Puoli seitsemän uusimmat merkinnät RSS

Tyyliviikko haastaa nuoret vaatesuunnittelijat tositoimiin

Satu Sirkiä — Wed, 12 Mar 2014 10:59:00 +0000

Ps:n Tyyliviikolla 18.3.-21.3.2014 kolme nuorta vaatesuunnittelun opiskelijaa Lahden Muotoiluinstituutista tarttuu haasteeseen ja suunnittelee Ps:n juontaja Ella Kanniselle kolme uniikkia asua. Haaste on kova, sillä aikaa asun luomiseen on vain viikko, ja kokonaisuus on saatava kasaan 100 euron budjetilla. Kisa huipentuu Tyyliviikon perjantaina 21.3., jolloin katsojat saavat äänestää, mikä viikon aikana suorissa lähetyksissä nähdyistä asuista on Ellan päällä kaikkein tyylikkäin. Suunnittelukisan voittaja palkitaan matkalla muodin mekkaan Milanoon.

Tyyliviikolla ohjelman vieraina on neljä omintakeisesta tyylistään tunnettua persoonaa. Tiistaina 18.3. vieraaksi saapuu muusikko ja näyttelijä Olavi Uusivirta, keskiviikkona 19.3. Radio Helsingin päätoimittaja Maria Veitola ja torstaina 20.3. vuoden 2012 Miss Suomi Sara Chafak. Perjantaina 21.3. Tyyliviikon kruunaa kansainvälisen uran luonut vaatesuunnittelija Teemu Muurimäki.

Tyyliviikko tuo ruutuun myös juttusarjan ’Minun tyylini’, jossa tutustutaan muun muassa gyaru-nuoren ja fashionistan arkeen: mistä he ammentavat ideansa ja millaisia ajatuksia kätkeytyy tyylin taakse? Ruutuun korkeiden korkojensa kera marssii myös Ps:n Tyylihaukka, joka etsii viikon jokaisena päivänä tyyliä sieltä, mistä sitä ei yleensä etsitä. Tyylihaukan armottoman analyysin kohteiksi joutuvat niin maatalouskoneet kuin pikkulasten potatkin.

Puoli seitsemän ottaa Tyyliviikon aikana katsojat aktiivisesti mukaan ohjelman tekoon. Samalla kun luontotoimittaja Minttu Heimovirta etsii eläinmaailman tyylikuningasta halki Suomen, toimituksen kuvaraati valitsee katsojien lemmikkieläinkuvista Ps:n Tyyliviikon lemmikin. Viikon aikana Ps haluaa myös tietää, mitä katsojilla on yllään kello 18.30, kun he istuutuvat Ps:n ääreen – parhaat valokuvin tallennetut katseluasut pääsevät mukaan suoraan lähetykseen.

Puoli seitsemän Yle TV1 tiistaista perjantaihin kello 18.30.
Juontajina Ella Kanninen ja Mikko Kekäläinen. #puoli7

Puoli seitsemältä - meillä ja muualla

toivmat — Fri, 07 Feb 2014 14:35:21 +0000

Etäsuomalaisviikolla pyysimme kuvia siitä, miltä teillä näyttää puoli seitsemältä. Tässä viikon satoa, olkaa hyvät! Kiitos kaikille kuvaajille!

Mitä kaipaat Suomesta eniten?

toivmat — Mon, 03 Feb 2014 13:53:12 +0000

Etäsuomalaisviikko (3.-9.2.) on NYT!

Sen kunniaksi pieni pähkinä. Mitkä kaksi sanaa huomaat ensimmäiseksi ristikosta? Ne ovat asioita, joita kaipaat eniten, kun olet pois Suomesta.

Vai ovatko?

Laps' Suomen, pysy kanavalla!

Puoli seitsemän — Fri, 31 Jan 2014 13:36:07 +0000

Etäsuomalaisviikko 4.-7.2. 2014

Laps' Suomen, ällös vaihda kanavaa! Avaamme ilmasillan etäsuomalaisille.

