Akuutin Arkisto
30.10.2007
KUN VIINA VIE – KUKA KANTAA ALKOHOLIN LIIKAKÄYTÖSTÄ VASTUUN?
Tuoreen tilaston mukaan suomalaiset juovat viinaa enemmän kuin koskaan, keskimäärin yli 10 litraa vuodessa. Kun viinaveroa muutama vuosi sitten laskettiin ovat seuraukset olleet lähes katastrofaaliset. Kenellä on vastuu? Poliitikoilla, tavallisilla kansalaisilla vai alkoholiteollisuudella? Tätä asiaa pohdittiin alan hollantilaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden voimin hiljattain Hollannissa järjestetyssä kansainvälisessä päihdeseminaarissa.
Päihdeseminaarin pitämiselle juuri Amsterdamissa on perustelunsa, juuri Hollanti kun on tunnettu Euroopan vapaamielisemmästä päihdepolitiikastaan. Mietoja huumeita, kuten kannabista voi nauttia ja pitää hallussaan ilman sanktiota ja viiniä ja mietoja alkoholijuomia saa päivittäistavarakaupoista. Kaikesta vapaamielisyydestä huolimatta leppoisassa Amsterdamissa ei kuitenkaan näy kadulla örveltäviä humalaisia – ei edes pahamaineisella punaisten lyhtyjen alueella. Alkoholia hollantilainen juo kuitenkin reilusti - lähes yhtä paljon kuin suomalainen, yli kahdeksan litraa vuodessa. Tosin enemmän viiniä ja olutta kuin väkevää viinaa. Juominen aiheuttaa ongelmia myös Hollannissa ja viranomaiset vaativatkin tiukempaa alkoholipolitiikkaa, kun taas kuluttajat taas ovat toista mieltä.
– Nuoret kokeilevat tiettyyn ikään tullessaan alkoholia joka tapauksessa. Olisi hullua rajoittaa alkoholin saatavuutta tai kiristää ikärajoja. Olen asunut Yhdysvalloissa ja mielestäni sikäläinen 21-vuoden ikäraja ei toimi lainkaan. Kaikki juovat alkoholia jo sitä ennen, leppoisaa sunnuntaipää kanaalilaivallaan viettävä amsterdamilainen Bas Janssen toteaa
Vaikka mietoja alkoholijuomia saakin helposti päivittäistavarakaupasta, niin väkevämmät viinat pitää hankkia erikoisliikkeestä. Amsterdamin suurimman alkoholiliikkeen omistaja ei salailekaan tyytyväisyyttään, kaupan ovi kun käy tiuhaan tahtiin.
– Asiat on Hollannissa järjestetty hyvin. Olen liikemies ja ei ole kaupalle hyväksi, mikäli hinnat täällä nousevat liikaa toimitusjohtaja Arnold Fransen Le Celliler-alkoholimyymälästä toteaa.
KUKA KANTAA SUOMESSA VASTUUN?
Kun alkoholiveroa kolme vuotta sitten Suomessa laskettiin, olivat seuraukset vakavat. Sosiaali- ja -terveysministeriön raportti asiasta onkin karua luettavaa:
" Naisten viinakuolemat ovat tuplaantuneet. Alkoholista on tulossa työikäisten
naisten yleisin kuolinsyy, jos alkoholin kulutuksessa ei tapahdu muutoksia."
***
" Alkoholista on tullut heti toiseksi yleisin kuolinsyy heti rintasyvövän
jälkeen..."
****
" Alkoholikirroosi tappaa yhä enemmän työikäisistä
suomalaisia. Alkoholin aiheuttama maksasairaus on tällä hetkellä
suurin miesten kuolinsyy. "
****
" Viina on syypää yhä useamman vanhuksen kaatumistapaturmaan
ja päivystyskäyntiin."
***
" Päihtyneiden säilöönotto on poliisin mukaan lisääntynyt
rajusti. Nyt säilöönottoja on jo lähes 110 000 vuosittain
kun vastaava luku vielä viisi vuotta sitten oli 94 000 säilöönoton
tuntumassa."
***
" Rattijuopuneiden määrä on noussut vuodessa yli 10 prosenttia.
