Akuutin Arkisto
13.1.2009
Musiikki alkoi soida mielessä heti aivoleikkauksen jälkeen
Raisiolainen muusikko, SIG-yhtyeen keulahahmo Matti Inkinen vietti viime kesänä 50-vuotispäiviään. Samaan aikaan yhtyeellä oli menossa 30-vuotisjuhlakiertue. Syksyllä Inkinen sairastui oudolla tavalla.
Oireet päänsärkyineen muistuttivat flunssaa. Oireet eivät kuitenkaan hellittäneet, vaan pahenivat nopeasti. Soittokeikkoja seurasi voimakas pahoinvointi.
– Keikan jälkeenkin tuli niin paha olo, et piti oksentaa. Pikku hiljaa alkoi tulla sellaisia oireita, että vaimokin mietti soittaessaan kotiin, että onko mies humalassa, Inkinen muistelee.
Syyksi paljastui lopulta aivokalvon kasvain, harvinainen anaplastinen meningiooma.
– Mitä siinä oli muuta kun aivokasvain ja niitäkin on tusina lajia ja niissäkin on vielä tusina rankingia, että mikä on paha ja mikä on vielä pahempi. Enhän minä niistä mitään ymmärtänyt, enkä nyt ollut niin hyvässä kunnossa, että olisin tiedostanut ja ymmärtänyt, koska olo oli niin huono, kertoo Inkinen
Nyrkinkokoinen kasvain
Meningioomista vain prosentin verran on pahanlaatuisia eli anaplastisia. Niissä ainoa parantava hoitomuoto on leikkaus. Varsinaisesta syöpäkasvaimesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaikka Inkisen kasvain oli ehtinyt kasvaa jo isoksi.
– Kuusi kertaa viisi kertaa neljä senttiä, et kyllä että tähänkin viinapäähän on mahtunut kolmen grogilasin verran ihan muuta asiaa, Inkinen naurahtaa.
Ennen leikkausta Inkiselle tehtiin angiografia eli aivokuvaus, jossa aivoihin vietiin valtimoa pitkin pieni letku. Kasvainta hyydytettiin, jotta se ei vuotaisi leikkauksen aikana ja se tarkoitti, ettei se niin paljon verta.
– Se oli iso leikkaus, siihen oli varattu viisi litraa verta ja yli neljä tuntia siihen menikin, sattuneesta syystä en itse muista mitään, että muut on kertonut, et tällaista tapahtui. Siinä meni sen leikkauksen jälkeen perään pari päivää ja sitten riehakas Matti heräsi taas, Inkinen kertoo.
Leikkauksen jälkeen sädehoitoa
Kasvain uusiutuu, ellei leikkaushoidon tueksi anneta sädehoitoa. Hoito kohdistuu Inkisellä juuri aivojen puhekeskuksen alueelle, mikä merkitsee erityisesti hoitojen aikana ongelmia puheen tuottamisessa. Sädehoitoja annetaan kolmenkymmenen kerran sarja.
Inkinen pääsi leikkauksen jälkeen tapaamaan häntä hoitaneen osastonylilääkäri, neurokirurgian dosentti Seppo Juvelan TYKSin neurokirurgian yksikössä.
Juvela kertoo, että kyseessä oli aivojen hyvälaatuinen kasvain, joka yleensä on aivokalvosta lähtöisin.
– Mutta toisaalta tässä oli siinä mielessä harvinaislaatuinen tilanne, että tämä oli hyvin nopeasti etenevä eli niin sanottu anaplastinen, jota voidaan sanoa myös pahalaatuiseksi aivokalvon kasvaimeksi eli meningioomaksi, Juvela painottaa.
– Yleensähän tällainen kasvain jää kiinni epilepsiakohtauksena eli tajunnanhäiriökohtauksena, mutta teillä ei tällaista ollut, vaan teillä oli paineoireet jota ovat aamupäänsärky, aamupahoinvointi, muistamattomuus, näköhäiriöt ja jos näitä ei ajoissa tutkita, potilaan näkö voi mennä ja tajunta laskea, pahimmassa tilanteessa potilas voi menehtyä, jatkaa Juvela.
Puheterapiaa ja pitkä sairausloma
Aivopaineoireet ovat selvästi harvinaisempia oireita aivokasvainten ja kallonsisäisten kasvainten havaitsemisessa.
