Lehterillä uusimmat merkinnät RSS

Uusimaa - jakomielitautinen vaalipiiri

Ari Hakahuhta — Sun, 27 Mar 2011 17:30:00 +0000

Vaikka Uudeltamaalta on suhteellisesti helpointa päästä eduskuntaan, on vaalipiiri muuten vähintään yhtä vaativa kuin mikä tahansa muukin. Oletan, että vain harva Uudellamaalla asuva äänestäjä tai ehdokas mieltää itsensä ensisijaisesti uusmaalaiseksi.

Suomen väkirikkaimmassa vaalipiirissä on suuria kaupunkeja, pieniä kaupunkeja ja paljon maaseutua. Itä-Uusimaata, Länsi-Uusimaata, Keski-Uuttamaata sekä Espoota ja Vantaata on vaikea yhdistää yhteen vaalikampanjaan.

Uusimaa ei toki ole yksin. Uskon, että esimerkiksi Oulun vaalipiirissä jako vaikkapa Kainuuseen ja muuhun osaan vaalipiiriä tuottaa samanlaista tuskaa ehdokkaille ja äänestäjile.

Takaisin kuitenkin Uudellemaalle...Hankoa ja Loviisaa yhdistävät meri, ruotsin kieli ja Turku - Pietari-valtatie, mutta yhdistääkö mikään muu? Pääradan varressa asuvien liikennenäkemykset ovat erilaisia kuin nurmijärveläisten.

Uudellamaalla ehdokkaan kannatus yhdessä keskikokoisessakaan kaupungissa harvoin riittää läpimenoon. Vaalikampanjaksi ei riitä omilla nurkilla pyöriminen, pitäisi puhutella laajemman alueen äänestäjiä.

Tyypittelen Uudenmaan äänestäjän nurkkapatriootiksi, joka puolituntemattomista riviehdokkaista valitessaan ei äänestäisi eri alueen ehdokasta. Vai mikä muu kuin korkeintaan puolue yhdistäisi keravalaista ja kirkkonummelaista?

Yhtenäinen Uusimaa elää vain paperilla

Keskustan Helsingissä asuvan uusmaalaisen ehdokkaan Paula Lehtomäen vaalipäällikkö Eeva Salmenpohja on kuvannut vaalipiiiriä skitsofreniseksi, jakomielitautiseksi - vaikeaksi kampanjoida. Ja epäilemättä kalliiksi kampanjoida.

Vain paperilla elävän Uudenmaan jakautuminen todellisuudessa pienemmiksi alueiksi jakaa vaalipiirin kisan kahtia: tunnettujen ehdokkaiden valtakunnalliseen sarjaan ja vähemmän tunnettujen ehdokkaiden piirikunnalliseen sarjaan.

Piirikunnalliset ehdokkaat kisaavat puolueissa keskenään listojen viimeisistä paikoista. Äänestäjää valtakunnan julkisuudesta tuttu ehdokas puhuttelee valtakunnan teemoilla, jos sopivaa alueellista ehdokasta ei löydy.

Kokoomuksen espoolainen Alexander Stubb kampanjoi ulkoministerinä, ei esimerkiksi kantatie 51:n (Helsinki-Karjaa) liikenteen sujuvuuden asiantuntijana. Vihreiden helsinkiläisen Tuija Braxin vaaliteesit ovat yleisvihreitä, eivät mitenkään Uuteenmaahan sidoksissa. Toinen helsinkiläinen, SDP:n Lauri Ihalainen kampanjoi valtakunnallisilla työ- ja talousasioilla.

Vaalipiiri tarkoittaa alueellista edustusta

No hyvä, nyt osa jo kysyy: mitä välii? Täydellistä vastausta ei ole, mutta maan jako vaalipiireihin on ainakin ennen tarkoittanut sitä, että eduskuntaan on haluttu alueellistakin asiantuntemusta. Nyt Uudenmaan vaalipiirin kampanja muistuttaa enemmän valtakunnan politiikkaa pienoiskoossa kuin mitään muuta.

Erilaisia Uudenmaan vaalipiirin jakotapoja on hahmoteltu - ja vastustettu vuosia. Jos Uusimaa vaalipiirinä jaettaisiin jollakin tapaa, tasoittuisi hivenen myös vaalipiirien keskinäinen ero piilevän äänikynnyksen osalta. Siis eri vaalipiireissä helppous tai vaikeus tulla valituksia vähän tasoittuisi.

Myönnän, että toinen näkökulma on se, että muuttovoittomaakuntaan Uudellemaalle muuttaneita äänestäjiä on vaikea puhutella alueellisella teemalla. Omat kotinurkat eivät merkitse samaa muuttajille kuin maakunnassa ikänsä asuneille. Ja näitä muuttajia on paljon. Heitä on helpompi tavoitella valtakunnallisilla teemoilla ja valtakunnanjulkisuudesta tutuilla kasvoilla.

Jossain vaalipiirissä tietysti ulkopolitiikasta tai valtakunnan talouspolitiikasta kiinnostuneiden ehdokkaidenkin pitää olla ehdolla. Keskimääräistä useammin se paikka on Uusimaa tai Helsinki.

Ja käännetään vielä yksi kivi. Osalle äänestäjistä on epäilemättä helpompi ratkaisu äänestää valtakunnantunnettua poliitikkoa, jonka yleispoliittinen nokkeluus saa saman puolueen alueellisen ehdokkaan näyttämään siltarumpupoliitikolta vailla kykyä valtakunnan vastuunkantoon.

Kirjoittaja on asunut Uudenmaan vaalipiirissä vuodesta 1997 alkaen.

M15 löysi uuden pesän

Ari Hakahuhta, Pekka Kinnunen — Thu, 11 Nov 2010 18:32:09 +0000

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustajan Markku Uusipaavalniemen yllätysloikka perussuomalaisiin pitää sisällään kolme seikkaa, joilla on poliittista merkitystä.

Ensimmäinen on tietenkin keskustan kokema tappio.

Puolue on menettänyt kannatuskyselyissä suosiotaan perussuomalaisille. Ja nyt keskusta menettää lisäksi yhden kansanedustajan. Luonnollinen jatkokysymys tietenkin on, ilmaantuuko loikkaajia lisää.

Keskustan kannatus on viime vaaleihin verrattuna niin jyrkässä laskussa, että vaalipiirien viimeisinä keskustalaisina valitut kansanedustajat oletettavasti jännittävät, miten kevään vaaleissa käy. Jos ylipäätään enää lähtevät ehdolle.

Toiseksi, M15-nimimerkillä aikoinaan internet-keskusteluissa tunnetun Markku Uusipaavalniemen loikkaus on tietenkin voitto perussuomalaisille.

Perussuomalaiset saavat yhden kansanedustajan lisää, eduskuntaryhmän koko kasvaa viidestä edustajasta kuuteen.

