Maanantai, maanantai, maanantai. Aamuni alkoi sillä, että nukuin pommiin ja Herttoniemen metroasemalla laukkuni hajosi. Kirjaimellisesti. Kirosin maanantaipäivää. Syynä oli varmaankin se, etten tiennyt mitä seuraavaksi tapahtuu.
Myöhemmin, kun istuin bussissa takaisintulomatkalla Uimastadionilta YLElle, mietin, kuka oikeasti voisi vihata upeaa maanantaipäivää, Stadikaa ja kesällä pyörivää Summeria, jota pääsimme seuraamaan?