– Varsinkin lasten kanssa pitää olla tarkka, jos lapsi oksentelee aamuisin, valittaa näköhäiriöitä niin pitää tutkia eikä ajatella, että kyseessä voi olla vain vatsatulehdus. Silloin tällöin tulee esille, että lapsella on aivokasvain, joka vaatii kirurgisia toimenpiteitä ja useissa tilanteissa myös sädehoitoa tai solumyrkkyhoitoa, muistuttaa Juvela.
Juvela näyttää Inkiselle magneettikuvat, jossa kasvaimen paikka erottuu selvästi.
– Kasvain sijaitsee täällä vasemmalla puolella, se kasvaa aivojen pinnassa, siinä mielessä neurokirurgisesti hyvässä paikassa, että kasvaimen saa hyvin pois. Tämä kasvain myös lähetti tuollaisia pieniä satelliitteja puhekeskuksen sisään.
Juuri puhekeskuksen "rapsuttaminen" leikkauksen yhteydessä merkitsi leikkauksen jälkeisiä puhevaikeuksia, joista Inkinen on jo toipumassa. Leikkauksessa korostuivat neurokirurgian mahdollisuudet, joita nykypäivänä osataan hyödyntää. Mikroskoopin avulla oli mahdollista erottaa toisistaan kasvaimen ja aivokudoksen joskus vaikeasti erotettava rajapinta.
Palautuminen aivoleikkauksesta vie useita kuukausia, ennen kuin aivot ottavat kasvaimen kohdalta tyhjäksi jääneen tilan haltuunsa. Kasvaimen paikalle jää myös yleensä pieni ontelo, missä kulkee aivoselkäydinnestettä. Jatkohoidossa tilannetta seurataan määräajoin magneettikuvauksella.
Inkisen 30 kerran sädehoitosarjasta on nyt kolmannes takana.
– Minulla särkee pää, minua huippaa ja on vähän sekava olo, tässä on, että tämä on ehkä raskainta tällä reissulla ollut tämä sädehoito.
Inkiselle sädehoitolaitteistosta tulevat vanhat tieteiselokuvat mieleen.
– Vähän sama on olla siellä ihme laitteessa. Tietenkin jokainen ihminen ehdollistuu kokemaansa ja minä olen ehdollistunut nyt jo sädehoitoon siinä mielessä, että se hoitolaite on sähkövehje. Siitä lähtee sellainen sähkövehkeen tuoksu ja haju ja kyllä minä sen tuoksun nyt loppuelämäni tulen erottamaan. Tuo jälki on nyt näissä repaleisissa aivoissa tallessa.
Tulevaisuuden suunnitelmia
– Se on vanha sanonta, että niillä korteilla pelataan, mitkä kädessä on ja minä pelaan niillä. Toivon, että tässä on pikapuolin sädehoito ohi, että olen päässyt vasta kolmanneksen, että se on lähitavoite, kestän sen ja pääsen näistä sivuoireista.
– Sitten alkaa kuntoutuminen ja puheterapia ja kaikkea muuta. Ne ovat seuraavaksi ja toivon vaan, että minulla olisi seuraavat puoli vuotta sairaslomaa, että saisin rauhassa miettiä, mitä tämä elämä on ja tarkoittaa.
– Se on niin uskomaton olo, että mikä ihmiseen voi tulla, että se on se henkiinjäämisen ajatus ja se, riemu todella, että tässä ollaan. Ja tämä minulla oli ja leikkauksen jälkeen ja olen voittanut tavallaan loton. Että vaikka minun päässäni on ollut aivokasvain, niin minkälainen se oli, miten se lähti pois ja mitä vaurioita tuli leikkauksessa, niin kyllä minä tavallaan olen lottovoittoni saanut tässä.
– Se kohta aivoista toimii vielä, että musiikki pyörii et kun sieltä leikkauksesta heräsin niin se oli se, itsepuolustusmekanismi. Minun päässä alkoi vain joku ääni laulamaan, että elossa, elossa… Että se oli kyllä se näköjään se oli näköjään ensimmäisenä tulossa. Totta kai, ihmisellä on poltteensa ja tarpeensa ja kyllä nämä aina kannattaa muodossa tai toisessa, lopettaa Inkinen
Asiantuntija: SEPPO JUVELA, osastonylilääkäri, neurokirurgian dosentti, TYKS
Toimittaja: SINI SILVÀN