Perussuomalaiset voivat käyttää loikkausta osoituksena siitä, että keskusta vuotaa perussuomalaisiin. Äänestäjien suuntaan voi sanoa, että kun kansanedustajakin rohkenee vaihtaa puoluetta, kyllä äänestäjäkin kehtaa.

Kolmas merkitys tässä loikkauksessa on voitto kokoomukselle.

Kokoomus jää nyt yksin suurimmaksi puolueeksi eduskunnassa, jos sitä mitataan kansanedustajien määrällä. Kokoomuksella on loikkauksen jälkeen 51 edustajaa, keskustalla 50.

Keskusta on puolestaan muistutellut, että viime eduskuntavaaleissa keskusta oli suurin eikä Merikukka Forsiuksen loikkauksella lihonnut kokoomus. Forsius loikkasi Vihreistä kokoomukseen helmikuussa 2008.

Kokoomusjohto vakuuttaa, että loikkaus ei vaikuta hallitusyhteistyöhön. Tuskin vaikuttaakaan. Voisi jopa parantaa yhteishenkeä, sillä Markku Uusipaavalniemi on muutaman kerran äänestänyt opposition mukana hallitusrintamaa vastaan. Näin kävi esimerkiksi Kreikalle myönnetyn lainan äänestyksissä.

Eduskunnan suuressa salissa ryhmäpuheenvuorojen pitämisjärjestys säilyy ennallaan. Sen sijaan marssijärjestys joissain muissa eduskuntaryhmien asioissa voi muuttua kokoomuksen eduksi: siis Pekka Ravi kävelee Timo Kallin edellä.

Leikkisästi eduskunnan käytävillä jo puhuttiinkin, että vastedes kokoomuksen edustaja saa olla se, joka kansalaisten lähetystöille esittää ensimmäisenä myötäsukaiset kommenttinsa.

Uusipaavalniemi ei vielä torstaina perustellut loikkaustaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka arveli ainakin osasyyn olevan Uusipaavalniemen hallituksesta poikkeava talousnäkemys.

Uusipaavalniemi on eri yhteyksissä puhunut mm. sen puolesta, että lamasta kärsiviä pankkeja ei pitäisi millään tavalla pönkittää. Hän ei olisi estänyt konkursseja vaan toivoi maailman rahamarkkinoiden tervehtyvän kriisien kautta.

Uusipaavalniemi ilmeisesti vaihtaa vaalipiiriä Uudeltamaalta Helsinkiin. Perussuomalaisilta onkin puuttunut Helsingistä näkyvä ehdokas. Curling-termein loikkaus on heitto kierteellä keskelle nänniä.

Eri asia sitten on, onko Uusipaavalniemen talousopeilla asiaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmää pidemmälle. Ministerinä hallituksessa toimiminen vaatii sovitteluratkaisujen tekemistä, joskus omaksi harmiksikin. Uusipaavalniemi ei ole ensimmäisenä edustajakautenaan kunnostautunut kompromissien tekijänä vaan oman tiensä kulkijana.

Puolue hurmoksessa Soinin hyppysissä

Ari Hakahuhta — Mon, 23 Aug 2010 17:22:16 +0000

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu YLE Uutisten nettisivujen NÄKÖKULMA-kirjoituksena 15. elokuuta 2010, Perussuomalaisten Porin puolueneuvoston kokouksen jälkeen.

Porissa kokoontunut perussuomalaisten puolueneuvosto näytti, että hurmos Timo Soinin ympärillä kasvaa edelleen. Huumaa on lisännyt menestyminen kannatusmittauksissa - ainakin seuraavaan mittaukseen asti. Kuten Soini itsekin sanoi, gallupit sojottavat ylöspäin. Heinäkuussa YLE Uutisten mittauksessa perussuomalaiset ohittivat jo vihreät.

Soinin puhe puolueneuvostossa keskeytyi lukemattomiin aplodeihin. Sutkaukset palkittiin suosionosoituksin. Soini oli lähimpiensäkin mielestä hyvässä vedossa. Eikä riemulla ollut rajoja kun SDP:stä eronnut raskasmetallilobbari Matti Putkonen lupautui Soinin sotilaaksi, työmieheksi eduskuntavaaleihin.

Porin puolueneuvosto osoitti myös, että puolue on tiukasti Soinin ja hänen puoluehallituksensa käsissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka todisti salin edessä, että kaikki eduskunnan suuressa salissa pidettävät niin sanotut ryhmäpuheet lähetetään Soinin hyväksyttäväksi vaikka Brysseliin asti. Soini tarkastaa, että ryhmän mielipiteet ovat linjassa puolueen kanssa.

Sääntömuutokset korostavat puoluehallituksen asemaa
Perussuomalaisilla on käynnissä sääntöjenmuutos. Näyttäisi siltä, että sen myötä puheenjohtaja Timo Soinin johtaman puoluehallituksen asema vahvistuu.

Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen jäseneksi ei voi tulevaisuudessa enää liittyä, ellei ole puolueen jäsen. Puoluehallitus hyväksyy jäsenet puolueeseen. Puolueen alkutaipaleella paikallistoiminnassa oli sitoutumattomia. Nyt vaaditaan jäsenyyttä.

Tulevaisuudessa paikallisyhdistyksen sääntömuutokseen tarvitaan puoluehallituksen hyväksyntä.

Sääntömuutoksilla vahvistetaan puoluehallituksen asemaa myös eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.

Puolueneuvoston kokouksessa salin syvistä riveistä esitettiin epäilys, onko sääntömuutoksessa vaarana vallan keskittyminen. - Päinvastoin, vastasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka, tarkoitus on laajentaa demokratiaa. Ja sali hiljeni.

Vistbacka varoittelee nopeasta noususta

Puolueen kannatuksen nopea nousu on saanut kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajan jo varoittelemaan mahdollisista ongelmista. Raimo Vistbackan mielestä vakaa nousu olisi parempi äkkimenestyksen sijaan.

Vistbacka pelkää, että jos Soinin haave eduskuntaryhmän kolminkertaistumisesta toteutuisi, alkaisi ryhmän yhtenäisyydessä ilmetä ongelmia. Siis: jos puolue saa merkittävästi nykyistä enemmän kansanedustajia, on joukossa myös niitä, joille ei enää riitä Soinille seisaaltaan aplodeeraaminen kokouksissa. Mielipiteet ja puolue voisivat alkaa jakaantua kuppikuntiin.

Tässä vaiheessa Vistbackan ihannemäärä kansanedustajia olisi 9 - 11. Useampaa olisi siis vaikea hallita.

Liekö Vistbacka konsultoinut vasemmistoliiton viime vuosien ryhmänjohtajia Martti Korhosta ja Annika Lapintietä? Erimielisyyksien vaikutusta eduskuntaryhmän toimintaan on puitu useamman kerran vasemmistoliiton ryhmähuoneessa. Huone on muuten eduskunnassa perussuomalaisten vieressä.

