Akuutin Arkisto
24.4.2007
Vesi vanhin voitehista!
Lempäälän luontaiskylpylässä vesi vanhin voitehista – ajatus on edelleen arvossaan. Vuodesta 1926 kylpylässä on annettu vaihtolämpöön perustuvia vesihoitoja. Käytössä ovat yhä samat hoitoperiaatteet.
Vesihoidot vaikuttavat verenkierron, aineenvaihdunnan ja hermoston välityksellä. Elimistön omia fysiologisia reaktioita hyväksi käyttäen vesiterapialla voidaan saada aikaan esim. rentouttava, virkistävä, rauhoittava tai kiihottava vaikutus.
Hoidon keskeisiä elementtejä ovat erilaiset vaihtokylvyt, valelut, kylmäpyyhehieronta ja käärehoidot. Hoidoista haetaan tänä päivänä erityisesti rentoutumista ja mahdollisuutta pysähtyä. Apua voi saada myös stressiin tai univaikeuksiin.
Mallia Keski-Euroopasta
Hoitojen isä, pastori Juho Uoti haki 1920-luvulla terveysvaivoihinsa apua keskieurooppalaisista kylpylöistä. Hän ideoi kokemusten perusteella omia suomalaisia vaihtolämpökylpyjä pellavakääreineen. Varsinainen toiminnan nainen oli kuitenkin pastorska Augusta Uoti, joka pisti alulle Lempäälään luontaiskylpylän vuonna 1926. Samat uotilaiset hoidot virkistävät edelleen, hyvinkin alkuperäisen kylpylän hengessä.
– Ammeessa on lämmintä vettä jalat on kylmissä kääreissä, Jukka Väissi Lempäälästä kertoo, mitä hoidossa juuri tapahtuu.
– Jaloissa sen tuntee tämän vaikutuksen, alkuun kylmä tuntui tietysti kaiken aikaa nyt niin kuin tasaantuu ja mukavaa oloa jaloissa ja vartalossa kaikkineenkin.
Viereisessä vesiammeessa rentoutuu Reino Akkanen Raumalta, joka kokeilee hoitoa ensi kertaa. Hän arvelee, että kiireisen työelämän vastapainoksi vesihoito rentouttaa. Ja hoidon tehon myös huomaa.
– Niin kuin jalkaterissäkin on erilainen olo, vähän niin kuin virkistyisi.
Tunnettuja kylpylävieraita
Juho Uotin ajatus oli aikanaan, että terveysvaivat johtuvat huonosta verenkierrosta. Kylpylän johdossa on nyt Kirsti Uoti, reumatologian erikoislääkäri ja Uotin kylpylän johtaja jo kolmannessa polvessa.
– Keski- Euroopassa on yhä edelleenkin nämä hoitosuuntansa on kneippilaisiä kylpylöitä priesnizläisiä kylpylöitä sekä kuhnen kylpylöitä. Näistä kaikista Juho Uoti otti tavallaan tällaiset suomalaisiin oloihin soveltuvat hoitomenetelmät. Tavallaan itse kokeili näitä kaikkia ja niistä teki tällaisen uotilaisen sovelluksen.
Parhaimmillaan Uotin kylpylöitä on ollut useita, Viipurissa, Turussa, Kotkassa ja Helsingissä Aikanaan kylpylöissä viihtyivät taiteilijat. Kylpylävieraina ovat olleet niin Ilmari Kianto, Mika Waltari, Aaro Hellaakoski kuin Emmi Jurkka. Historia paljastuu kylpylän kauniisti kuvitetuista vieraskirjoista. Nyt toiminta jatkuu Lempäälässä, perinteisillä resepteillä.
– Kuumalla ja kylmällä tehdään vaihteluita ja sillä saadaan erilaisia verenkierron vaihteluita ja sillä tavalla elimistö löytää uuden tasapainon ja terveemmän olotilan, Kirsti Uoti kuvailee.
Hoidon keskeisiä elementtejä ovat erilaiset vaihtokylvyt, valelut, kylmäpyyhehieronta ja käärehoidot. Kylmän ja kuuman veden vaikutus ihmisten fysiologiaan tunnetaan ja sitä käytetään hyväksi. Kun jalat ovat lämpimässä vedessä pintaverisuonet aukeavat, kylmässä ne supistuvat.
Myös nykylääketieteessä on tutkittu vesihoitoja. Japanilaiset ovat tutkineet immersiota, jossa keho upotetaan kaulaa myöten veteen.
– Tällainen tunnin immersio saa aikaan sellaisen vaikutuksen että sydämen oikeasta eteisestä alkaa erittyä tällaista natriureettista peptidiä ja kun natriumia poistuu virtsan kautta elimistöstä poistuu myös nestettä.
– Joskus on hoidettu tällaisia hankalia säärihaavoja. Kun jalat ovat olleet vahvasti turvoksissa ja iho piukeena ja verenkierto huono, niin kun saadaan turvotukset vähentymään, luodaan paremmat olosuhteet sille ihollekin parantua, Uoti kertoo.
Autuuspaketti sopii myös miehille
Kylpylän suosituin hoito on asiakkaiden autuuspaketiksi nimeämä hoito. Se alkaa pää- ja hartiahieronnalla, josta mennään lämpimään altaaseen. Jalat puolestaan kiedotaan kylmiin pellavakääreisiin. Jonkun ajan päästä vesi jäähdytetään, kääreet kuumennetaan, sitten mennään höyrysaunaan. Saunaan otetaan mukaan kylmää vettä, jota valellaan jaloille. Kun vesi on valelussa lämmennyt, on sauna valmis.
Saunan jälkeen ovat vuorossa kylmät pellavakääreet. Niiden päälle kiedotaan tiukat vartalokääreet ja villahuovat. Pikku hiljaa eksoottisesti pakatut ihmiset lämpiävät oman saunalämpimän ihon voimalla.
– Yhden hoitotapahtuman aikana tulee käsiteltyä päästä varpaisiin, joku osa siinä on verenkiertoa kiihottava, joku rauhoittava. Se hoidon lopputulos on hyvin rauhoittava nirvanamainen olotila, Kirsti Uoti kertoo.
Mitä sitten tuumivat autuuspaketin kokeneet:
– No ei miesten ainakaan kannata ujostella, tässä on jo keskustelua käyty siitä, että miehet ei riittävästi huolehdi itsestään. Ja hyvästä olostaan tämä on erittäin hyvä keino siihen ja kannattaa irrottautua arkirutiineista muutamaksi päiväksi tänne hoitoihin, Jukka Väissi kertoo.
– Tämähän on mun mielestä ainoa tällaisiin perinteisiin vesihoitoihin suomessa perustuva kylpylä, että siinä mielessä suosittelen tällaisen erilaisena elämyksenä, Heli Väissi täydentää.
Mutta mikä sitten on saanut Uotin suvun jatkamaan kylpylätoimintaa jo kolmannessa ja osin neljännessäkin sukupolvessa:
– Joku tällainen suvun hulluus, sitä haluaa jatkaa. Tietenkin se, että meillä oli täällä aikanaan kun tehtiin remonttia kylpylärakennuksessa, kävi kaikenlaisia konsultteja. Yksi näistä konsulteista sanoikin, että kyllä sinun täytyisi tuonne korvien väliisi saada vähän sellaista liikemiesmäistä älyä. Mutta ehkä kun se äly puuttuu, niin sen takia tämä ehkä vielä on pystyssä ja tässä ei tavoiteta tätä taloudellista voittoa, vaan tässä on vähän muut asiat, Kirsti Uoti kertoo.
Toimittaja: SINI SILVÀN