| Arkeologia |
| Arkeologia tutkii ihmisen jälkeen jättämiä ja maaperässämme säilyneitä jäänteitä, tehden tulkintoja menneisyyden kulttuureista. Pääasiallisesti arkeologiaa tutkii aikaa, jolta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä, mutta etenkin viime vuosina ovat lisääntyneet myös historiallisen ajan tutkimuskohteet ja kiinnostus niihin. Arkeologian tutkimusalan aikahaarukka on siis melkoisen laaja.
Arkeologian tutkimusmenetelmät ovat monitieteellisiä vaikka ala luetaankin kuuluvaksi humanistisiin tieteisiin. Tutkimusmateriaali käsittää kiinteät muinaisjäännökset, esineet ja maaperässä havaittavat kemialliset muutokset, joiden taustalla on paikalla toimineiden ihmisten vaikutus. Keskeisinä tutkimusmenetelminä käytetään kaivauksia sekä muinaisjäännösten inventointeja. Tärkeänä kysymyksenä on selittää ja ymmärtää menneitä kulttuureita.
Arkeologin pääasiallinen tehtävä on tutkia ja suojella muinaista kulttuuriperintöämme. Päämääränä tässä on säilyttää mahdollisimman paljon menneisyyttä tuleville sukupolville. Arkeologin työtä ohjaa tässä muinaismuistolaki. |
|
| Arkeofyytti |
| Eli muinaistulokaskasvi, joka on kulkeutunut kasvupaikalleen ihmisen toiminnan seuraksena. Arkeofyytti voi ilmaista varhaisen, jopa rautakaudelle ajoittuvan asutuksen paikkaa. Yleisimmin tunnettuja muinaistulokaskasveja ovat sikoangervo, tumma tulikukka, pölkkyruoho ja nurmilaukka. |
|
| Artefakti |
| Artefaktilla tarkoitetaan ihmisen tekemää esinettä tai esineen osaa. Artefaktilla voidaan tarkoittaa vaikkapa kaivauksilta löytynyt keramiikan pala tai piiesineen työstöstä syntynyt piinsäle eli iskos. |
|
| Historiallisen ajan arkeologia |
| Historiallisen ajan arkeologialla tarkoitetaan nimensä mukaisesti historiallisen ajan arkeologista tutkimusta. Rajapyykkinä esihistoriallisen ja historiallisen ajan välissä pidetään kirjallisten lähteiden ilmestymisessä sekä kristinuskon tuloa Suomeen. Ajallisesti tämä tarkoittaa noin 1100-lukua ja tästä eteenpäin. Historiallisen ajan arkeologia eroaa esihistoriallisesta arkeologiasta osittain tutkimusmenetelmiensä takia. Näistä korostuvat etenkin vanhojen karttojen sekä asiakirja-aineistojen läpikäynti. |
|
| Interglasiaali |
| Jääkausien välinen aika. Viimeisintä jääkautta edeltänyttä aikaa kutsutaan Eem-interglasiaaliksi. Eem-kausi oli noin 130000-117000 vuotta sitten. Tuolloin vallinnut ilmasto oli paljon nykyistä aikaa lämpimämpi. |
|
| Interstadiaali |
| Interstadiaalilla tarkoitetaan jääkauden keskellä olevaa lämpimämpää kautta. Lämpötila voi kohota interstadiaalin alussa nopeasti jopa 20 astetta, jonka jälkeen se alkaa jälleen hitaasti laskea. Interstadiaalin aikana jäätiköt voivat pienentyä. |
|
| Inventointi |
| Inventoinnilla tarkoitetaan arkeologiassa rajatun alueen, esimerkiksi kunnan alueella tehtyä tunnettujen muinaisjäännösten kunnon tarkastusta ja systemaattista uusien kohteiden etsimistä. Paikallisten asukkaiden havainnot ovat yleensä erittäin tärkeitä uusien kohteiden etsinnässä. Inventoinnin yhteydessä tarkastetaan yleensä myös alueella tehtyjen irtolöytöjen löytöpaikat. Inventointia vai harrastaa kuka tahansa, mutta uusien kohteiden kohdalla on varottava vahingoittamasta niitä. |
|
| Irtolöytö |
| Irtolöydöllä arkeologit tarkoittavat esinettä tai esineen katkelmaa, joka ei löytöhetkellä liity tunnettuun muinaisjäännökseen. Irtolöytö voi kuitenkin usein olla merkkinä muinaisjäännöksestä, jota ei välttämättä ole ennen tunnettu. Siksi kaikista maasta löydetyistä löydöistä olisi hyvä ilmoittaa maanomistajalle ja museovirastoon. |
|
| Iskos |