Kokoamme etäsuomalaisviikolla ruudun ääreen ex-patit, siirtolaiset, aurinkoon matkanneet eläkeläiset ja rakkauden perässä muille maille vierahille päätyneet. Ja tietysti katselijat kotimaassa.

Pitkin viikkoa kotimaan ja ulkomaan suomalaisilla on mahdollisuus lähettää Twitter-terveisiä toisilleen tv-ruudun kautta #puoli7-tunnisteella. Myös valokuvat maailmalta päätyvät lähetykseen, ks. osoitteet yllä.

Ps on katsottavissa suorana Yle Areenan kautta kaikkialla maailmassa.

Etäsuomalaisviikon PS-vieraat ja juttupoimintoja

ti 4.2. Apocalyptican Eicca Toppinen. Merimieskirkko, suomalaisten suojasatama Lontoossa.
ke 5.2. Tanssituomari Jukka Haapalainen. Suomalaisopiskelijoiden arkea ulkomailla.
to 6.2. Huono äiti Sari Helin. Ilmailupioneeri avasi Andalusian suomalaisille.
pe 7.2. Moskovan kirjeenvaihtaja Marja Manninen. Lapsuudentoverit tapaavat Tukholmassa.

Kalervo Kummola -keräilykortti Printtaa tästä omasi!

toivmat — Wed, 29 Jan 2014 14:47:19 +0000

Puoli seitsemän aloitti 29.1. 2014 uuden keräilykorttisarjan "Kansainväliset jääkiekkopomot". Ykkösenä Rautakansleri Kalervo Kummola. Printtaa omasi NYT!

Dieettikokeilu

Pauliina_Ps — Fri, 24 Jan 2014 16:27:24 +0000

Pauliinan Dieettikokeilu

Asiantuntijat- kaikki ovat ravintoneuvojia ja tietävät todella paljon painonhallinnasta ja ravitsemuksesta:

Kalle Iivonen - Stamina trainers

Timo Kosonen -Leader

Patrik Borg- pöperöproffa-bloggaaja

Asiantuntijat lupasivat antaa vinkkejä ja kommentoida, eli kysykää!

Kaksi ja puoli viikkoa pussikeittokuuria, - 2.5 kg.

Alku

Ennen laihdutuskuuriani Kalle Iivonen Stamina trainersiltä mittasi kehonkoostumukseni ja painoni Inbody mittauksella. Painoa on kertynyt kuusi kiloa parissa vuodessa ja nyt huomasin että olen hitusen ylipainoinen, ihan virallisesti. Tahdon pudottaa noin kuusi kiloa, tiedän missä painossa minun on hyvä olo. Kalle ei suositellut minkäänlaista kuuria, vaan suositteli hidasta ja järkevää painonpudotusta ja sitä, että kiinnittäisin huomiota ateriarytmiin.

Kuuri

Tammikuun alusta aloin syödä vain apteekista ostamaani pussikeittokuuria, eli vähäkalorista dieettiä jossa syödään vain keittoja ja pirtelöitä pussista. Aloitin yhdellä merkillä ja siirryin viiden päivän jälkeen toiseen.

Timo Kosonen on ollut kehittämässä Leaderille Easy Diet-pirtelöitä ja keittoja. Maku on ihan ok, mutta nälkä tuli. Timo kertoi, että tarkoitus on, että keho menee ketoosiin ja alkaa käyttää rasvavaroja. Mutta ei. Itsehillintäni ei vaan riittänyt, ja joka ilta- ihan joka ilta- retkahdin syömään muutakin kuten pähkinöitä, vihanneksia, jugurttia. Ihan terveellistä ruokaa, ei mitään pullaa. Timo vakuutti, että jos vaan hillitsen itseni ja pääsen ketoosiin nälän tunne katoaa ja tunnekin itseni energiseksi. Mutta en vaan pystynyt olemaan syömättä jotain iltaisin.

Patrik Borg sanoi, että se, että halusin syödä iltaisin johtui pitkälti siitä, että ateriavälit olivat liian pitkiä. Taas palasimme ateriarytmiin. Hän myös lohdutti, että tärkeintä on syödä järkevästi 80% ajasta, 20% voi ottaa rennommin.

