Akuutin Arkisto
11.9.2007
Sappikivileikkaus vei vuosien vaivat mennessään
Sappikivitauti on erittäin yleinen sairaus, jota sairastaa suomalaisista jopa 10-15 prosenttia. Äkillisen kovan vatsakivun aiheuttajista sappikivi on toiseksi yleisin heti umpilisäkkeen tulehduksen jälkeen. Sappikivipotilas saa oireita usein rasvaisia ruokia syötyään, mutta vaivoja voi aiheuttaa vaikkapa omena tai kaali. Usein sappivaivat kaventavat ruokavaliota.
Sappikivitaudissa maksan erittämät suolat ja rasvat eivät riittävästi liukene sappeen ja sappikiviä kiteytyy maksaan ja sappirakkoon. Hoitona on pääsääntöisesti tähystysleikkaus, josta potilas kotiutuu jo seuraavana päivänä. Leikkauksen jälkeen voi elää normaalia elämää vailla ruokavaliorajoitteita.Naisilla sairastumisriski on miehiä suurempi. Iäkkäistä ihmisistä noin joka kolmannella on sappikiviä tai heidät on leikattu tästä syystä.
Liikalihavuus ja sokeritauti nostavat sappikivitaudin riskiä, samoin aiempi suolistoleikkaus. Säännöllinen alkoholinkäyttö näyttää pienentävän sappikivitaudin esiintymistä.
Yli 80 prosenttia sappikivistä on kolestrolikiviä. Erityisesti lihavilla ihmisillä kolesterolin eritys sappeen on lisääntynyt. Painonhallinta ruokavaliolla ja liikunnalla ovat sappikivien ennaltaehkäisyn pääasialliset keinot. Toisaalta hyvin nopea painonpudotus lisää kolesterolin eritystä sappeen ja samalla sappikiviriskiä.
Ruokavalio vaikuttaa oireisiin
Anneli Zewi ehti kärsiä epämääräisistä vatsavaivoista pitkään, ennen kuin viimein lähti lääkärin juttusille.
– Minullahan on ollut varmaan 15 vuotta sellaista ylävatsapolttoa tässä näin vähän niin kuin ruokatorvessa ja mä aina, ajattelin, että se on vähän niin kuin sellaista refluksivikaa, enkä mennyt lääkäriin.
Vatsavaivat tuntuivat erityisesti iltaisin. Vieraille tarjottu ateria alkoikin polttaa emännän vatsassa.
– Sen huomasi, kun söi raskaampaa ruokaa ja jotkut ruuat, suklaa esimerkiksi oli sellainen, mitä ei iltaisin ollenkaan kannattanut syödä, niin se mikä myöskin tuli niin banaani.
Hoitoon hakeutuminen saattaa kestää
Sappipotilaalle tyypillisesti Anneli Zewin ruokavalio kaventui pikku hiljaa. Tututkin herkut alkoivat aiheuttaa vaivoja. Lääkäriin hän kuitenkin päätyi aivan muista syistä.
– Kipu oli täällä alempana alavatsassa, menin sitä varten
lääkäriin ja kuvattiin ja nähtiin että se on melkein
kolmen sentin sappikivi, mikä siellä vaivasi.
Ultraäänikuvaus paljastaa nopeasti sappirakossa olevat sappikivet.
Sappiteissä olevien kivien löytämiseksi tarvitaan magneettikuvaus.
– Tyypillisin sappikivitaudin oire on äkillinen, erittäin voimakas, oikeassa kylkikaaressa tuntuva kipu joka säteilee yläselkään. Se on kaikkein tyypillisin sappikivitaudin oire. Joillakin potilailla on kyllä myös epäspesifisiä ylävatsavaivoja, jotka nekin voivat sappikivet hoitamalla häipyä, mahakirurgi, kirurgian dosentti Juha Grönroos Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.
Tyypillinen sappikohtaus alkaa tunnin pari ruokailun jälkeen, kun sappirakko tyhjenee suoleen. Se, mikä vaivan tuo esiin on hyvin yksilöllistä. Usein on syöty tukeva ateria rasvaista ruokaa tai vaihtoehtoisesti omenia, tuoreita mansikoita kerman kanssa, kurkkua tai paprikaa.
– Kun kipuvaihe tulee päälle niin kaksi tuntia on erittäin hankalaa, ihmisen on pakko hakeutua hoitoon saada kipulääkettä, mutta muuten itse asiassa vähän ainoastaan ruokavaliota sappikivipotilaat joutuvat pitämään siten, että välttävät kohtauksia aiheuttavia ruoka-aineita, Grönroos kertoo.
