tällä hetkellä meillä on tablettimuotoisia lääkkeitä, jotka on helppoja ottaa, potilaalle yksinkertaisia käyttää, joitten sivu vaikutusriskit ovat vähäisempiä. Hormonitaso ei alene, vaan nämä lääkkeet estävät hormonien vaikutuksen solutasolla ja potenssi säilyy huomattavasti, paremmin eikä kehity luun heikkenemistä läheskään niin paljon kuin perinteisellä hoitotekniikalla.
– Samoin myös pitkälle levinneen syövän solusalpaaja ja muissa ns. täsmähoidoissa on tapahtunut huomattavasti edistystä ja tällä hetkellä hyvin optimistisesti odotetaan lisätuloksia.
Ensimmäinen, rankka kuukausi
Tuomisen leikkauksesta on kuusi vuotta, mutta edelleen tuoreessa muistissa on se, miten rankka oli diagnoosin kuuleminen.
– Ensimmäinen kuukausi kaikista pahin siitä diagnoosin saamisesta, että kun ei tiedä onko oikein potilaskaan ja miettii niitä asioita, mitä siitä seuraa. Ei ollut sellaista tuttavaa, joka olis osannut neuvoa, että olisi tällaistakin tukea saatavana, vertaistukea, Kaino Tuominen kertoo.
Oman sairastumisensa jälkeen Tuominen on ollut hyvin aktiivinen vertaistuessa ja on toiminnassa mukana edelleen. Tuominen katsoo, että myös urologin juttusille kannattaa ottaa puoliso mukaan. Kun mies kuulee diagnoosin, urologin tarjoama muu tieto kaikuu kuuroille korville.
– Tämä on tullut meidän vertaistukiryhmässä hyvin voimakkaasti esille ja moni on sanonut, että on ottanut puolison mukaan. Me miehet olemme sellaisia sairastajia, että meillä on muisti hyvin heikko siinä kohtaa, kun urologi oikeastaan antaa ohjeita meille sairaudesta. Kun siellä on neljä korvaa neljä silmää, niin vaimo oikea henkilö jälkeenpäin opastamaan ja sanomaan, mitä siellä todellisuudessa keskusteltiin.
Ennuste entistä parempi
Vaikka syöpien määrä on lisääntynyt, myös syövän ennuste on entistä parempi, jos syöpä on rajoittunut eturauhaseen, niin jopa 90 prosenttia näistä tulee tautivapaaksi.
– Tilanne on muuttunut sanotaan 15 vuoden aikana, että nykyisin löydetään valtaosa tapauksista varhaisvaiheessa ja ennuste näyttää paljonkin parantuneen. Kun vielä 1980-luvulla suurempi osa oli levinnyt, jolloin puhuttiin huonomman ennusteen sairauksista.
Suomessa hoito on käypä hoito suositusten mukaan hyvin tasapuolista. Paikallisiakin eroja on, esimerkiksi kudoksen sisäisistä sädehoitoa ei ole joka paikassa käytettävissä, jossain etäisyys ja pääsy sädehoitoyksikköön esimerkiksi saaristossa vaikuttavat hoidon valintaan.
– Se käsitys minulla, on, että lääkehoito eli nämä käyvät lääkehoidot ovat hyvin samanlaisia. Toisaalta yliopistosairaaloissa tehdään tutkimustyötä ja tutkitaan uusia lääkkeitä, jolloin näihin lääkeainetutkimuksiin ei ole pääsyä aivan vapaasti, jolloin se rajoittuu näitten yliopistosairaaloiden ympäristöön, Martti Nurmi toteaa.
Kaino Tuomisella yksi selviytymisstrategia on ollut avoimuus.
– Otin sen kannan, että tulen avoimesti esille työpaikalla, kerroin työpaikalla, että mitä on tapahtunut ja missä mennään ja kerron sitten lisää kun on jotain kerrottavaa. Tällä voitin sen että muidenkin on helppo lähestyä, kun he tietävät.
Asiantuntija: MARTTI NURMI, urologian ylilääkäri, TYKS
Toimittaja: SINI SILVÀN
Lisätietoa eturauhassyövästä
Eturauhassyövän riskitekijöitä ovat runsas eläinrasvojen käyttö, lihavuus ja tupakointi, perinnöllinen taipumus, beetakaroteenin liikasaanti sekä d-vitamiinin puute.