Työttömyys kasvoi, SDP:n kannatus ei

Ari Hakahuhta — Tue, 01 Dec 2009 08:46:31 +0000

Työttömyys lisääntyi syksyn pimetessä, mutta SDP:n kannatus ei. Puolueen huoli työttömyydestä ei siis johtanut kannatuksen kasvuun.

Veikkaan, että työttömyys on poliittisissa puheissa muutenkin yhä enemmän esillä. Helsingin Sanomissa 1.12. 2009 valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehdottaa työmarkkinajärjestöille - ei toki tulopoliittista kokonaisratkaisua TUPOa - vaan suullista sopimusta, jossa valtio lupaisi olla tekemättä veronkiristyksiä, jos työntekijäjärjestöt vastineeksi pidättäytyisivät pyytämästä korkeita nimellispalkkoja.

Tällaisella välipuheella ja maltillisilla palkankorotuksilla sitten hillittäisiin työttömyyden kasvua, ehkä parannettaisiin työllisyysnäkymiäkin.

Työllisyys ja työttömyys varmasti vaikuttavat muidenkin puolueiden kuin SDP:n kannatukseen. SDP:n osalta tähän liittyy kuitenkin erityinen mielenkiinto suurimpana oppositiopuolueena hallitukseen pyrkimässä.

SDP:hän palasi suurvoitolla hallitukseen vuonna 1995 edellisen porvarihallituksen (Esko Aho pääministerinä 1991-1995) ja suurtyöttömyyden jälkeen. Suurimmillaan SDP:n kysylykannatus oli toukokuussa 1994 peräti 34,7 % ja vielä syyskuussa 1994 lukema mittarissa oli 34,6 % (Taloustutkimus Oy).

Lisäsin tuohon seurantataulukkoon vielä kausivaihtelusta tasoitetun Tilastokeskuksen työttömyysluvun.

SDP:n kannatus (YLE) Työttömyysaste Kausitasoitettu

lokakuu 2009 20,9 % 7,3 % 8,4 %
marraskuu 2009 20,3 % 8,2 % 8,7 %

Työttömyysaste on Tilastokeskuksen ko. kuukautena julkaisema tieto, joka koskee edeltävän kuukauden tilastotietoja.
Kausitasoitettu luku ko. kuukautena ilmoitettu luku. Kausitasoitetussa vertailuluvussa viimeisin havainto vaikuttaa myös aiempiin prosentteihin, mutta tässä vertailussa trendiä ei korjata takautuvasti. Työttömyyden kausivaihtelu johtuu mm. kesätöistä ja matkailun kausitöistä.

Ari Hakahuhta
YLE Uutisten politiikan toimittaja

Katso myös YLEn puoluekannatusmittari

Muualla netissä:
SDP:n työllisyysfoorumi
Tilastokeskuksen työttömyysluvut
Kausitasoitetun tilaston luonteesta lisää Tilastokeskuksen sivuilla

SDP kytki itsensä työttömyyteen

Ari Hakahuhta — Wed, 25 Nov 2009 16:08:45 +0000

SDP:n johto on kytkenut puolueen lamasta seuranneen työttömyyden hoitoon. Huolta työttömistä ja työttömyysuhan alla elävistä on kannettu ja toimenpiteitä hallitukselta vaadittu. Toinen asia on, toivooko puolue, että työttömien asialla omakin asia hoituisi eli kannatus kääntyisi nousuun. Siis työttömät kärjessä eduskuntavaaleihin 2011!

Sekä Seinäjoella kokoontunut puoluevaltuusto marraskuun puolivälissä että SDP:n joulukuun alkuun kutsuma työllisyysfoorumi - Työllisyysvoimala - kantavat huolta samasta asiasta: kasvavasta työttömyydestä.

Ja toisaalta: SDP:n puoluevaltuustonkin käytävillä tuskailtiin alle odotusten kasvaneesta kyselykannatuksesta. Oppositiolisää ei ole kansalta herunut. Puoluevaltuuston henki oli kuitenkin, ettei puheenjohtaja Jutta Urpilaista vaihdeta ensimmäisen kauden jälkeen, ellei aivan mahdottomasti töppää. Urpilaisella ja työttömillä siis vaaleihin 2011!

SDP:n kannatus YLE Uutisten ja Taloustutkimuksen kannatusmittauksessa oli lokakuussa 2009 kymmenyksen tarkkuudella 20,9 prosenttia.

Vastaavasti Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa julkistettu työttömien määrä oli 192 000 ja työttömyysaste 7,3 %. Kausivaihteluista tasoitetut luvut: työttömiä 221 000 ja kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste 8,4 %.

Tilastokeskus julkaisi lokakuussa (20.10. 2009) kuluvan vuoden syyskuun tilastotiedot työttömyydestä. Syyskuun työttömyys on vaikuttanut ihmisten arkeen ja se näkyy tai on näkymättä lokakuun puoluekannatusvastauksissa (tiedot kerätty 5. - 29.10. 2009).

Nyt vaan vanhaan malliin merkit oven karmiin (muistatteko lapsuuden pituusmittaukset!) ja seuraamaan kuinka käy työttömyyden ja SDP:n. Nouseeko SDP:n kannatus työttömyyden tahtiin ja millä kulmakertoimella? Onko korrelaatiota, lukujen välistä riippuvuutta?

Tällä tavalla mielenkiintoa riittää lukujen seurantaan seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Ja vaalien jälkeen seurantaa pitää tietysti jatkaa. Jos SDP on hallituksessa kasvaako työttömyys vai ei ja mitä tapahtuu SDP:n kannatuksessa?

Tähän loppuun vielä yhteenvetotaulukko, katsotaan kuinka käy tulevina kuukausina:

SDP:n kannatus (YLE) Työttömyysaste (Tilastokeskus)*

lokakuu 2009 20,9 % 7,3 %

*Työttömyysaste on ko. kuukautena julkistettu tieto, joka koskee edeltävän kuukauden tilastotietoja.

Ari Hakahuhta
YLE Uutisten politiikan toimittaja

Muualla netissä:
SDP:n tiedote Urpilaisen puheesta Seinäjoen puoluevaltuustossa
SDP:n työllisyysfoorumi (27.11. 2009 alkaen)
Tilastokeskuksen työttömyysluvut

Lehterillä kesätauolle

hakahuhta — Thu, 18 Jun 2009 09:11:00 +0000

Lehterillä-blogi siirtyy kesätauolle.

Uusia merkintöjä on luvassa syksyllä.

