Akuutin Arkisto
9.1.2007
Mitä käsi kertoo hedelmällisyydestä?
Vilkaisu käsiin
Katsopa käsiäsi. Kumpi sormista on pitempi, etusormi vai nimetön? Etusormen ja nimettömän pituussuhde kertoo hedelmällisyydestä, lisääntymisterveydestä ja jopa lapsiluvusta.
Näin uskoo ainakin englantilainen evoluutiobiologi ja psykologi John T. Manning. Hänen teoriansa mukaan sormien pituussuhteita mittaamalla voidaan arvioida, mikä on ollut sikiökauden aikainen altistus sukupuolihormoneille, estrogeenille ja testosteronille.
Teorian mukaan sikiönaikaiset sukupuolihormonien tasot vaikuttaisivat niiden geenien toimintaan, jotka säätelevät sormien kehitystä. Mieshormoni testosteroni vaikuttaisi nimettömän pituuskasvuun, naishormoni estrogeeni etusormen.
– Ideana on, että jos sikiö on kehittynyt ympäristössä, jossa on ollut korkea testosteronipitoisuus suhteessa estrogeenin määrään, niin silloin nimetön on pidempi kuin etusormi, kertoo tutkija Samuli Helle Turun yliopistosta.
Manningin tutkimus testiin
Turun yliopiston ekologian osaston biologian laitoksella on meneillään tutkimus, jonka tarkoituksena on yrittää toistaa Manningin tuloksia eli katsoa vaikuttaako sormisuhde naisten hedelmällisyyteen, lapsilukuun ja myöhempään terveyteen.
Fil. yo Thomas Lilley on kerännyt aineistoa yhdessä filosofian tohtori Samuli Helteen kanssa. Kokeeseen osallistui yli 300 vaihdevuotensa saavuttanutta 48–60 -vuotiasta naista, joiden syntyneiden lasten lukumäärä on jo tiedossa. Naisten kädet kuvattiin Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen järjestämän papa-seulonnan yhteydessä. Samalla tutkijat saivat kerättyä taustatietoa kokeeseen osallistuneiden naisten kuukautisten alkamis- ja loppumisiästä sekä raskauksiin ja synnytyksiin liittyvistä asioista.
– Aikaisemmin on mitattu vain sitä, miten sormisuhde vaikuttaa naisten syntyneiden lasten määrään. Meidän tutkimuksessamme olemme pystyneet selvittämään myös iän, jolloin naisella alkoivat kuukautiset tai milloin vaihdevuodet alkoivat. Synnytysten lisäksi meillä on tiedossa kuinka monta raskauden keskeytystä ja aborttia tai kohdun ulkoista raskautta on ollut. Uskomme pystyvämme tarkemmin katsomaan tätä sormisuhteen yhteyttä hedelmällisyyteen, toteaa Samuli Helle.
– Yksi tärkeimpiä oletuksia tässä hypoteesissa on se, että sormien suhteelliset pituudet määräytyisivät jo noin 14. raskausviikoilla. Sen tähden niitä pystyttäisiin käyttämään monen kymmenen vuoden päästä estimaattina sukupuolihormonipitoisuuksille sikiökaudella. Se ei välttämättä ole kuitenkaan ihan totta, sillä uusimmat tutkimukset ovat havainneet, että sormisuhde vielä muuttuu lapsuuden aikana. Muuttuuko se ratkaisevasti, sitä ei tiedetä. Tarvitaan ilman muuta vielä lisätutkimusta, painottaa Helle.
Suomalaisten naisten sormisuhde miesmäinen
Sormisuhteissa on havaittu populaatioiden välistä vaihtelua. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi suomalaisilla naisilla on melko miesmäinen sormisuhde eli nimetön on suhteellisen pitkä etusormeen verrattuna.
– Näyttäisi siltä, että jos testosteronihypoteesi pitää paikkaansa niin suomalaisilla miehillä ja naisilla on paljon testosteronia suhteessa estrogeeniin sikiön kehityksen aikana verrattuna esimerkiksi muihin eurooppalaisiin populaatioihin.
Kädestä ennustamista?