Miten meni:

Kahdessa ja puolessa viikossa painoa putosi 2.5 kg. Mutta kehonkoostumusmittauksessa ilmeni, että se oli miltei kokonaan lihasmassaa eikä rasvaa. Kääk. Nyt olen syönyt terveellisesti vikon ja koittanut laihtua- mutta painoa on tullut puoli kiloa. Mutta kehonkoostumusmittauksessa kävi ilmi, että nyt rasvaa on palanut ja lihasmassaa palannut. Tämä on vaikeaa!

Onko teillä vinkkejä tai kokemuksia? Kertokaa.

Yhteisen Pohjolamme arktinen valtakunta

Kimmo Ohtonen — Wed, 15 Jan 2014 15:44:52 +0000

Pohjoisnavan ja Norjan välillä Pohjoisella jäämerellä sijaitseva Huippuvuoret on ainutlaatuinen, jopa mystinen paikka. Ihmissilmin katsottuna maisema on karua; arktinen tuuli puhaltaa kasvoille armottomasti, eikä puita ei näy missään. Yli puolet saariston maa-alasta on jäätikön peitossa.

Silti vain harvalla pohjoisnapaa ympäröivällä alueella on yhtä paljon elämää kuin Huippuvuorten ympäristössä. Juuri sen vuoksi arktisen paratiisin monimuotoisen elämän seuraaminen ja taltioiminen on unohtumaton kokemus.

Vierailin Huippuvuorilla tänä vuonna kahdesti, kesäkuussa yöttömän yön ikivalossa sekä syyskuun loppupuolella, päivien lyhentyessä vauhdilla. Kesä on lintujen lisääntymisen juhlaa, kolmisen miljoonaa lintua lentää Huippuvuorille jatkamaan sukuaan. Haahkoista lapintiiroihin, valkoposkihanhista pohjankiisloihin; saariryhmän rannat ja vuorten seinämät täyttyvät kovaäänisistä vieraista, jotka kiistelevät kumppaneista ja hautomispaikoista. Kesän aikana myös valaat saapuvat ruokailemaan Pohjoisen jäämeren valtavaan ruoka-aittaan. Mursut röhkivät rannoilla ennen kuin pulahtavat veteen aterioimaan simpukoilla.

Aurinko paistaa silmiä häikäisevän kirkkaasti myös keskellä yötä. Ajantaju katoaa. Tuulen humina ja lintujen huudot saavat unohtamaan kaiken muun. Unohdin nukkumisen. Halusin olla hereillä vuorokauden jokaisen sekunnin todistamiseksi tuota suurta elämän kiertokulun juhlaa.

Syksyllä tunnelma oli muuttunut. Linnut olivat lentäneet takaisin etelään. Vain muutamia myöhäisiä muuttajia, kuten myrskylintuja ja merikihuja, liiteli rantojen tuntumassa. Juhlat olivat ohi. Luonto valmistautui kaamokseen. Aurinko oli kuin väsähtänyt kesän tauottomasta loistosta - nyt aurinko nousi hitaasti ja laski päivä päivältä aikaisemmin. Silti jokainen hetki, kun aurinko saapui ja lähti, oli runollisen kaunista valojen sinfoniaa. Siinä missä kesällä valo oli öisinkin usein jopa liian terävä valokuvaukseen, nyt sen sävyjen rikkaus ja vaihtelu näyttivät Huippuvuoret aivan uudella tavalla. Nämä hetket pursusivat kauneutta, jopa haikeutta. Syksyn reissulla luonnonkiertokulun todistaminen oli dramaattissävyisempi. Valon ohella ympäristö oli myös muuttunut toisella, pelottavalla, tavalla. Jäätikön reuna, joka vielä kesäkuussa oli Huippuvuorten pohjoisosan tuntumassa, oli syyskuuhun mennessä matkannut noin 350 kilometriä pohjoisemmaksi. Pohjoinen jäämeri oli yhtä loputonta ulappaa. Näin lukuisia jääkarhuja, jotka olivat haaksirikkoutuneet saarille. Ne joutuivat elämään säästöliekillä ja odottamaan talven ja jäiden tuloa. Silloin ne pääsisivät taas saalistamaan hylkeitä. Joistain jääkarhuista kuitenkin näki jo syksyllä, etteivät ne tulisi selviämään talveen asti.