Ari Hakahuhta
politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Harkinnassa oli, mutta kesäyönä ei äänestetä

hakahuhta — Wed, 06 May 2009 15:06:09 +0000

Valtakunnan virallinen murhe on, innostuuko rahvas äänestämään eurovaaleissa sunnuntaina 7.6. klo 9 - 20.
Oikeusministeriössä kyllä harkittiin, että äänestyspaikkojen aukioloaikoja pidennettäisiin varsinaisen vaalipäivänä. Siis mahdollisesti kauniina, helteisenä kesäsunnuntaina.
Tälläkin kertaa vanhassa oli vara parempi. Oikeusministeriöllä ei ole tiedossa, kuinka ahkerasti nykyisin kansalaiset äänestävät illan tunteina verrattuna päiväsaikaan. Perusoletus kuitenkin on, ettei ainakaan loka- tai maaliskuun loskassa viimeinen äänestystunti ole kovin suosittu.

Vielä ei siis ole mahdollista kurvata kesämökiltä eurovaaleihin myöhään illalla ja äänestää vaikkapa iltauutisten aikaan tai jopa klo 21:n jälkeen.
Ruotsissa vaalihuoneistot ovat auki klo 21:een asti sikäläistä aikaa.

Oikeusministeri Tuija Braxin (Vihr.) mukaan 11 tunnin äänestysaika klo 9 - 20 sekä viikon ennakkoäänestys muodostavat hyvän tasapainon. Brax kuitenkin myöntää, että kansalaisten ajankäytössä on tapahtunut muutos, nukkumaan mennään yhä myöhemmin.

Braxin mielestä äänestysajan pidentämismietinnän yhteydessä olisi syytä pohtia vaikutus ehdokkaiden ja lehdistön tilanteeseen tulosten julkistamisen näkökulmasta. Jos vaalihuoneistot olisivat avoinna kovin myöhään, kaikki sanomalehdet eivät välttämättä ehtisi painaa seuraavan päivän lehteen vaalituloksia.

Asiassa on muitakin puolia. Jos äänestysaikaa pidennettäisiin klo 21:een tai jopa myöhempään, vaalivirkailijoilta vaadittaisiin yhä pidempää pinnaa. Kansalaisaktiivisuuteen perustuva vaalivirkailijoiden hankkiminen voisi käydä vielä hankalammaksi mitä se nyt on. Kun vaalihuoneistot sulkeutuvat, alkaa ääntenlaskijoiden urakka. Kotiin pääsee vasta sitten, kun äänet on laskettu. Sitä myöhempään, mitä myöhempään voisi äänestää.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Kirjoittaja on toiminut vaalivahtimestarina vuoden 1987 eduskuntavaaleissa, jolloin ennakkoäänestyksen lisäksi oli kaksi varsinaista vaalipäivää. Tampereen kaupunki värväsi vaalien työntekijöitä mm. opiskelijoista.

Kirjoittaja on myös pyrkinyt äänestämään tuntia liian aikaisin vuoden 2008 kuntavaaleissa. Varsinaista vaalipäivää edeltävänä yönä oli siirrytty kesäajasta normaaliaikaan ja kelloja siirretty tunnilla taaksepäin.

Osa keskustaväestäkin ihmeissään Vanhasen vappuyllätyksestä

Ari Hakahuhta — Sun, 03 May 2009 13:02:25 +0000

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen kaappasi huomion vasemmiston vapulta. Vanhanen julisti omassa vappupuheessaan 1.5. Hyvinkäällä, että vuonna 2012 Keskustan presidenttiehdokkaan pitäisi olla nainen. Osa omastakin väestä jäi hämmentyneeksi, eurovaaliehdokkaista ministeriin asti.

Näin Vanhanen:
- Mielestäni Tarja Halosen jälkeen tasavallan presidentiksi voitaisiin valita uudelleen nainen, keskustalainen nainen. Olisin ylpeä, jos puolueemme nostaisi keskuudestaan naisehdokkaan, jonka taakse laaja suomalaisten enemmistö voisi asettua.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ehti puolestaan jo ennen Vanhasta esittää Verkkoapilan haastattelussa presidenttiehdokkaaksi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeä.

Vaikka esimerkiksi Keskustan Pirkanmaan piirin johto suhtautuikin Aamulehden haastattelussa sunnuntaina 3.5. myönteisesti puoluejohdon vappuyllätykseen, on ihmettelijöitäkin riittänyt. Monen keskustalaisen ajatus on ollut, että Vanhasen avaus oli ennenaikainen.

Kuntaministeri Mari Kiviniemi piti hienona, että asenne on: naispresidentti Keskustasta. MUTTA: haastattelussani vapunpäivänä Kiviniemi myös toppuutteli.
- Minun mielestäni tämä on kevyttä, tällaista kevätkeskustelua eikä mitään repivää presidenttiehdokaskeskustelua. Kaikki me tiedämme sen, että presidentinvaaleihin on vielä runsaasti aikaa. Enkä usko, että tätä esitystä on tehty nyt siinä mielessä, että tässä pitäisi kahden viikon kuluttua päättää kuka on Keskustan presidenttiehdokas.

"Eurovaalit ensin" oli Keskustan europarlamenttiehdokkaan Esa Härmälän tiedotteen aihe.
- Poliittisen keskustelun painopisteen tulisi nyt kuitenkin olla Suomen etujen turvaamisessa EU:ssa seuraavalla parlamenttikaudella, asetteli sanansa entinen MTK:n puheenjohtaja.

[Presidentin]vaaleihin on vielä kovin pitkä aika, sähköpostitti keskustalainen eurovaaliehdokas Riikka Manner, ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustaja.

Jos Vanhanen on vielä Keskustan puheenjohtajana syksyllä 2011, kun puolueen presidenttiehdokas valitaan, seuraa tokaisusta muun muassa se, että EU-komissaari Olli Rehn ei kelpaa Vanhaselle presidenttiehdokkaaksi.

Omassa jutussani vappupäivänä tulkitsin, että Vanhasen ja Korhosen avauksessa on kysymys eurovaaleista.
Keskustan kannatus on alamaissa. Avaamalla presidenttipeli puheilla naisehdokkaasta, kohdistuu huomio aikanakin europarlamentaarikko ja -ehdokas Anneli Jäätteenmäkeen. Ilmeisesti toive on, että Jäätteenmäelle saataisiin samanlainen äänivyöry kuin vuonna 2004 - ja Keskustan heikoksi pelätty vaalitulos paranisi.
Eräs keskustalainen tosin epäili tätäkin logiikkaa, hyödyttääkö eurovaalien alla kääntää katse presidentinvaaleihin.

Ja vielä yksi huomio. Tähänastisissa suorissa kansanvaaleissa presidentinvaalien toisella kierroksella on aina ollut asetelmana mies vastaan nainen: vuonna 1994 Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn, vuonna 2000 Tarja Halonen ja Esko Aho, vuonna 2006 Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Vanhasen Keskusta tähyää siis naispaikalle.