Manningin oletus, että sukupuolihormonit vaikuttaisivat niiden geenien toimintaan, jotka säätelevät sormien kehitystä on kiinnostanut myös miesten lisääntymisterveyden huippututkijoita, kertoo professori Jorma Toppari Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
– Hänen tutkimustensa mukaan etusormen ja nimettömän pituussuhde kertoisi sekä miehillä että naisilla sukupuolihormonien tasoista ja myöskin miehillä siittiöntuotantokyvystä. Nyt meidän omissa tutkimuksissamme ja yhteistyölaboratorioissamme on tätä tutkittu emmekä ole saaneet minkäänlaista vahvistusta näihin Manningin tuloksiin emmekä näin ollen myöskään tähän oletukseen. Omien tutkimusteni perusteella ja seurattuani kirjallisuutta päätelmäni on, että se on kädestä ennustamista tai siihen verrattavaa. Ei siitä mitään tieteellistä hyötyä ole ainakaan tämän nykytietämyksen perusteella, toteaa Jorma Toppari.
Onko kuitenkin ilmeistä, että miesten ja naisten välisiä eroja löytyy nimettömän ja etusormen pituuksista?
– Kyllä. Aikuisilla miehillä ja naisilla sekä meidän mittaustemme mukaan lapsilla jo kolmesta vuodesta ylöspäin. Naisilla etusormi ja nimetön ovat jotakuinkin yhtä pitkiä kun taas miehillä nimetön on hiukan pitempi kuin etusormi. Syytä siihen emme tiedä, mutta siihen voivat vaikuttaa nämä sukupuolikromosomien geenit. Tietysti on mahdollista, että myöskin sukupuolihormonit välillisesti voisivat vaikuttaa näitten sormien kasvua sääteleviin geeneihin. Mutta se on kyllä perustutkimuksessa selvittämättä tämä mekanismi, painottaa professori Toppari.
Lupaako manningin teoria liikaa?
Jos Manningin teoria osoittautuisi päteväksi, voisi käsi mahdollisesti kertoa jopa yksilön myöhemmästä terveydestä, mm. riskistä sairastua hormoniriippuvaisiin syöpiin kuten rinta- ja eturauhassyöpään.
– Me ajattelimme silloin, että jos yksinkertaisesti esimerkiksi vastasyntyneen sormia mittaamalla voisi saada tällaisen helpon näytön siitä kuinka tai minkälaisessa hormoniympäristössä hän on kehittynyt sikiönä, niin se olisi tavattoman yksinkertainen tapa verrata näitä ryhmiä keskenään. Mutta tämä oli liian hyvää ollakseen totta, pahoittelee Toppari.
Samoilla linjoilla on myös Samuli Helle, jota tutkimuksen tulokset eivät toistaiseksi vakuuta.
– Vähän varovasti saa katsoa niitä aikaisempia tuloksia, koska niissä ei ole otettu huomioon koulutustasoa tai sitä kuinka kauan nainen on ollut avioliitossa. Käsittääkseni aikaisemmissa tutkimuksissa ei otettu huomioon myöskään ehkäisyä eikä sitä, millaista perhekokoa ihmiset haluavat. Nyky-yhteiskunnassa on aika vaikeaa aina löytää syy-yhteyttä sormisuhteen ja lapsimäärän välillä, painottaa Samuli Helle.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sormisuhde ei ole yhteydessä naisten lapsimäärään tai hedelmällisyyteen mitataan me sitä sitten synnytysten määränä, raskauden keskeytysten määränä, aborttien määränä, kuukautisten alkamisikänä tai vaihdevuosien ikänä. Me emme ole pystyneet toistaiseksi löytämään mitään tilastollisesti merkitsevää yhteyttä näiden väliltä, toisin kuin Manning väittää löytäneensä, summaa Samuli Helle tähän mennessä selvinneiden tutkimustulosten perusteella. Turussa tutkimus on analyysivaiheessa ja yhä kesken.
Täysin tuulesta temmattu ei Manningin hypoteesi kuitenkaan ole. Sukupuolikromosomeilla tiedetään olevan vaikutusta sikiön käden kehitykseen.
– Toki monissa geneettisissä syndroomissa, joissa esimerkiksi on sukupuolikromosomien poikkeamia kuten siinä tapauksessa jos tytöltä puuttuu toinen X-kromosomi, niin hänen kätensä kertovat että jotain on vinossa. Silloin neljäs ja viides kämmenluu ovat lyhyemmät kuin toinen ja kolmas. Kyllä tällaisia vaikutuksia tietysti sukupuolikromosomeilla on käden kehitykseen, että siinä mielessä ei voi sanoa että tämä olisi ihan humpuukia, selvittää Jorma Toppari.
Asiantuntijat:
Samuli Helle, tutkija, FT; Turun yliopisto, Ekologian osasto, Biologian laitos
Jorma Toppari, professori; Turun yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiologia
Toimittaja: Lea Froloff
Kirjallisuus: John T. Manning; Digit Ratio: A Pointer to Fertility, Behavious and Health. Rutgers Univ Pr, 2002.