Huippuvuorten arktinen luoto on vaikeuksissa. Juuri arktisilla alueilla ilman lämpötila on noussut 2–2,5 kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Saariryhmää ympäröivä jääpeite on kutistunut nopeasti, ja tutkijat uskovat, että muutaman vuoden sisällä jääkarhut katoavat Huippuvuorilta. Ilmaston lämpenemisen seurauksena kesät pidentyvät. Toinen valtava uhka Huippuvuorten ekosysteemille ovat ympäristösaasteet, jotka matkaavat sinne merivirtausten ja Golf-virran mukana. Vaikka luonto ja ilmasto muuttuvat ilman ihmistäkin, juuri Huippuvuorilla näkee minkälaisen hinnan planeettamme maksaa nykyajan elämänmenosta.

Planeettamme uhkakuvat ovat niin valtavia, että niiden edessä tuntee itsensä mitättömän pieneksi. Toivoa antaa se, että arktisesta luonnosta välittävien ihmisten määrä kasvaa päivä päivältä. Ja itse luonto, merilinnuista hylkeisiin ja jääkarhuihin, on planeettamme selviytyjä. Meidän ihmisten tehtävänä on auttavan käden ojentaminen, jotta tämän arktisen paratiisin asukit löytävät keinot selviytyä muuttuvan planeettamme armoilla.

Koko sarja Areenassa:

kimmo.ohtonen@yle.fi
twitter: @KimmoOhtonen

Vertailussa museoita lasten kanssa: nykytaidetta, vanhaa taidetta vai eläimiä

Pauliina_Ps — Sun, 05 Jan 2014 10:49:01 +0000

Eläinmuseo vs Sara Hildenin taidemuseo vs Ateneumin

Eli vertailussa kolme erilaista museota jossa kannattaa piipahtaa lasten kanssa vielä tammikuun aikana. Varmista aukioloajat netistä.

Testiryhmässä Pauliina-äiti, Heini-äiti, Lotta 7 v, Peppi 5v, Sanna 6 v, Otso 10 v, Elmo 14 v, Kaarlo 13 v

Eläinmuseo

Eläinmuseo eli Luonnontieteellinen museo Helsingissä on lasteni lempimuseo. Elämyksiä riittää kaikenikäisille. Kotimaisten eläinten kerroksessa voi ryömiä lumitunneliin ja tunnustella miten erilaiselta eri eläinten karvapeitteet tuntuvat. Eri eläinten kakat ja muut jätökset ovat osa pysyvää näyttelyä mutta ne jaksavat naurattaa lapsia- ja aikuisia- joka kerta.

Jännittävä Lepakko-näyttely päättyy tammikuun lopulla. Pimennetyssä kellarikerroksessa on sekä faktaa että fiktiota lepakoiden mystisestä maailmasta.

Suurimman dinosauruksen luurangon alla on kiinnostava video jossa näytetään dinosaurustutkijoita työssään.

PLUSSAT

Täällä on niin jännää! Varsinkin pimeä Afrikka-huone ja lepakot- Peppi

Dinosaurukset on niin isoja. Sanna

MIINUKSET

Aina samat asiat täällä. Lotta

Sulkeutuu aikaisin- kannattaa varmistaa aukioloajat sillä arkena menee kiinni jo klo 16 (torstaisin klo 18). Pauliina

Pepin lempi dioraama on pimeä Afrikan yö. Istuimme savannimaisemassa ja Peppi pelkäsi, että gepardi hyppää alas puusta. Ei hypännyt.