Niin kuin usein politiikassa, aika näyttää säilyykö Matti Vanhasen vihreä vappupallo ehjänä syksyyn 2011 saakka.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Katso myös:

NÄKÖKULMA: Keskusta kalastelee huomiota julkisuuspelillä
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/keskusta_kalastelee
_huomiota_julkisuuspelilla_718101.html

Vanhanen toivoo naista presidenttiehdokkaaksi
yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/vanhanen_toivoo_naista_
presidenttiehdokkaaksi_715927.html

Muualla netissä:

Pirkanmaalla ei karsasteta Jäätteenmäkeä
www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/pirkanmaalla-ei-karsasteta-jaatteenmakea/141902

Keskustan Verkkoapilassa Jarmo Korhosen haastattelu
www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3729.html

Herkistymistä hallituksessa ja oppositiossa

Ari Hakahuhta — Tue, 17 Mar 2009 17:05:54 +0000

Eläkekiistan aikana ja sen ratkettuakin on hallitus- ja oppositiopuolueiden riveissä näkyvissä herkistymistä. Oman puolueen julkista kuvaa vatvotaan tarkemmin. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on nyt lyhyempi matka kuin käytyihin eduskuntavaaleihin taaksepäin laskettuna.

Tekemieni haastattelujen jälkikeskusteluissa ja eduskunnan käytäväpuheissa on parin viikon aikana käsitelty jostakin puolueesta, ministeristä, kansanedustajasta tai asiasta syntynyttä mielikuvaa enemmän kuin koko muun alkuvuoden aikana yhteensä. Julkista kuvaansa ovat varjelleet niin hallituspuolueiden kuin opposition edustajat.

Yksi on ehdottanut, että jotain haastattelun kysymys-vastausparia ei käytettäisi, koska syntyisi väärä kuva puolueesta. Toinen on ihmetellyt, miksei heidän puolueensa edustaja ole näkynyt lähetyksissä yhtäläisesti kolmannen puolueen edustajaan verrattuna. Neljäs on halunnut perustella puolueensa sanomisia ja toimintaa kysymättäkin.

Yleensä poliitikot valvovat puolueidensa julkikuvaa näin tarkasti vasta paljon lähempänä vaaleja.

Kaikki nämä keskustelut on toki käyty hyvässä hengessä. Toimituksemme päätösvaltaa ei ole luovutettu haastateltaville eikä lähteille. Poikkeuksellisen paljon tämäntyyppistä keskusteluhalukkuutta on poliitikoilla kuitenkin ollut. Tämä kertoo, että poliitikot uskovat eläkekiistan vaikuttavan ihmisten käsityksiin puolueistaan.

YLE Uutisten kysely puoluekannatuksesta viittaa suuntaa-antavasti samaan suuntaan. Puoluekannatusluvuissa on tapahtunut jonkinmoisia muutoksia eläkekiistan aikana: suurimmat hallituspuolueet ovat menettäneet kannatustaan ja oppositio lisännyt.

Oppositio pitää varmasti huolen, että eläkekiistan sanomiset, sanomatta jättämiset, tuki yleisen eläkeiän korotukseen tai korotuksen tukematta jättäminen muistetaan seuraavien eduskuntavaalien alla.

Oman puolueen julkista kuvaa ja omien sanomisia katsotaan nyt seuraavan eduskuntavaalikampanjan näkökulmasta.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Koska alkaa EU-vaalien kampanjointi? Tätä kysymystä ovat kyselleet toisiltaan niin poliitikot kuin toimittajatkin.

Jos nettisivujen uudistusta tai avausta ei lasketa mukaan, kampanjointi on säästöliekillä. Toki tiedän, että vaali vaalilta kampanjointi siirtyy yhä myöhemmäksi. Ja toki tiedän, että vaaliteemojen näkyvyys on meidän toimittajienkin vastuulla.

Tätä menoa eurovaalihuumaa saa ennustaa kuin jäiden lähtöä Kokemäenjoesta. Jos ei pääsiäisenä, niin sitten vappuna tai viimeistään helluntaina. EU-vaalit muuten pidetään sunnuntaina 7. kesäkuuta.

Lisää aiheesta:
Eläkekiista pudotti keskustan ja kokoomuksen kannatusta
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/03/elakekiista_pudotti
_keskustan_ja _kokoomuksen_kannatusta_611707.html

Presidentin vallan karsiminen yhä hikisempi savotta

Ari Hakahuhta — Thu, 05 Mar 2009 16:58:22 +0000

Hallituksen, palkansaajien ja opposition eläkekiistan varjossa SDP naulasi keskiviikkona Helsingin työväentalon oveen teesejä myös presidentin ulkopoliittisesta vallasta. SDP:n jäsenkyselyyn pohjautuva kannanotto merkitsee yhä risukkoisempaa savottaa hallitukselle.

- Vallanjakoon eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä ei tarvita isoja muutoksia. Valtioneuvoston johtavaa roolia Suomen EU-politiikassa voidaan selkeyttää, sanoo SDP:n kannanotto.

Ei siis tukea merkittävälle presidentin ulkopoliittisen vallan karsimiselle. Sen sijaan SDP olisi valmis kaikilla muilla tavoilla parantamaan presidentin ja hallituksen ulkopolitiikan hoidon sujuvuutta. Vähäisempiin perustuslain muutoksiin SDP:ssä on valmiutta.

Nykyisessä perustuslaissa lukee, että "Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

SDP:lle näyttäisi riittävän, että tulevaisuudessakin toimittaisiin niin kuin vuoden 2000 perustuslaissa lukee. Todellisen yhteisen linjan hakemista SDP lisäisi valtioneuvostolakia muuttamalla ja täsmentämällä yhteistoimintamuotoja. Silloin tähän ulkopolitiikan toimivaltajakoa kuvaavaan lauseeseen ei tarvitsisi puuttua. SDP haluaa, että presidentillä olisi aitoa toimivaltaa ja uskottavuutta ulkopolitiikassa. SDP:n toive on, että presidentti ja hallitus tulevaisuudessakin tekevät ulkopolitiikan suuret linjaratkaisut yhdessä.

Käytäväpuheissa innokkaimmat perustuslain muutoksen kannattajat olisivat valmiita kääntämään tuon ratkaisevan lauseen toimijat toisin päin: siis ulkopolitiikkaa johtaa valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

Keskustasta riippuu paljon, SDP:n ei anneta määrätä tahtia
Oikeusministeri ja hallitus tuskin marssivat perustuslain uudistamisessa SDP:n tahdissa. Hallituspuolueet voisivat halutessaan tehdä perustavanlaatuisempia muutosehdotuksia presidentin valtaoikeuksiin. Siis riisua ulkopoliittista valtaa. Nykyisessä eduskunnassa riittäisi yksinkertainen enemmistö muutoksen ensimmäiseen vaiheeseen. Seuraavassa eduskunnassa tarvittaisiin muutosten toteutumiselle kahden kolmasosan enemmistö. Välissä käytäisiin eduskuntavaalit ja hallitusneuvotteluissa ratkaistaisiin kavennettaisiinko presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia vai ei.

