TV-sarja
Maan povesta -ohjelmasarjassa tutustutaan suomalaisen kulttuurin juuriin esihistoriasta lähtien. Mitä esihistoriasta on tänä päivänä jäljellä ja miten tavallinen ihminen voi tutkita näitä jälkiä maastossa? Ohjelmasarjassa arkeologit kuljettavat meidät aikamatkalle niin kaivauksille, tutkijoiden maailmaan kuin mattimeikäläisten takapihoille ja pelloillekin aina Ahvenanmaalta jäämerelle.
Tutkimuksiin pohjaavat tietokonemallinnukset havainnollistavat uusinta tietoa ja kokeellisen arkeologian työnäytteet kertovat eri aikojen elämästä. Kansallismuseon kokoelmien esineaarteet tarjoillaan katsojalle huikaisevan visuaalisesti.
YLE TV1 osat 1-3 alkaen tiistaina 17.10. klo 11.05. Osat 4-6 alkaen perjantaina 20.10. klo 11.05.
Toimittajat Lea Froloff ja Ulla Korpela
Tutkimuksiin pohjaavat tietokonemallinnukset havainnollistavat uusinta tietoa ja kokeellisen arkeologian työnäytteet kertovat eri aikojen elämästä. Kansallismuseon kokoelmien esineaarteet tarjoillaan katsojalle huikaisevan visuaalisesti.
YLE TV1 osat 1-3 alkaen tiistaina 17.10. klo 11.05. Osat 4-6 alkaen perjantaina 20.10. klo 11.05.
Toimittajat Lea Froloff ja Ulla Korpela
Osa 1. Keitä olemme, mistä tulemme?
Sarjan ensimmäisessä osassa ollaan muinaisten esi-isiemme jäljillä. Mitä arkeologia yhdessä genetiikan, kielitieteen, fyysinen antropologian ja geologian kanssa on saanut selville suomalaisten juurista ja esi-isiemme varhaisimmista vaiheista?
Osa 2. Elettiin sitä kivikaudellakin
Minkälaista oli elämä kivikauden arjessa? Minkälaisia olivat elämän ehdot ja edellytykset?
Olivatko talvet kylmiä ja ankaria, elämä raskasta ja ilotonta taistelua elannosta? Jäikö selviytymiskamppailulta lainkaan vapaata aikaa? Mitä kauempana tarkastelemamme aikakausi on, sitä vaikeampi meidän on mielikuvissamme tavoittaa tuolloin eläneen ihmisen maailmaa. Arkeologinen tutkimus tuo kuitenkin muinaisen ajan lähemmäs.
Osa 3. Haudan kertomaa
Ohjelmassa seurataan miten muinaistekniikan opiskelijat Mynämäellä valavat pronssikoruja siihen tapaan kuin sen tekivät pronssikauden ihmiset. He myös kehräävät, kutovat pystykangaspuilla, takovat rautaa, valmistavat upeita aseita ja vöitä. Vanhan esikuvan mukaan rakennetussa viikinkiveneessä on yli tuhat käsin taottua naulaa. Miten käy neitsytmatkalla – pysyykö paatti pinnalla?
Osa 4. Viljely valtaa alaa
Neljännessä osassa liikutaan Liedon Vanhalinnan maisemissa. Linnavuoren laelta avautuu näköala Suomen maanviljelyn historiaan. Näköpiiriin osuu metsänreuna, josta on löytynyt maamme tähän asti vanhin 3600-vuotias ohranjyvä. Linnavuoren juurella taas kaivetaan esiin vanhaa rautakautista asuinpaikkaa. Kaivausten saaliina onkin mm. 1100-1200-luvulta peräisin oleva ase, jota ohjelmassa päästään konservoimaan Suomen Kansallismuseoon.
Osa 5. Keskiajan kaupungissa
Sarjan viidennessä osassa tehdään kaupunkikierros keskiaikaiseen Turkuun ja kuljetaan ihmismassojen seassa huippusuosituilla Turun keskiaikamarkkinoilla.
Osa 6. Pyhää arkea
Viimeisessä osassa kuljetaan halki Suomen pohjoisimman Lapin seitakiveltä aina Ahvenanmaan rannoille ihmettelemään savi-idoleita ja kannibalismin jälkiä ihmisenluulöydöissä. Esihistorian ihminen eli Suomenniemellä vankassa luontoyhteydessä. Minkälainen oli hänen maailmankuvansa? Mitä merkitsi pyhä, mitä arki? Mitä palvottiin? Minkälainen asema oli vainajilla? Vaikka muutoksia maailmankuvassa tapahtui, luonnon ja vainajien kunnioituksen perinne jatkui kristinuskon tultuakin.