Sara Hildenin taidemuseo Tampereella

Ellen Gallagherin näyttely 26.1. asti

Viime aikojen kehutuin taidenäyttely esittelee afrikkalaisamerikkalaisen feministitaiteilijan teoksia Tampereella. Lapsetkin jaksoivat ihmetellä taiteilijan näperrystekniikkaa- monet teokset ovat taiturimaisesti kirurginveitsellä leikattuja. Mielikuvitus sai lentää Atlantis-teosten äärellä, vaikka varmasti monet viittaukset afroamerikkalaiseen kulttuuriin menivätkin lapsilta ohi- kuten minultakin. Näyttely vetää väkeä varsinkin opastusaikoihin, lapset melkein jäivät taide-entusiastien jalkoihin. Opas sai kuitenkin rohkeasta taiteilijasta ja kummallisista teoksista aikaan vain kuivakan esitelmän joten jatkoimme omia polkujamme.

PLUSSAT

Mäkin haluan askarrella. Peppi

Siistejä kaloja. Otso

Makeeta tekniikkaa. Elmo

MIINUKSET

Tylsä opastus. Elmo

Kirjaa ei saatavilla (loppuunmyyty). Heini

Miksei kiipeilytelineeseen saa kiivetä. Lotta Jungle Gym-teoksen äärellä.

Ateneum

Ateneumin taidemuseossa on suomalaiset klassikkoteokset Haavoittuneesta enkelistä Taisteleviin metsoihin ja lisäksi vaihtuvia näyttelyitä. Tunnetuimmat taideteokset on koottu pohjakerrokseen, ja juuri sen verran lapset jaksoivat katsella vanhaa taidetta. Toisen kerroksen Järven lumo-näyttely Tuusulanjärven taiteilijoista ei enää kiinnostanut vaikka teokset ovatkin helposti ymmärrettäviä. Museon komeissa kiviportaissa on fossiileja ja niiden bongaaminen tuotti eniten innostusta joukossamme. Mietin että se siitä taidekasvatuksesta, mutta mielestäni tärkeintä on, että lapset viihtyvät museossa edes hetken. Täytyy käydä erikseen Rafael Wardin näyttelyssä.

PLUSSAT

Fossiileja portaissa. Kaarlo

Klassikot helposti nähtävissä. Pauliina

MIINUKSET

Miksei täällä saa koskea mihinkään? Peppi

Mua ei kiinnosta tää vanha kama. Kaarlo

Tytöt kyselivät mitä Aino-triptyykissä oikein tapahtuu. Siinä olikin selittämistä.

Retroviikolla palattiin ajassa taaksepäin upeiden kuvien kautta

PS Toimitus — Sat, 30 Nov 2013 10:37:17 +0000

Retroviikon loppu häämöttää. Pian onkin aika putsata menneisyyden pölyt, positiiviset tosin, harteilta ja jatkaa kohti tulevaisuutta. Sitä ennen haluamme kuitenkin kiitää kaikkia teemaviikkoon osallistuneita, erityisesti Sinua, joka lähetit meille oman retrokuvasi menneiltä vuosikymmeniltä.

Saimme valtavan määrän aivan käsittämättömän hienoja kuvia ja pieniä tarinoita, joita selailemalla tulee vähintäänkin hyvälle tuulelle. Seuraavassa kevyt katsaus Retroviikon kuva-antiin:

Post by Puoli seitsemän - Ps.

Käy kurkistamassa kaikki saapuneet kuvat Puoli seiskan Facebook-sivulla. Retroviikkoon voit palata vielä Yle Areenan ja tietysti Elävän arkiston puolella. Vielä kerran suuri ja lämmin kiitos kaikille!

Rouva Trikoon 90-luku

Rouva Trikoo — Fri, 29 Nov 2013 09:56:36 +0000

90-luvun lamasuomessa vedettiin punttia, juhlittiin leijonia ja jäätiin kiinni pahoista teoista. Kilpaurheilukansa eli urheilukiiman aikaa. Menestystä sateli ja fanikulttuuri puhkesi todelliseen kukkaansa. Urheilijoita vietiin kuin märkää rättiä.