Hallituksesta Kokoomuksella, Vihreillä ja RKP:llä on vakaa tahto SDP:tä merkittävämpiin muutoksiin. Paljon riippuu Keskustasta. Viime kesän puoluekokouksessa pääministeri Matti Vanhanen toivoi puolueiden laajaa yhteistyötä muutoksiin. Keskustan on jossain vaiheessa viestitettävä perustuslakimuutoksia valmistelevassa työryhmässä, pitääkö Keskustan mielestä kaikkien kolmen suuren puolueen olla yhtä mieltä muutoksista.

Poliittinen perinne voi tosin hidastaa hallituksen intoa. Yleensä perustuslakiuudistuksissa on pyritty laajaan, hallitus-oppositio -rajan ylittävään yhteisymmärrykseen.

Yhden hallituslähteen mukaan meno esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ei kuitenkaan saisi jatkua nykyisellään: presidentti, pääministeri ja ulkoministeri eivät voi jatkuvasti tapella käytävällä, ketkä kaksi istuvat kokoussalissa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Lue myös aiempi blogini tammikuun lopulta: Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä.

Superkiista superkarttumasta

Ari Hakahuhta — Fri, 27 Feb 2009 16:49:21 +0000

Hallitus on eläketavoitteensa julkistanut: yleinen eläkeikä 63:sta vuodesta 65:een. Oppositio ja palkansaajajärjestöt ovat arvosteluhuutonsa parahtaneet. Välikysymystä jo kirjoitetaan ja lakko-sanaa makustellaan palkansaajajohtajien puheenvuoroissa.

Yksityiskohtia eläkeiän nostosta ei vielä tiedetä. Hallitus on luvannut kutsua työmarkkinajärjestöt mukaan valmistelutyöryhmiin. Tämän vaiheen seuraamista varten kannattaa opetella yksi eläkesanaston kuuma termi: kannustinkarttuma.

Eläkeneuvottelujen mahtava kiista on luvassa tästä sanahirviöstä, kannustinkarttumasta, jota myös superkarttumaksi on kutsuttu. Siis siitä, että palkansaajalle kertyy työeläkettä vuonna 2005 voimaan tulleen lain mukaan 63 ikävuodesta alkaen 4,5 prosenttia vuosituloista. Tämä kannustinkarttuma on yksi houkutin, jolla palkansaajajärjestöt saatiin mukaan aiempaan eläkesopuun.

Ennen 63:a ikävuotta eläkettä kertyy 1,9 prosenttia vuosituloista (53 vuotta täyttäneille) tai 1,5 prosenttia (alle 53 vuotiaat). Ero kannustinkarttuman 4,5 prosenttiin on siis melkoinen. Kannustinkarttuma on yksi porkkanoista, joilla nykyisin koetetaan saada ihmisiä pidentämään työuriaan. Mitä pidempään pysyt töissä, sen paremman eläkkeen saat!

Nyt palkansaajajärjestöissä pelätään, että myös tuon kannustinkarttuman alkuvuosi siirretään 63:sta 65:een ikävuoteen.

Jos joku ahkera työmuurahainen kuvitteli vielä viikko sitten sinnittelevänsä työssä 65-vuotiaaksi ja tienaavansa kahtena viimeisenä työvuotena superkarttuman avulla mukavan lisän eläkkeeseensä, nyt hän pelkää, että superkarttuman mahdollistamat lisäeurot sulavat lumien myötä.

Mitään tietoa tästä yksityiskohdasta eläkemuutoksessa ei ole. On vain paljon pelkoja ja pieni toivonkipinä, että superkarttuma voisi edelleen alkaa jo 63 ikävuodesta, vaikka eläkeikä nousisikin 65:een vuoteen.

Kohta kiistely alkaa.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S. Ahkerimmille eläkekeskustelun seuraajille kotitehtäväksi toinen termi, josta kohta kiistellään: elinaikakerroin. Elinaikakerroin pienentää eläkettä suhteessä yleisen eliniän kasvuun. Jos elinajanodote kasvaa, alenee eläke monimutkaisen laskukaavan mukaisesti. Tämänkään yksityiskohdan kohtalosta eläkeiän nostossa ei ole tietoa. Loput yksityiskohdat kotiläksynä!

Lisää aiheesta:
Hallitus aikoo nostaa eläkeikää kahdella vuodella
http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/hallitus_aikoo...

Muualla netissä:
Työeläketermien perusoppimäärä
http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39061

Lex Nokia

Ari Hakahuhta — Wed, 11 Feb 2009 16:22:10 +0000

Tiistaina 24. helmikuuta alkaa Lex Nokian loppusuora eduskunnassa. Siis sähköisen viestinnän tietosuojalain käsittely suuressa salissa valiokuntavaiheen jälkeen. Siis yrityksen lupa seurata työntekijöiden sähköpostiliikenteen määrää ja suuntaa, kunhan muutkin keinot tietoturvan varmistamiseksi on ensin tehty. Varsinaista sähköpostiviestiä työnantaja ei saisi lukea.

Käytävillä on päähallituspuolueista Keskustasta ja Kokoomuksesta vakuuteltu, että laki hyväksytään niin sanotusti normaalissa järjestyksessä, viime hetken arvostelusta huolimatta. Hallituspuolueista lakiesitystä ovat arvostelleet näkyvimmin muutamat Vihreiden kansanedustajat.

Normaali järjestys eduskunnassa tarkoittaa, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät yleensä tukevat hallituksen esityksiä niin valiokunnissa kuin suuressa salissakin. Arkipäivän versio hallitusvetoisesta parlamentarismista. Joskus ns. normaalista järjestyksestä poiketaan, mutta tuskin nyt.

Eduskunnassa muutosten mahdollisuus on valiokunnissa. Lex Nokian käsittely liikenne- ja viestintävaliokunnassa päättyi jo ennen joulutaukoa. Tietojeni mukaan ainakin hallituspuolueiden suunnalta hoputettiin valiokuntakäsittelyä valmiiksi ennen joulua. Joulutauko ja kiihtyvä arvostelu olisi saattanut monimutkaistaa lakiesityksen etenemistä. Valiokuntahoputuksella ei ollut ratkaisevaa merkitystä. Oppositiokaan ei aikonut käsittelyä jarruttaa.

