Akuutin Arkisto
25.9.2007
Sykevälimittaus paljastaa matkatyön kuormituksen
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Ursula Hyrkkänen on lähtenyt selvittämään, miten mobiili työnteko vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Mobiili työntekijä tekee osan työviikosta matkatöinä ja pitää yhteyttä työpaikalle sähköisesti. Jo haastattelututkimus on paljastanut, että mobiilissa työssä on kuormittavia tekijöitä. Nyt tutkimuksen tueksi on löytynyt mittari, sykevälimittaus, jolla kuormitus saadaan myös mitattua.
Mobiilin työn matkapäivä voi kuormittaa elimistöä niin, että elimistö käy ylikierroksilla vielä unenkin aikana. Lepohetkiä, joissa elimistön palauttavat reaktiot ovat käynnissä, on vasta aamuyön tunteina. Olennaista hyvinvoinnin kannalta ei yllättäen olekaan stressin täydellinen välttäminen, vaan se, että väliin saadaan palauttavia hetkiä ja stressireaktio katkeaa.
Teknologia-alalla työskentelevän Reino Hiltusen työhön kuuluu säännöllisesti kerran kuukaudessa noin viikon kokoussessio kotimaassa, Euroopassa tai vaikkapa Kauko-Idässä. Hiltusen työ täyttää reilusti mobiilin työnteon mittarit.
– Joittenkin määritelmien mukaan jo kymmenen tuntia poissa päätyöpaikalta riittää siihen, että on paljon liikkuva työntekijä. Mobiiliksi sen tekee se, että sillä liikkumisen aikana käytetään näitä nykyajan kommunikaatiovälineitä yhteydenpitoon, tutkimus- ja kehityspäällikkö Ursula Hyrkkänen Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksesta kertoo.
Hyrkkänen on mukana teknisen korkeakoulun virtuaali- ja mobiilityötä tutkivassa ryhmässä. Hänen vastuualueenaan ovat mobiiliin työhön liittyvät hyvinvointikokemukset. Liikkuva työ voi olla antoisaa, mutta se voi olla myös valtava kuormitus tekijälleen. Työntekijöiden itse määrittelemä sietokykyraja menee sadassa päivässä. Jos matkapäiviä on alle sata, työ tuo iloa.
– On sellainen tuntu, että pystyy suoriutumaan työstä hyvin ja on yrityksen luottohenkilö, joille annetaan vastuullisia tehtäviä. Kun päivien lukumäärä menee yli sadan ja lähestyy sataa viittäkymmentä niin he sanovat, että silloin voi luopua kaikesta muusta elämästä. Ettei tarvitse harrastaa perhe-elämää eikä tarvitse harrastaa muutenkaan.
Osa työn kuormituksesta liittyy suoraan liikkumiseen. Jos asiakkaat ovat jopa ympäri maapalloa, se merkitsee pitkiä ja fyysisesti rasittavia matkapäiviä. Kun liikutaan globaalisti, kulttuurien erilaisuudesta tulee haaste.
– Illan sosiaalisissa tilanteissa, joiden olisi tarkoitus olla matkaa keventäviä, näkyykin sitten kuormituksena.
Myös yhteydenpidon täytyy sujua.
– Jos yhteydet eivät toimi, jos ne takkuavat, niin silloin käy varmasti niin, että stressikäyrä nousee, Reino Hiltunen sanoo.
Yllättävästi yhteydenpidon sujuvuus nousee olennaisesti esiin myös sellaisessa työssä, missä mennään pitkäksi aikaa muualle maapallolle esimerkiksi asentamaan jotakin uutta tehdaslinjaa. Siellä voidaan vieläpä majoittua tehdasalueella.
– Nämä työntekijät kokevat suurta yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. He kuvaavat jopa sitä, että he ovat vankina sen kolme viikkoa. Silloin yhteydenpidon onnistuminen kotiin on erityisen tärkeää, Hyrkkänen toteaa.
Sykevälimittaus vahvistaa kuormituksen
Mobiilin työn kuormittavuus on paljastunut jo haastattelututkimuksissa. Niiden tueksi on kuitenkin tarvittu fyysisiä reaktioita paljastava mittari.
– On hassua, että vaikka kokemus on aito ja sitä voidaan tutkia niin jotenkin se muuttuu oikeasti todeksi vasta sitten, kun se pystytään jollakin mittarilla näyttämään toteen, Hyrkkänen pohtii.
Ratkaisuksi on löytynyt Jyväskylässä alun perin huippu-urheilun tutkimukseen kehitetty sykevälimittaus.