Kuntosaleilla peilattiin kroppaa ja yhtä useampi liikkui ulkonäön, eikä niinkään kunnon kohottamisen vuoksi.

Salihousut kaapista!

Rouva Trikoon 80-luku

Rouva Trikoo — Thu, 28 Nov 2013 09:15:18 +0000

Rouva Trikoo seikkailee Suomen historian suurellisimmalla vuosikymmenellä. Nousukausi ja ylikierroksilla käyminen ryydittivät myös urheiluelämää.

80-luvulla kilpaurheilu kaupallistui ja ammattimaistui. Kuntoliikunta monipuolistui ja naiset ryntäsivät jumppaamaan. Ja ah, kasarimuoti näkyi myös urheiluvaatteissa.

Permis kuntoon ja pumppaamaan!!

Rouva Trikoon 70-luku

Rouva Trikoo — Wed, 27 Nov 2013 10:06:08 +0000

Tässä jaksossa kuntoiluhullu Rouva Trikoo trippailee 70-luvun urheilukentillä ja lenkkipoluilla. Oliko sinulla tuulipuku? Mikä oli mieleenpainuvin urheilusaavutus? Lisää rajua retroilua Puoli seitsemän -ohjelmassa kello 18:30.

70-luvulla suomalainen kilpaurheiluporukka ryhdistäytyi. Kultaa ja kunniaa tuli yleisurheilukentiltä sekä ladulta. Myös naiset tulivat mukaan kilpaurheiluun aiempaa aktiivisemmin.

Osa kansasta hurahti kuntoliikuntaan, mutta osa löhösi sohvalla makkarapaketin ja kaljapullon seurana.

Karhut jalkaan ja lenkille!

Psykedeelisin terveisin: Rouva Trikoo

Rouva Trikoon 60-luku

Rouva Trikoo — Tue, 26 Nov 2013 09:09:28 +0000

Muistatko kuntoilleesi 60-luvulla? Mitä urheilua seurasit katsomossa tai kotisohvalla? Virkistä muistiasi Rouva Trikoon seurassa. Retroviikko jyllää Puoli seitsemän -ohjelmassa TV1 kello 18:30.

60-luvulla suomalainen kilpaurheilumenestys kyykähti. Olympiamitaleja ei tullut totuttuun tahtiin ja myös kiltit kilpaurheilijamme nousivat kapinaan.

Lisääntynyt vapaa-aika näkyi ihmisten arjessa. Velttoilun karsimiseksi meitä suomalaisia ryhdyttiin valistamaan ja ohjaamaan kuntoliikunnan pariin. 60-luku on myös historiallinen vuosikymmen penkkiurheilijan kannalta.

Verryttelyasu niskaan ja kuntoliikkumaan!

Ps: Jäikö jotain olennaista mainitsematta? Jaa triviamuistosi kanssamme. #rouvatrikoo #retroviikko

Hikisin terveisin: Rouva Trikoo

Retroviikko räjäyttää pölyt pöksyistä!

Retrojengi — Mon, 25 Nov 2013 08:01:49 +0000

Retroilu piristää, nostalgia nolottaa, menneisyys pelottaa? Puoli seitsemän ja Radio Suomi kutsuvat sinut mukaansa muistelemaan menneitä. Kun katsoo myönteisesti menneisyyteen, on optimistisempi myös tulevaan.

Puoli seitsemän seilaa tämän viikon aikana 60-luvulta 90-luvulle. Vieraina selostajalegenda Anssi Kukkonen, Miss Eurooppa Riitta Väisänen, sketsiviihteen konkari Pirkka-Pekka Petelius ja iskelmäkuningatar Paula Koivuniemi.

Juha Roihan musiikkiaikamatka vie neljään kaupunkiin, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Poriin ja Turkuun oppaina vuosikymmenensä mestarit Vexi Salmi, Pate Mustajärvi, Olli Lindholm ja Ressu Redford.

Radio Suomessa retroillaan rajusti koko viikko niin tieteessä kuin viihteessä. Retroviikon päättää perjantai-illan Puhelinlangat vieraana itse Iso-D, Danny.