Pitkään jatkunut myönteinen kehitys on alkoholin hinnanalennuksen
myötä kääntynyt jyrkkään nousuun. Kun poliisin
tietoon tulleita rattijuoppoja oli kymmenen vuotta sitten 20 000 tapausta vuodesta
on luku nyt jo noussut lähes 30 000:en."
***
" Alkoholisairaudet ja myrkytystapaukset ovat nyt nousseet lähes 80
prosenttia."
***
" Viimeisen kolmen vuoden aikana alkoholista johtuvia sairaalahoitoja on
ollut jo 27 000 jaksoa vuodessa. Naisten sairaalahoitojen määrä
on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana 76 prosenttia, miesten 36
prosenttia..."
– Ei tämä hurja kehitys ja nämä surulliset luvut ole ollenkaan yllätys, yli kolme vuosikymmentä alkoholipolitiikka ja alkoholinkulutusta tutkinut erikoistutkija Esa Österber Stakesista toteaa.
– Kolmen vuoden takainen veronlasku perustui siihen, että EU jäsenyyden myötä myötä jouduimme tekemään näitä ratkaisuja. Sen lisäksi Virosta tuli 2004 EU:n jäsen joten meillä oli tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja. Vaikka olisimme jättäneet verot ennalleen, olisi joka tapauksessa seurauksena ollut kulutuksen kasvu ja haittojen lisääntyminen.
Myöskään Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopaiselle eivät alkoholiveron laskun seuraukset tulleet yllätyksenä.
– Lääkärille tämä ei ole millään tavoin yllätys: Meillä oli iso joukko henkilöitä jo aikaisemminkin, jotka juovat liikaa ja tämä ryhmä tulee vain kasvamaan. Myös hoidon tarve tulee lisääntymään ja näistä seurauksista tulemme maksamaan hintaa vielä vuosia ellei vuosikymmeniä.
MAINONTA KURIIN
Alkoholin kulutusta lisäsi siis vapautunut tuonti ja hinnan lasku, mutta myös massiivisella mainonnalla oli vaikutuksensa. Uudet tuotteet; limuviinat ja siiderit ovatkin käyneet viime vuosina hyvin kaupaksi. Nyt halutaan paitsi nostaa hintoja myös rajoittaa rajusti alkoholin mainontaa. Vastuullisuutta pitäisi löytyä myös globaalilta alkoholiteollisuudelta.
– Mainonta on kilpailua eri merkkien välillä. Kun on kysymys aikuisista, joilla on jo vakiintuneet juomatavat, niin mainonnalla ei voida paljoakaan vaikuttaa juomista lisäävästi. Sen sijaan mainonnalla on melkoinen vaikutus silloin, kun haetaan uusia kuluttajaryhmiä kuten naisia ja nuoria. Teollisuudelta vaadittaisiinkin nykyistä enemmän vastuullisuutta. Jos teollisuus ei sitä vastuuta ota niin kyllä EU puuttuu siihen raskaammalla kädellä, Esa Österberg toteaa.
Suomessa ja koko EU:n alueella ollaankin nyt rajoittamassa alkoholimainontaa erityisesti televisiossa. Myös viinan hinta nostetaan, paljousalennuksia ja varhaismyyntiä rajoitetaan. Totuus kuitenkin on, että suurin osa suomalaisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Vain 10 prosenttia on ongelmakäyttäjiä, niitä jotka juovat raskaasti, ajavat kolareita, kärsivät erilaisista sairauksista, ovat työttömänä ja syrjäytyvät.
– Kyllä alkoholipolitiikka tietysti on eräänlaista holhoamista, mutta jos aikuiset ihmiset käyttäytyvät juomisen yhteydessä kuin lapset heitä täytyykin vähän holhota, Esa Österberg toteaa.
Nähtäväksi nyt jää auttavatko enää vanhat konstit; hintaruuvi ja alkoholin saatavuuden rajoittaminen. Kolmas konsti olisi kokeilla vapaamielisempää alkoholipolitiikkaa - jos uskallusta siihen enää riittäisi.
Asiantuntijat:
ESA ÖSTERBERG, erikoistutkija Stakes
ANTTI HOLOPAINEN, ylilääkäri, Järvenpään sosiaalisairaala
Toimittaja: KARIN MARIOLA