Sosiaalisen median myötä TV-kerronta on uuden kynnyksellä.TV:llä on nuorille katsojille viihdyttävä, keskustelua virittävä rooli. Euroviisut, A2-ilta ja viimeksi Linnan juhlat osoittavat, että kriittinen massa kansalaisia on halukkaita jakamaan yhteisen elämyksen. 

TV ja netti yhdessä voivat olla uutta luovan ajattelun väline.

Toinen ruutu on media-arkea aktiivisille netin käyttäjille. Suomessa on 100 000 tablettia. Neljällä kymmenestä suomalaisesta (42%) on henkilökohtaisessa käytössään älypuhelin. Niitä hypistellään televisiota katsoessa.

Avun pyytäminen ja saaminen on sosiaalisessa mediassa arkista. Se tapahtuu usein käyttäjien omissa rajatuissa verkkojulkisuuksissa: keskustelupalstoilla ja blogeissa sekä Facebookin ryhmissä tai profiilien yksityisillä seinillä.

Voisiko joukkovoima Ylen avulla saada aikaan jotakin vielä enemmän kuin vilkkaan keskustelun? Voisiko Yle olla suomalaisia yhdistävä toimija, joka kokoaisi ihmisiä ajattelemaan yhdessä?

SVT:n sisältöstrategi  Markus Sterky muistutti elokuussa Media & Messagessa, että TV-formaattien kehittymisen sykäyksiä on antanut teknologia. Esimerkiksi Haluatko miljonääriksi –formaatin SMS-visailuelementin synty vuonna 2004 mahdollistui premium-maksullisisten tekstiviestien myötä.

Twitter tekee TV:stä sosiaalisen 

Sosiaalista televisiota nyt eteenpäin vievä Twitter on globaali hitti vertaisviestinnän työkaluna.

Viestintävälineiden kehitys ei kuitenkaan rajoitu sosiaaliseen mediaan, vaan muidenkin välineiden kehitystä kannattaa pitää silmällä.

Esimerkiksi Screen.io on HIITin tutkimushankkeesta syntynyt työkalu mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon syöttämisen ja käsittelyn sekä tulosten tarkastelun ja visualisoimisen. (Mac App Storeen tuotteistettava sovellus saa nimekseen Slides & Polls).

Testasin sitä kesäkuussa 200 hengen seminaariyleisön kanssa sana-assosiaatio-idealla. Tuloksena syntyi paljastava käsitekartta x- ja y-sukupolven mielenmaisemasta. 

Millaista uutta tietoa, millaisia oppimiskokemuksia voisi TV- tai radio-ohjelma tuottaa, kun suoran lähetyksen juontajalla olisi reaaliaikainen tutkimuksen tekemisen ja tulosten esittämisen työkalu käytössään?

Millaisia uusia ohjelmaformaatteja reaaliaikainen datan prosessointi mahdollistaa? Millaisia taitoja tällaisen ohjelman ohjelman toimittajalta vaaditaan?  Mitä reaaliaikaisen datan visualisointi edellyttää TV-kerronnalta? Entä voiko samanaikainen osallistuminen, ”toinen ruutu,” tuoda lisäarvoa johonkin radio-ohjelmatyyppiin?

Voiko TV edistää yhdessä ajattelua? Mitä se edellyttää TV:n tekijöiltä?