Täältä löydät Retroviikon helmet Radio Suomessa ja Elävässä arkistossa.

ROUVA TRIKOO HIKOO

Kerrrrrta kaikkiaan fantastista Retroviikkoa!! Minä, kiihkeä kuntoiluhullu Rouva Trikoo, johdatan teidät suomalaisen ruumiinkulttuurin lähimenneisyyteen.

Kuntoilu- ja kilpaurheiluhistoriaamme mahtuu voittojen ja tappioiden lisäksi jos jonkinlaisia kummallisia kotkotuksia ja kriisejä. Luvassa on myös verkkokalvoja hellivää urheilumuotia ja unohtumattomia lausahduksia.

Tässä maistiaisia kansallistunnetta kohottavalta 50-luvulta. Suositellaan nautittavaksi mustikkakeiton kera.

#rouvatrikoo #retroviikko

Osallistu Retroviikkoon vanhoilla valokuvilla

Kimmo Ohtonen — Mon, 25 Nov 2013 04:29:51 +0000

Vanhojen valokuvien katsominen on terapeuttista. Kun katsoo positiivisesti menneisyyteen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tässä Ellan tyylinäyte kasarihengessä ja Mikko 1990-luvun tunnelmissa.

Puoli seitsemän ja Radio Suomi haastavat kaikki suomalaiset penkomaan valokuva-arkistoja ja laittamaan vanha kuva Facebook-profiiliin täksi viikoksi. Mikäli et ole Facebookissa, voit näyttää kuvan ystävällesi tai lapsellesi. Mitä retrompi kuva on, sitä varmemmin se nostaa hymyn huulille.

Retrokuvan tarinan kera voit lähettää Ps-toimitukseen sähköpostilla. Osoite on ps(ät)yle.fi. Toimituksen valitsemia otoksia käydään läpi torstain ja perjantain lähetyksissä.

Lisää Retroviikosta.

Liity Puoli seitsemän iloiseen Fb-retroryhmään.

Ps:n ja Radio Suomen yhteinen Retroviikko 23.–29.11.

Kimmo Ohtonen — Sun, 17 Nov 2013 08:05:14 +0000

Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka harrastavat nostalgiaa voivat muita paremmin. Kun katsoo myönteisesti menneisyyteen, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Siksipä marraskuun viimeinen viikko Puoli seiskassa ja Radio Suomessa retroillaankin täysillä.

MIKÄ ON SINUN VUOSIKYMMENESI?

Ps:n lähetyksissä 26.–29.11. uppoudutaan erityisesti urheilun, liikunnan ja musiikin vuosikymmeniin. Anna-Reeta Eksymä hyppää Rouva Trikoona keskelle 60-, 70-, 80- ja 90-lukujen urheilun huippuhetkiä. Juha Roiha tekee nostalgiamatkan suomalaisen populaarimusiikin eri vuosikymmenten kovimpiin mestoihin yhdessä Vexi Salmen, Pate Mustajärven, Olli Lindholmin ja Ressu Redfordin kanssa.

VIERAITA NELJÄLTÄ VUOSIKYMMELTÄ

Retroviikon studiovieraat ovat oman vuosikymmenensä mestareita. Tiistaina 26.11. vieraana on Anssi Kukkonen, joka 60-luvulla starttasi Urheiluruudun, ja keskiviikkona 27.11. vuoden 1976 Miss Eurooppa Riitta Väisänen. Torstaina 28.11. vieraaksi saapuu humoristi Pirkka-Pekka Petelius ja perjantaina 29.11. iskelmän kuningatar Paula Koivuniemi.

RADIO SUOMI

Radio Suomi aloittaa Retroviikon jo lauantaina 23.11. Entisten nuorten sävellahjassa. Koko viikko on täynnä retroaiheista ohjelmaa mm. oma kontaktilähetys tiistaina Ps:n perään. Radion teemaviikko huipentuu perjantaina 29.11. Puhelinlangat laulaa –lähetykseen, jossa vieraana on Danny.