– Tämä on yhdenlainen elimistön "kuumemittari". Aiemmin on voinut olla tunne siitä, että on kuormitusta ja stressiä, nyt se pystytään mittaamaan ja saadaan siitä objektiivista tietoa. Sykemittarit eivät ole uusia, mutta uutta on, että niitä osataan nyt käyttää työterveyden hyväksi, Firstbeatin toimitusjohtaja Joni Kettunen kertoo.
Sykevälimittausten tulosten analysoinnissa käytetään yrityksen kehittämää Firstbeat Hyvinvointianalyysiä.
– Sykevälikäyrästä voidaan havaita, onko kuormitusta ollut oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.
Kettunen vertaa mittaustekniikkaa ihmisen oman elimistön "mediaan", joka raportoi tapahtumista. Samoja tutkimusmenetelmiä käytetään myös huippu-urheilussa. Urheilijalla, joka on treenannut itsensä ylikuntoon, palautuminen voi kestää jopa vuoden. Kettusen mukaan sykevälimittaus sopii hyvin työterveysammattilaisten ja lääkäreiden sekä psykologien käyttöön. Kettunen uskoo, että sykemittausta voidaan hyödyntää erityisesti ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa.
– Ohjataan elintapoja oikeaan suuntaan, kun vielä voidaan vaikuttaa. Voidaan parantaa työprosesseja ja ottaa taukoja oikeisiin kohtiin. Stressi voi tulla vastaan myös muualla kuin työajalla.
Vastavoimina sympaattinen ja parasympaattinen hermosto
– Sykevälimittari mittaa sykevälejä millisekuntien tarkkuudella ja se perustuu siihen sydänkäyrän tiettyihin iskuihin, ja mittaa niiden väliä täsmällisesti, Hyrkkänen kertoo.
Sykevälikäyrä näyttää, onko elimistössä vallalla enemmän sympaattinen hermosto, jolla on elimistöä kiihdyttävä vaikutus. Vai onko voiton puolella parasympaattinen hermosto, joka toimii elimistöä palauttavasti.
– Jos se sykeväli on niin kuin tikutettuna millisekunteina täsmälleen samanlaista, niin silloin se kertoo siitä, että tämä sympaattinen hermosto on aktiivinen, on vallalla eikä palautumista tapahdu. Kun taas saadaan sykeväliin näitä millisekunneissa tapahtuvaa vaihtelua, se kertoo siitä palautumisesta, Ursula Hyrkkänen sanoo.
Reino Hiltusen työmatkalta mitattu sykevälikäyrä kertoo,
että matkapäivät ovat raskaita.
Matka Saksaan alkoi aikaisella aamuheräämisellä. Turun lentoasemalta
startattiin jo 6.20. Perillä kokous päättyi illalla seitsemältä.
Stressireaktiot jatkuivat läpi illan, vaikka ohjelma oli vapaamuotoisempaa.
Sykevälikäyrä jatkui punaisena eli kertoi stressireaktioista
vielä yöllä nukkuessa. Palautumista tapahtui vasta aamulla juuri
ennen heräämistä.
– Totta kai tässä tämä punaisen osuus on aika suuri, Hiltunen ihmettelee.
– Tuo näyttää ihan hurjalta, että on ollut stressaantunut vielä aamuviideltäkin, Hyrkkänen kommentoi.
Mittaus paljastaa, että tavallinen päivä tutulla työpaikalla on aivan toisenlainen. Palautumista tapahtuu jopa lounastauolla. Sykevälikäyrät ovat hyvin havahduttavia ja ne tekevät työn rasituksen ja myös terveysliikunnan osuudet näkyväksi. Tuntemuksista on helpompi puhua, kun on olemassa käyrä, joka näyttää ne todeksi.
Stressi ei ole aina pahasta
Elimistössä stressireaktio on myös myönteinen voimavara. Pitkään jatkuessaan stressi kuitenkin alentaa elimistön vastustuskykyä ja altistaa esimerkiksi työuupumukselle. Palautumistakin voi opetella, työpäivään voi matkatyössäkin järjestää pieniä taukoja. Joskus on syytä ottaa vaikka lenkkitossut mukaan.
– On tutkimuksia, että vaikka näkee luonnon, kuulee luonnon ääniä ja näkee luonnonympäristöä ja voi hetken ajatella muita ajatuksia, niin tällaista voisi hyvin suositella. Päivään sellaisia elpymishetkiä, niiden ei välttämättä tarvitse olla pitkiä, mutta että hetken aikaa muissa aatoksissa ja muussa ympäristössä ja yksin. Jos koko ajan on vuorovaikutuksessa, voi olla hyvä hetken aikaa hengähtää.
Lisätietoja: www.firstbeat.fi
Toimittaja: SINI SILVÀN