Akuutin Arkisto
30.1.2007
Ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen
Suomen ilmasto on muuttumassa, mutta mitä se tarkoittaa terveyden kannalta? Jos pakkanen muuttuu harvinaiseksi, osataanko pakkasella kaivaa lampaannahkaturkit esiin?
Yllättääkö talvi autojen sijaan sydänpotilaat? Osaako terveydenhuolto varautua hellepotilaisiin? Ja selviävätkö asfalttityöntekijät pitkässä kuivassa hellekesässä?
Meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteenlaitokselta kertoo, että ilmaston vaihtelevuus tulee säilymään tulevaisuudessa.
– Meillä on kylmiä talvia ja viileitä kesiä vaikka kylmät jaksot vähenevät ja helteet taas toisaalta lisääntyvät. Hellepäivien odotetaan lisääntyvän niin, että tuolla vuosisadan loppuun mennessä hellepäivien lukumäärä olisi jopa nelinkertainen nykyiseen verrattuna.
Suomessa on saatu tottua neljään selkeään vuodenaikaan. Nyt ilmaston odotetaan muuttuvan Pohjois-Saksan kaltaiseksi.
– Sateisuudessa tapahtuu muutoksia, niin että sateet muuttuvat oikullisemmiksi.
Sateet voivat olla entistä useammin rankkasateita. Niistä aiheutuvat tulvat voivat saastuttaa juomavettä ja kasvattaa ripulitautien riskiä.
– Kesäiset ukkoskuurot voivat olla aiempaa rankempia, eli esimerkiksi kaupunkialueella äkkitulvat voivat aiheuttaa ongelmia.
Kaupunkitulvien syynä on, että kun rakennettuun ympäristöön sataa kerralla iso vesimäärä, viemärien teho ei riitä ja vesi tulvii teille tai jopa rakennuksiin.
Pitkän kuivan jakson ja helteen ilmanlaaturiski
Hengitystiesairauksien kannalta olennaista on myös sään ja ilmanlaadun yhteisvaikutus. Kesästä 2006 jäivät muistiin Venäjän metsäpalojen vaikutukset.
– Kesäpuolella vuotta on vielä tuoreessa muistissa elokuun episodi, jolloin kuivuuden seurauksena ja hellejakson seurauksena meille pääsi leviämään savuja metsäpaloista ja tämä näkyi sitten aivan varmasti terveysongelmina.
Ilmastonmuutos voi näkyä vähitellen myös kasvillisuusvyöhykkeissä ja tautien esiintymisessä. On mahdollista, että punkit saavat lisää elintilaa. Ne puolestaan levittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Samoin saattaa käydä myyräkuumeelle. Kasvukauden pidentyminen voi esimerkiksi lisätä allergiariskiä aiheuttavia kukintoja. Allergiakaudesta voi tulla pitempi ja uusia allergisoivia lajeja voi tulla Suomeen.
Äärilämpötiloissa ihmisiä kuolee enemmän
Ääriolosuhteet vaikuttavat erityisesti tiettyihin työntekijäryhmiin. Oulussa tutkitaan kylmälaboratoriossa kylmän ilman vaikutusta ihmisten toimintakykyyn.
Kylmässä ihon pinta jäähtyy, verenpaine nousee ja ihon immuunijärjestelmän aktiivisuus alenee. Seurauksena voivat olla sekä hengitystietulehdukset että vakavat sydänvaivat, kertoo arktisen lääketieteen dosentti Juhani Hassi.
– Ilmaston terveysvaikutuksiin on tunnistettavissa selvästi riskiryhmät, joka ei ole ehkä niin yleisesti tunnistettua. Kylmäpuolella riskiryhmän muodostavat verenkiertoelämän sairauksia potevat ja hengitysteiden kroonisia sairauksia potevat.
Ilmaston terveysvaikutuksista parhaiten tunnetaan kuolleisuuden vuodenaikaisvaihtelu. Kylmä vuodenaika aiheuttaa Suomessa 3500 ennenaikaista kuolemaa, helteen vaikutus jää alle kahteensataan.
Ilmaston vaikutukset ovat Suomessa samat kuin muualla - mutta konkretisoituvat alemmissa lämpötiloissa. Hellekuolemariskin kasvu alkaa jo 22 celsiusasteesta.