Ilmeisesti joidenkin kiirehtijöiden ajatuksissa oli myös, että laki olisi hyväksytty lopullisesti suuressa salissakin jo ennen joulua. Samassa ryminässä budjetin kanssa. Tämä aikataulu osoittautui liian kireäksi. Jos näin olisi käynyt, yksi kritiikkikierros olisi jäänyt käymättä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näkemys on selkänoja hallitusryhmille: laki voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, ei vaikeutetusti perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ei siis tulkinnut Lex Nokian loukkaavan perusoikeuksia.

Mutta: paljon puhetta ja arvostelua vielä kuullaan ennen kuin puhemiehen nuija paukkuu lain hyväksymisen merkiksi. Ottamatta lain sisältöön kantaa, arvioni on, että laki hyväksytään.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Lisää aiheesta:
TAUSTA: Lex Nokialla on edessään vielä monta mutkaa: http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/lex_nokialla_on_edessaan
_viela_monta_mutkaa_519968.html

KRP: Lex Nokia voisi haitata esitutkintaa http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/krp_lex_nokia_voisi_haitata_es...

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala: Lex Nokia jäihin http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/lakivaliokunnan_puheenjohtaja_...

Muualla netissä:
Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö Lex Nokiasta
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/livm_19_2008_p.shtml

Millä kokoomus porskuttaa?

Hannele Muilu — Wed, 04 Feb 2009 16:09:20 +0000

Valtiopäivät on avattu. Kahvitilaisuudessa kansanedustajat ja muu juhlaväki pohtivat, vieläkö pörssiyhtiöt ilkeävät jakaa optioita löysin perustein, miten vakavasti Niinistön velkakurimuksella pelottelu pitää ottaa ja onkohan edustaja Karpelan vauvauutisessa perää. Osa kuikuili arvovieraiden pöydässä istuvaa Sauli Niinistön uutta puolisoa Jenni Haukiota.

Monella olivat mielessä tuoreet suosioluvut. SDP ja keskusta kärvistelevät alle 20 prosentin pudonneen kannatuksensa kanssa kun kokoomus on karkaamassa omille teilleen.

Muissa puolueissa ihmetellään kokoomuksen taitavaa julkisuuspeliä ja imagon rakennusta.

Esimerkkinä vaikkapa tapaus Stubb ja korkea EU-virka. Ensin kokoomus antaa syötön eli tekee aloitteen esittämällä, että kokoomuslainen Alexander Stubb olisi kelpo ehdokas EU:n ulkoministeriksi.

Aloitteen tekee puolustusministeri Jyri Häkämies, joka on ennenkin saanut toimittaa pahan pojan virkaa ja päästää suustaan konsensusta rikkovia sammakoita. Häkämiehen esityksestä tiesivät ennakkoon puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja tiettävästi myös Stubb itse.

Sen jälkeen seuraa yleistä rähinää, keskustelua ja paheksuntaa. Tässä tapauksessa pääministeri Matti Vanhanen äityi oistis jopa pitämään asiasta tiedotustilaisuuden, jonka sisältö oli, että Suomen ehdokas EU:n ulkoministeriksi on keskustalainen Olli Rehn ja kaiken maailman hajaehdokkaat ovat suureksi haitaksi yhteiselle kansalliselle asialle. Tätä mekkalointivaihetta kokoomus kutsuu uudeksi avoimuudeksi.

Mitä sitten seuraa? Kokoomuksen Jyrki Katainen saa vastata keskustalaisten ärtymykseen ja rauhoittaa tilanteen, että kyllähän me sen Olli Rehnin takana olemme. Avoin keskustelu pitää kuitenkin sallia, on Kataisen toinen viesti.

Lopputulos: Kokoomus saa päättää itse aloittamansa keskustelun ja pitää tilanteen hallussaan. Julkisuutta kertyy.

Torstaina alkaa eduskuntapuurtamisen arki. Hallituksen ja opposition väliseen rökittelyyn on totuttu. Suuremmalla jännityksellä odotetaan sitä, seuraako keskustan ja kokoomuksen välille revenneestä kannatuserosta hallituspuolueiden välistä nokittelua.

Hannele Muilu, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Protestiäänten suma

Ari Hakahuhta — Tue, 03 Feb 2009 15:46:54 +0000

Niinhän siinä kävi, ettei puhemiehistössä tai eduskuntaryhmien johdossa tapahtunut vaihdoksia. Haastajaa ei löytynyt SDP:n Tarja Filatoville eikä Keskustan Timo Kallille. Ryhmäjohtoonsa tyytymättömät tyytyivät puristamaan nyrkkiä taskussa.

Puhemiehen vaalissa protesti- ja huumoriääniä oli viime vuotista enemmän. Todennäköisesti myös enemmän kuin vuosiin.
Sauli Niinistö sai 141 ääntä ja jatkaa puhemiehenä. Mutta puhemiehen vaalin hajaäänilista on pitkä: Esa Lahtela kaksi ääntä, yksi ääni seuraaville: Paavo Arhinmäki, Leena Harkimo, Eero Heinäluoma, Reijo Kallio, Ilkka Kanerva, Ulla Karvo, Esko Kiviranta, Seppo Kääriäinen, Lauri Oinonen, Kari Rajamäki, Kimmo Sasi, Marja Tiura ja Jyrki Yrttiaho. Tyhjää äänesti 18 edustajaa ja 13 ääntä hylättiin. Äänestyslippuun pelkän Niinistön kirjoittaminen ei näet riittänyt, koska eduskunnassa on myös toinen Niinistö. Saulin veljenpoika Ville Vihreissä.
Viime vuonna vastaavassa vaalissa Sauli Niinistö sai ääniä enemmän, 155. Mitähän hajaäänien antajat ja tyhjää äänestäneet halusivat viestittää?

Varapuhemiehinä jatkavat Keskustan Seppo Kääriäinen ja SDP:n Johannes Koskinen. Muuten, tällä kertaa SDP:n Matti Ahde sai 3 ääntä varapuhemieheksi (katso edellinen blogi-merkintä).

Edustaja ja perhe eri kodeissa

Puhemiehen vaali jäi tiistaina lehterikeskusteluissa toissijaiseksi. Osaa kansanedustajista hämmentää Rovaniemen hallinto-oikeuden tulkinta poliitikon kotikunnasta.
Hallinto-oikeus on todennut, ettei Keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkulan kotikunta olekaan Rovaniemi, vaan muun perheen asuinpaikan mukaan Turku. Takkula on menettämässä Rovaniemen valtuustopaikkansa.