Iän mukana eturauhanen alkaa usein hitaasti kasvaa. Tämä kasvu on luonteeltaan hyvälaatuista liikakasvua mikä aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, yöllistä virtsaamispakkoa, vaikeuttaa käynnistää virtsaaminen, suihkun heikentyminen ja jälkitiputtelua. Eturauhassyöpä on pitkään oireeton ja vasta pitkälle edenneenä se aiheuttaa vastaavankaltaisia oireita kuin hyvänlaatuisessa eturauhasen kasvussa. Kivut ovat usein merkkejä jo pitemmälle levinneestä eturauhassyövästä.
Eturauhanen tutkitaan ensin peräaukon kautta tunnustelemalla. Arvioidaan sen koko, aristavuus ja mahdolliset kyhmyt, kyhmykään ei silti merkitse aina syöpää. Syöpädiagnoosi varmistetaan eturauhasesta otettavalla kudosnäytteellä.
Eturauhassyöpä etenee usein hitaasti, yli 70-vuotiaalla miehellä on harvoin hyötyä varhaisesta toteamisesta - hänen elinikänään eturauhassyöpä ei ennätä aiheuttaa oireita. Sen sijaan 55-vuotias mies, jolla on senttimetrin kokoinen syöpä, joka kohottaa hänen PSA-arvonsa, kuolee 85-prosentin todennäköisyydellä tautiin, mikäli sitä ei paranneta. Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaden eturauhassyöpäpotilaiden kuolleisuus ei alene vaikka syöpä leikataan. Jotkut hyväkuntoiset yli 70-vuotiaat miehet voivat hyötyä varhaisesta hoidosta, mutta jokainen syöpädiagnoosin saava mies kärsii sekä tästä tiedosta että hoidon haittavaikutuksista. Sen takia on tärkeää, että PSA-testin ottoa pohtivat miehet miettisivät onko testituloksesta heille enemmän.
Leikkausmenetelmät ja mahdollisuudet saavuttaa hyviä tuloksia syövän suhteen pienemmin sivuvaikutusriskein ovat parantuneet. Uusin työväline on erittäin kallis leikkausrobotti jonka avulla on mahdollista paremmin tehdä hyvin täsmällistä työtä tähystysleikkauksena. Suomessa näitä ei vielä ole käytössä mutta muissa Pohjoismaissa on ja sekä USA:ssa että Euroopassa ne ovat yleistymässä. Ulkoinen sädehoito on tullut erittäin täsmälliseksi ja sivuvaikutukset saatu vähenemään. Kudoksen sisäinen sädehoito, jossa eturauhaseen viedään säteileviä jyviä, kehittyy myös nopeasti ja on Suomessa jo vakiintumassa. Jyviä käytetään myös toisessa mielessä siten, että eturauhaseen viedyt kultajyvät ovat apuna sädehoidon kohdistamisessa tarkasti tiettyyn paikkaan. Jäädytyshoito on kehittymässä ja hakee asemaansa.
Uusimpia syöpälääkkeitä, joilla on täsmävaikutus johonkin syöpäsolulle tärkeään toimintaan, tutkitaan myös eturauhassyövässä ja myönteisiä tuloksia voidaan odotella lähivuosina.
Parhaillaan tehdään tutkimustyötä, jotta löydettäisiin veri- tai virtsakoe, joka olisi täsmällisempi kuin PSA. Tässä suhteessa tutkimustyö on aika aktiivista. Perustutkimuksen tasolla mm Turussa urologian yksikön, patologian yksikön ja biotekniikan puitteissa on yhteistyötutkimusryhmä, joka on jo vuosia pyrkinyt tekemään parhaansa tällä alueella tuloksista tässä vaiheessa ei vielä voi sanoa.
Eturauhassyöpä on hyvin monimuotoinen tauti, jossa hoitopäätöksen kannalta ratkaisevaa on, onko syöpä paikallinen tai onko se levinnyt eturauhasen ulkopuolelle. Lisäksi selvitetään, miten aggressiivisesta syöpätyypistä on kyse.