Akuutin Arkisto
22.5.2007
Kuntoilemalla geenit liikkeelle
Neljä reipasta pyöräilylenkkiä viikossa riittää kunnon kohottamiseen. Ruotsalaistutkimuksesta käy ilmi, että kuntoilun myötä ihmisen geenien aktiviteetti moninkertaistuu, joka puolestaan parantaa suorituskykyä jatkossa.
Jos ihmisellä on jo valmiiksi niin kutsutusti hyvät geenit, niiden treenaaminen sujuu nopeassa tahdissa. Toiset joutuvat tekemään enemmän töitä saadakseen geeninsä liikkeelle.
Alku on aina hankala
Akuutti kävi seuraamassa Tukholman liepeillä harjoittelevien pyöräilijöiden keväistä viidenkymmenen kilometrin pyöräilymatkaa. Tukholmalainen Ove Nilsson toteaa, että juuri keväällä erot eri pyöräilijöiden välillä näkyvät parhaiten, aivan riippuen siitä minkälaisissa merkeissä talvi on kulunut.
– Kun kausi sitten on ennättänyt kohti loppuaan, kaikki ovat jotakuinkin yhtä hyviä.
Sollentunasta kotoisin oleva Tell Hermanson uskoo, että alkuvaiheen kankeudesta suuri osa liittyy myös ikään.
– Sitten tietysti toisilla on paremmat fyysiset edellytykset kuin muilla. Joillakin on kevyempi ruumiinrakenne, joka puolestaan helpottaa liikuntaa.
Geenit aktivoituvat lihasten ohella
Professori Carl-Johan Sundberg tekee geenitutkimusta Solnan Karoliinisen Instituutin Fysiologian ja Farmakologian laitoksella. Hänen on tutkimuksessaan keskittynyt juuri pyöräilijöiden geenien tutkimiseen.
– Kun ihminen kuntoilee, se vaikuttaa koko hänen lihaksistoonsa. Geenit reagoivat ympäristön lämpenemiseen, happea tulee vähemmän, ja lihaksistoon kehittyy maitohappoa. Tapahtuu erilaisia asioita, jotka puolestaan vaikuttavat geeneihin. Ne ryhtyvät kopioimaan tuotteitaan normaalia enemmän, joka tekee meistä kestolajeissa pitkällä tähtäimellä kestävämpiä. Toisaalta se tekee meistä voimakkaampia, jos on kysymys lihasvoiman kehittämisestä.
Professori Sundberg on kokeissa tutkinut pyöräilijöiden reisilihaksista otettuja geeninäytteitä. Hänen tutkimansa geenit ovat samoja, joilla on selvä yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen.
Lopussa kiitos seisoo
– Jotkut ihmisistä saavat lihaksensa kuntoon nopeasti, toisilta se vaatii aikaa.
Vaikka lihaskunnon parantaminen veisikin suhteessa paljon aikaa, kehottaa Carl-Johan Sundberg jatkamaan harjoittelua.
– Saattaa jopa olla niin, että ne joilta treenit vaativat eniten, ovat kaikkein eniten kuntoilun tarpeessa.
Sundbergin testiryhmä pyöräili neljä kertaa viikossa 45:n minuutin lenkin, ja kuntoilua harrastettiin kuuden viikon ajan. Melko maltillinenkin kuntoilu siis riittää ratkaiseviin muutoksiin terveydentilan kannalta. Heikot geenit eivät myöskään riitä selitykseksi, jos kuntoilu jää vähiin.
– On myös turha takertua siihen, että ei ole koskaan tullut kuntoiltua, sanoo Carl-Johan Sundberg.
Kuntoilu on tuoretavaraa. Ratkaisevaa sen kannalta, miten juuri nyt voit, ovat tekemisesi viimeisten vuorokausien aikana.
Tukholmalaispyöräiliijät näyttävät hyvää esimerkkiä. 70-vuotias Ove Nilsson alkoi pyöräillä, kun hän täytti 65 vuotta.
– Motivaationi on edelleen hyvä. Tulen treenaamisesta vahvemmaksi, kestävämmäksi, ja voin paljon paremmin. Mitä parasta elämää, yksinkertaisesti.
Asiantuntija: CARL-JOHAN SUNDBERG, professori, fysiologian ja farmakologian laitos, Karoliininen Instituutti, Solna
Toimittaja: MAIJA UNKURI