Eduskunnassa kotikunta määrää edustajien saamat kulukorvaukset. Siksi hämmennys. Kysymys on tuhansista euroista vuodessa.
Esimerkiksi valtiovarainministerin perhe asuu Espoossa, mutta Jyrki Katainen on valtuuston jäsen ja kirjoilla kakkosasunnossaan Siilinjärvellä. Ympäristöministerin perhe asuu Sipoossa, mutta Paula Lehtomäki on kirjoilla asunnossaan Kuhmossa. Savossa tai Kainuussa kotikuntaansa pitävän edustajan kulukorvaus on pääkaupunkiseutua parempi.
Paavo Väyrysen Keminmaan, vuoden 1982 jalasmökin jälkeen edessä häämöttää uusi tupatarkastus! Puhemies Sauli Niinistö lupasi selvittää, onko kotikunnissa tulkinnanvaraisuutta. Tulkinnanvaraiset asiat ratkaisee eduskunnan kansliatoimikunta.

Tästä aiheesta enemmän YLE Uutisten uutissivuilla.

Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

Linkki poliitikkojen kotikuntauutisointiin: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/eduskunta_ryhtyy_selv...

Valtaa jaetaan eduskuntaryhmissä ja perustuslaissa

Ari Hakahuhta — Mon, 02 Feb 2009 15:36:00 +0000

Tervetuloa YLE Uutisten politiikan toimituksen uuden blogin pariin, lukemaan ja erityisesti kommentoimaan!

Eduskunnan kevätistuntokausi käynnistyy tiistaina. Puhemies ja varapuhemiehet valitaan suuressa salissa äänestämällä. Oletus on, että Sauli Niinistö, Kok., jatkaa puhemiehenä ja Seppo Kääriäinen, Kesk., ja Johannes Koskinen, SDP, varapuhemiehinä.
Koska puolueet ovat kyenneet sopimaan puhemiehistä vaalikauden alussa, suurin kiinnostus puhemiesten vaalissa kohdistuu valittavan äänimäärään: tuleeko paljon protesti- tai huumoriääniä muille kansanedustajille. Viime vuonna esimerkiksi SDP:n konkariedustaja Matti Ahde sai 6 ääntä toisen varapuhemiehen vaalissa. Johannes Koskinen tuli valituksi 146:lla äänellä.

Istuntokauden alussa myös eduskuntaryhmät valitsevat puheenjohtajansa. Etenkin SDP:n osalta on arvuuteltu, tuleeko nykyiselle puheenjohtajalle Tarja Filatoville haastajaa. Eero Heinäluoma ei aio mittauttaa kannatustaan ryhmän johtoon. Filatov itse ei käy varsinaista kampanjaa paikkansa turvaamiseksi. Hän on laskenut, että kannatusta riittää ilman kampanjointiakin.

Kannatuksensa laskukierteessä pyristelevä Keskusta joutunee jossain vaiheessa miettimään, vaatiiko nousuun pääseminen henkilövaihdoksia. Istuntotauon aikana on Keskustan joukoissa jo rohjettu pohtia, pitäisikö ryhmän puheenjohtaja Timo Kalli haastaa. Ainakin yhtä ehdokasta on kysyttykin. Viime kevään vaalirahakohu teki lommon Kallin kylkeen.

Tuskin Kalli kuitenkaan vielä tällä kierroksella paikastaan luopuu tai sen menettää. Kallilla on muuten nykyisistä eduskuntaryhmien puheenjohtajista ainoana harvinaista kokemusta siitä, miten luovitaan pääministerivaihdos kesken vaalikauden! Kiitosta on annettu myös kyvystä pitää eduskuntaryhmä kasassa. Ei ole helppo tehtävä näinä aikoina.

Sama henkilövaihdosarvuuttelu koskee myös Keskustan ministeriryhmää. Niin keskustalaisilta kuin ulkopuolisilta tarkkailijoiltakin olen kuullut arvioita, että keskustaministerit kokoomusministereihin verrattuna näyttävät enemmän eilisen kuin huomisen tähdiltä. Puheenjohtaja-pääministeri Matti Vanhasen odotetaan kääntävän puolue ja kannatus uuteen asentoon kevään aikana ennen europarlamentin vaaleja. Jos meno ei EU-vaaleihin mennessä parane, arvostelu kiivastunee.

Presidentti Tarja Halonen avaa valtiopäivät keskiviikkona. Halosen avauspuheeseen vastaa puhemies Sauli Niinistö. Avajaisissa eduskunnan puhemiehen pöydän takana on siis kaksi poliitikkoa, joista kumpikaan ei halua karsia presidentin valtaoikeuksia. Nähtäväksi jää, pitääkö Halonen presidentin valtaoikeuksia puolustavan puheen, jota Niinistö komppaa!

Perustuslakimuutoksiin ja etenkin mahdolliseen presidentin valtaoikeuksien karsimiseen odotetaan vielä suurista puolueista SDP:n näkemystä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen panttaa näkemystään toistaiseksi. Urpilainen toteuttaa yhtä puheenjohtajakampanjansa lupausta viime keväältä. Puheenjohtajaehdokkaana Urpilainen lupasi kuunnella aiempaa enemmän jäsenistöä. SDP lunastaa Urpilaisen lupausta menneen unelmakiertueen lisäksi nyt kysymällä jäseniltään perustuslakinäkemyksiä. Kunninhimoinen yritys tiukalla aikataululla! SDP:n valtuusto kertoo puolueen kannan maaliskuun alussa. Nettikysely avattaneen parin viikon kuluttua.

SDP:n periaateohjelma Turun puoluekokouksesta vuodelta 1999 muistuttaa, että historiallisesti puolue on korostanut parlamentarismia, siis eduskunnan ja sen luottamuksella toimivan hallituksen valtaa: "Korostamalla parlamentarismia ja kunnallista demokratiaa sekä edistämällä työntekijöiden oikeuksia se [siis SDP, sosialidemokratia] teki eron kapitalismiin ja kommunismiin."

SDP:n eduskuntaryhmästä ja niin sanotulta kentältä on kuultu viestiä, ettei presidentin valtaoikeuksia pitäisi enää paljoa karsia. Jos SDP päätyisi puolustamaan nykyisenkaltaisia presidentin valtaoikeuksia, Urpilainen saisi jäsenkyselystä selkänojan. Joku voisi näet kysyä selitystä, miksei historiallinen pyrkimys parlamentarismin korostamiseen tällä kertaa puoluetta innostanut.

Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä kahvitilaisuudessa nähtäneen vastavihityn puhemies Sauli Niinistön rinnalla vaimo Jenni Haukio ensimmäistä kertaa valtion juhlatilaisuudessa. Eduskunnassa varaudutaan jo valokuvaajaryntäykseen!

-Ari Hakahuhta, politiikan toimittaja, YLE Uutiset

P.S.
Lehteri on Kielitoimiston sähköisen sanakirjan mukaan sisäparveke. Ja yhdenlaisella sisäparvekkeella me toimittajat istumme, silloin kun seuraamme istuntoa eduskunnan suuressa salissa. Jos salin puheet eivät anna uutisaihetta, voi puheita ja puhujia arvioida naapurivälineen toimittajan kanssa supatellen. Tervetuloa mukaan!