– Kyllä se on sellainen niin kuin polttava tunne, se niin kuin polttaa
tässä ylävatsassa, ensimmäisen kerran kuin se tuli, niin
mä luulin, että sydänkohtaus, koska kipu oli niin kova, Anneli
Zewi muistelee.
Grönroosin mukaan sappikivitautia hoidetaan leikkaushoidolla poistamalla
sappirakko kokonaan.
– Sappirakon poisto on hyvinkin yleinen toimenpide ja tänä päivänä se tehdään tähystysmenetelmällä, eli leikkaus vaatii täydellisen anestesian nukutuksen mutta potilaalle se on helppo, se pystytään tekemään tähystyksenä neljän pistoreiän kautta.
Leikkauksesta jäi neljä haavaa
Leikkauksen jälkeen potilaat pääsevät seuraavana päivänä tai jopa samana päivänä kotiin.
– Mikäli taas kyseessä on sappiteiden kivet ne hoidetaan suun kautta tehtävällä toimenpiteellä, nuohoamalla sappitiet puhtaaksi
Vakavammasta tilanteesta on kysymys, mikäli sappirakko tulehtuu.
– Silloin on kysymys sellaisesta tilanteesta, että kivi kiilautuu tähän sappirakon kaulaan ja sappirakko ei pääse tyhjentymään sapesta ja tällöin on potentiaalisesti kysymys jopa hyvin vaarallisesta tilanteesta.
Seurauksena voi olla vakava tulehdus ja jopa niin sanottu verenmyrkytys. Näin ollen äkillinen sappirakon tulehdus on syytä leikata samalla sairaalareissulla kuin se todetaan.
– Tänä päivänä sappirakon tulehduksestakin toivutaan kyllä ihan hyvin, Grönroos arvioi.
Anneli Zewin sappileikkaus tehtiin tähystyksenä. Leikkauksen jälkeen ruokavaliossa ei ole enää ollut mitään rajoitteita.
– Se oli tosi helppo, kun aamulla menin sairaalaan ja leikattiin ja seuraavana päivänä päivällä pääsin pois. Hyvin vähän oli myöskään kipuja sen jälkeen. Tietenkin neljä haavaa, nämähän on pienet ne kaksi. Tämä haava mistä se sappikivi on otettu pois, se on sellainen kolmen sentin, koska se oli niin suuri se kivi. Kyllähän tämä haava tuntui, mistä on se kamera laitettu sisään. Siitä piti pitää kiinni, kun kävelin, Anneli Zewi muistelee muutaman kuukauden takaista toipumista leikkauksestaan.
Särkyä oli vain yhtenä päivänä leikkauksen jälkeen.
– Otin särkylääkettä ensimmäisenä päivänä kun olin kotona, mutta ei tarvinnut sitten sen jälkeen. Jos joku ajattelee, että siinä on paljon kipuja, niin ei ainakaan minulla ollut.
Grönroos kertoo, että sappirakon poisto ei vaikuta elimistön toimintaan juurikaan. Maksa tuottaa leikkauksen jälkeenkin edelleen sappea elimistöön.
– Sinne jää aina nämä niin sanotut sappitiet, niitä ei voida poistaa, koska elimistö toimiakseen tarvitsee sappea ruuansulatukseen ja moneen muuhun toimintaan ja näin ollen sapen kulku on välttämätön leikkauksen jälkeenkin, Juha Grönroos kertoo.
– Kyllä ne vaivat siitä häipyi voi syödä mitä
vaan, eikä iltaisinkaan tule sellaista, että polttaa, että kyllä
se auttoi, Anneli Zewi kertoo.
Hän ehti kärsiä sappivaivoistaan pitkään. Siitä
kertoo myös sappikivi, joka oli ehtinyt komeasti kolmen sentin mittaiseksi.
– Minulla on aika korkea kipukynnys ettei kovin helposti mene lääkäriin ihan pienen asian takia tähden, niin mutta olisihan siinä päässyt jo kymmenen vuotta takaperin vaivoistaan, kun olisi mennyt. Kyllä suosittelen, että kannattaa mennä tutkimaan ja leikkaukseen, se kuitenkin nykyään tähystyksellä tehdään, niin se on helppo.
Asiantuntija: JUHA GRÖNROOS, kirurgian dosentti, Turun yliopistollinen keskussairaala
Toimittaja: SINI SILVÁN