– 25:ssä asteessa on jo hyvin selvää, merkittävän rajua ylikuolleisuutta, samankaltaista joka kuvattiin Pariisissa ja Pohjois-Italiassa vuonna 2003 tapahtuvan 32 asteen lämpötilassa.
- Kuuma aiheuttaa ääreisverisuoniston voimakkaan laajentumisen, verisuonten volyymi lisääntyy jopa kaksi litraa pintaosissa ja ääreisosissa ja se pitää jollakin tavalla täyttää. Se merkitsee voimakasta lisäkuormitusta erityisesti sydämelle ja toinen seuraamus erityisesti pitempään jatkuneessa kuumakuormituksessa on hikirauhasten väsyminen, Hassi kertoo.
Helteellä sydänpotilaat ja sepelvaltimotautia sairastavat uupuvat ja heidän sydämensä joutuu kovaan rasitukseen, Riskiryhmässä ovat myös yli 70-vuotiaat, joiden verenkiertoelimistö ei enää toimi nuorten aikuisten teholla.
– Heidän kykynsä kestää vähäisiäkin tavanomaisia infektioita heikkenee ja tällä tavalla keuhkokuumeet ja pienet tavanomaiset infektiot saattavat olla kohtalokkaita.
Terveyssäätiedotteista apua riskiryhmille
Ilmatieteenlaitos suunnittelee uusia terveyssääennusteita, joilla varoitettaisiin niin helteen kuin pakkasenkin terveysvaikutuksista. Myös terveydenhuollossa voitaisiin terveyssäätiedotteiden perusteella varautua potilasmäärien kasvuun. Reija Ruuhela kertoo, että terveyssääennusteiden perustana ovat selkeät tilastotiedot.
– Muualla maailmalla tällaiset hellevaroitukset perustuvat tyypillisesti kokonaiskuolleisuudessa tapahtuvaan kasvuun lämpötilan funktiona, mutta tämä perustuu kai lähinnä siihen, että kuolleisuustilastoja on parhaiten saatavana. Ehkä parhaat tulokset saataisiin, että katsottaisiin riskiryhmäkohtaisesti, miten mikäkin riskiryhmä reagoi milläkin tavalla.
Terveyssäätiedotteista on hyviä kansainvälisiä kokemuksia. Esimerkiksi Ranskassa hellekuolemat on saatu hallintaan.
– Britanniassa tilanne on sellainen, että terveydenhuolto on yksi sikäläisen tärkeimmistä sikäläisen sääpalvelun käyttäjistä. Suomessa olemme vasta alussa, Ruuhela toteaa.
– Minusta merkittävä pulma on suomalaisittain tänä päivänä se, että viranomaiset eivät ole tunnistaneet, että helle merkitsee tietylle riskiryhmälle, joka on pieni joukko kokonaisväestöstä voimakasta lisäriskiä tämä väestöryhmä olisi se, joka pitäisi erityisesti huomioida, Hassi kommentoi.
– Terveydenhuoltojärjestelmä ei toistaiseksi jaa selvää, pelkistettyä ohjeistusta, miten tulisi helteellä toimia ja se tieto on saatavilla.
Ikääntymisen ja ilmaston yhteisvaikutus
Samaan aikaan ilmastonmuutoksen kanssa suomalaiset ikääntyvät. Helteen ja pakkasen riskiryhmiin kuuluu yhä enemmän suomalaisia. Ilmaston haaste terveydenhuollolle kasvaa.
Tilastot paljastavat myös sen, ettei kylmään osata enää varautua. Paleltumien määrä lisääntyy erityisesti Helsingissä.
– Kytken sen siihen, että kaupunkilainen elämänmuoto tarvitsee vähemmän pitkäaikaista kylmässä selviytymistä ja se puolestaan merkitsee sitä, että valmiudet kylmähaittojen torjuntaan heikkenevät.
– Tämä kaupungistuminen ja ikääntyminen on sellaisia tekijöitä, jotka lisää tarvetta huomioida ilmaston haitalliset terveysvaikutukset jatkossa.
Toimittaja: SINI SILVÀN