 |
|
|
|
|
|
|
| Mitä teen kun löydän muinaisjäännöksen? | | Muinaisjäännöstietokantaa ylläpitää Museoviraston arkeologian osasto, joka on kiinnostunut kaikista muinaisjäännöksiin viittaavista havainnoista. Yleisestä luulosta poiketen ei kaikkea maankäyttöä kielletä muinaisjäännöksen ympäristössä. Yleensä maankäyttö kohteen ympärillä voi jatkua normaalisti. Esimerkiksi pellolta löytynyt esihistoriallinen asuinpaikka ei tarkoita viljelyn lopettamista. | |
| Mitä teen kun löydän muinaisesineen? | | Jos löydetty esine on arviolta vähintään sata vuotta, se kuuluu muinaismuistolain mukaan Kansallismuseon kokoelmiin. Esine olisi hyvä toimittaa Museoviraston arkeologian osastolle puhdistamattomana löytötietojen kera. Löytäjä voi lahjoittaa esineen, jolloin hän saa löydöstään kunniakirjan. Esine voidaan myös lunastaa korvausta vastaan Kansallismuseon kokoelmiin.
Kansallismuseon kokoelmiin saapuessa jokainen esine käsitellään niin, että sen säilyminen turvataan tuleville sukupolville. Jokainen löydetty ja ilmoitettu esine edesauttaa arkeologian tutkimusta ja on tärkeä osanen rakennettaessa kuvaa menneisyydestä. | |
| Miten kaivauksille voi päästä? | | Kaivauksia järjestävät lähinnä Museovirasto, yliopistot ja suurimmat maakuntamuseot. Kaivauksilla työskentelee yleensä arkeologian opiskelijoita, joilla kaivaukset ovat osa opintoja. Silloin tällöin kaivauksille otetaan myös arkeologiasta kiinnostuneita henkilöitä. Kenttäkauden lähestyessä kannattaa olla yhteydessä edellä mainittuihin kaivauksia järjestäviin tahoihin. | |
| Kuka saa kaivaa muinaisjäännöksiä? | | Kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti muinaismuistolain suojaamia. Niihin kajoaminen omin luvin kaivamalla tai peittämällä on näin ollen kielletty. Museovirasto myöntää muinaisjäännösten kaivauslupia vain arkeologisen koulutuksen saaneille henkilöille. Tällöin luvan saanut henkilö on vastuussa kohteen asianmukaisesta tutkimuksesta ja tutkimustulosten raportoinnista. | |
| Missä arkeologiaa voi opiskella? | | Arkeologiaa voi opiskella pääaineena kolmessa yliopistossa, Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Sivuaineena arkeologian voi valita lisäksi Jyväskylän ja Joensuun yliopistoissa. Avoimen yliopiston arvosanoja voi suorittaa arkeologiassa Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. Myös jotkut kansanopistot tarjoavat arkeologiaan liittyvää kurssimuotoista opiskelua. | |
| Mikä on vanhin Suomesta löydetty muinaisjäännös ? | | Vanhimmasta muinaisjäännöksestä väännetään tutkijoiden keskuudessa kättä. Vanhimman muinaisjäännöksen titteliä pitää joidenkin tutkijoiden mukaan Karijoen Susiluola, joka on ollut käytössä ennen jääkautta, noin 130 000 vuotta sitten paeloliittiseksella kivikaudella.
Jääkauden jälkeisen ajan vanhin muinaisjäännös on mesoliittisella kivikaudella käytössä ollut asuinpaikka Orimattilan Myllykoskella. Se on ollut käytössä noin 11 000 vuotta sitten. | |
|
|
|
|