| Iskoksella tarkoitetaan kiviesineen tekovaiheessa syntynyttä jätettä, yleensä kiven palasta tai sirua. Kun kiviesinettä muotoillaan iskemällä, syntyy erimuotoisia ja kokoisia iskoksia. Nämä iskokset lentelevät ympäriinsä ja jäävät maahan. Iskokset ovat tyypillistä löytöaineistoa etenkin kivikautisilla asuinpaikoilla. |
|
| Kalliomaalaus |
| Kalliomaalaukset ovat kivikaudella, n. 7000-3300 vuotta sitten punamultapigmentillä tehtyjä maalauksia. Kalliomaalaukset sijaitsevat yleensä veden lähellä sijaitsevaan jylhässä kalliopinnassa. Kalliomaalausten tarkoitusta ei tiedetä, mutta niiden on arveltu liittyvän kivikauden ihmisen uskomusmaailmaan. Ne sijaitsevat muinoin tärkeiden vesireittien varrella. Kalliomaalausten kuva-aiheista yleisimmät ovat hirvet, ihmishamot, vene- ja kämmenkuviot. |
|
| Kalmisto |
| Kalmistolla tarkoitetaan arkeologiassa joko esihistorialliseen tai historialliseen aikaan ajoittuvaa kohdetta, johon on tehty hautauksia. Hautaukset voivat olla joko poltto- tai ruumishautauksia. |
|
| Kulttuurikerros |
| Kulttuurikerroksella tarkoitetaan ihmistoiminnan myötä syntynyttä maaperässä näkyvää kerrostumaa. Se koostuu ihmisten ja eläinten jätteistä, hukatuista tai särkyneistä eisneistä sekä rakennuksien ja rakenteiden jäännöksistä. Kulttuurikerros erottuu yleensä niin kutsutuista puhtaista maannoskerroksista värinsä ja/tai koostumuksensa puolesta. Sen paksuus vaihtelee muuamista senteistä kaupunkikaivausten joap useiden metrien paksuisiin kerrostumiin. |
|
| Konservointi |
| Konservoinnilla tarkoitetaan esineen tai rakenteen käsittelyä niin, että sen ikääntyminen keskeytetään tai sitä hidastetaan. Konservointia tekevät alan ammattilaiset ovat konservaattoreita. Konservointi ei ole restaurointia eli entistämistä. |
|
| Meriarkeologia |
| Meriarkeologia tutkii nimensä mukaisesti arkeologisin menetelmin merelliseen miljööseen liittyviä muinaisjäännöksiä. Tutkittavia kohteita on niin veden alla kuin rannikoillakin olevat hylyt, satamalaitteet ja vesistöjen käyttöön liittyvät rakenteet. Voipa meriarkeologi päästä joskus tutustumaan myös kokonaisiin veden alla oleviin kaupunkeihinkin. |
|
| Muinaisjäännös |
| Muinaisjäännökset ovat Muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai irtaimia muinaismuistoesineitä. Laki määrittelee kiinteiksi muinaisjäännöksiksi mm. röykkiöt, pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot ja muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset. |
|
| Museovirasto |
| Museovirasto tallentaa, tutkii ja jakaa tietoa Suomen aineellisesta kulttuuriperinnöstä. Se valvoo mm. muinaismuistolain mukaan määriteltyjen muinaisjäännösten suojelua ja rauhoitusta. |
|
| Piirtokoristeltu pallonuija |
| Ohjelmasarjan tunnuksena esiintyvä esine on Suomusjärven kulttuurin (6500-4200 eKr.) varhaiseen vaiheeseen ajoittuva piirtokoristeltu pallonuija. Koristelu on yksinkertaisen geometristä käsittäen ristikkäisiä pilkkuviivasarjoja.
Pallonuijaan veden ja hiekan avulla porattu reikä on suppilomainen, porattu pyöreän kiven vastakkaisilta puolilta siten, että reikä kapenee kiven keskustaan päin. Pallonuijan materiaali on hiekka- tai vuolukiveä.
Pallonuijien käyttötarkoitusta ei varmuudella tiedetä. Niiden on arveltu käytetyn hylkeenmetsästyksessä, painokivinä tai puhtaasti rituaaliesineinä.
|
|
| Polttokenttäkalmisto |
| Merovingiajalla (600-800 jKr.) syntynyt kalmistotyyppi, jossa poltetun vainajan jäännökset siroteltiin kiven koloon tai kivistä ladotulle tasaiselle kentälle. |
|
| Röykkiö |
| Röykkiöiksi nimitetään yleisimmin pronssi- (n. 1500-500 eKr) tai rautakauden Merovingiajalle asti (n. -800 jKr) tehtyjä ja ajoittuvia kivistä rakennettuja hautarakennelmia. Myös historiallisen ajan pelto- ja kaskirauniot muistuttavat joskus ulkonäöltään esihistoriallisia röykkiöitä. |
|