ELÄVÄ ARKISTO VAHVASTI MUKANA

Ylen Elävä arkisto retroilee ympäri vuoden, joten se toimii mitä mainioimpana taustoittajana ja arkistojen aarreaittana. Tutustu menneiden vuosikymmenten ohjelmiin, musiikkiin ja puheenaiheisiin osoitteessa: yle.fi/elavaarkisto

Ps:n Varamiesviikolla Ellalla hyvät oltavat. Aiaj, mitkä miehet!

Kimmo Ohtonen — Mon, 11 Nov 2013 03:40:25 +0000

Mikko lomailee, vaan ei mene huonosti Ellallakaan. Tällä viikolla hänen kylkeensä sohvalle liimautuu toinen toistaan upeampi sijainen.

Ti 12.11. Ella ja Jussi-Pekka Rantanen

”J-P on niin pro ja tehtäviinsä omistautunut – ja musikaalinen”, Ella huokaa. J-P puolestaan iloitsee, että pääsee Ellan kanssa samaan studioon. Laulaakohan mies musikaalisena moniosaaja suorassa lähetyksessä? Kaksikkoa yhdistää Aamu-tv, jossa he ovat työskennelleet samaan aikaan. Vieraana Maaretta Tukiainen.

Ke 13.11. Ella ja Kaj Kunnas

Urheilutoimittaja Kaitsu on olympiakunnossa, joten luulisi sen riittävän Puoli seiskaankin. Kyllä varmasti, tuumaa Ella, joka ihailee Kaitsun positiivista asennetta ja energisyyttä. Urheilumiehenä Kaj asettaa juontovuorolleen kovan tavoitteen: tehdä varamiehenä parempi lähetys kuin Kekäläinen konsanaan! Vieraana Iiro Rantala.

To 14.11. Ella ja Arto Nyberg

”Ajatella, Puoli seiskaan tulee juontajaksi Arto, jolla on ihan oma show! Täytyy kysellä vinkkejä”, Ella intoilee. Korkealla ovat myös Arton fiilikset; hän odottaa flash backia vuoteen 1999, jolloin hän yön pimeinä tunteina työskenteli yhdessä Ellan kanssa. Vieraana Antti Tuisku.

Pe 15.11. Ella ja Peltsi Peltola

Varamiesviikon tuuraajana lopettaa kaikkien tuntema radio-, tv-, kala- ja pyöräilyosaaja Peltsi. Muun muassa fillarointi yhdistää Peltsiä Ellaan. ”Joviaali heppu”, Ella toteaa. Peltsi taas kovasti odottaa perjantaita, jolloin studiossa on ihania naisia. Vieraana Pirjo Heikkilä.

Mistä oikein on kyse

Mikko Kekäläisen lomaillessa Ellan juontajaparina nähdään neljä Ylen tuttua ruutukasvoa: Jussi-Pekka Rantanen Yle Uutisista, Kaj Kunnas Yle Urheilusta, Arto Nyberg ja Peltsi Peltola Ylen asia-ohjelmista.

Ps Nenäpäivä-viikolla paljon hyviä tekoja ja erinomaisia vieraita

Kimmo Ohtonen — Sun, 03 Nov 2013 14:36:48 +0000

Tämän viikon vieraat ovat tiistaina 5.11. poptähti Robin, keskiviikkona 6.11. näyttelijä Jussi Vatanen ja torstaina 7.11. näyttelijä-laulaja Katriina Honkanen. Perjantaina studion valtaa peräti neljä upeaa vierasta: Docventuresin Riku & Tunna, käsikirjoittaja Niina Lahtinen sekä näyttelijä Joonas Nordman!

Kannusta Ella kattoon
Viikon mittaan Ps:ssä nähdään, kuinka Ella laittaa itsensä likoon kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Ella on kuukauden ajan tutustunut seinäkiipeilyyn ja aikoo perjantain lähetyksessä valloittaa KiipeilyAreenan 30 metriä korkean seinän. Voit tukea Ellaa vaatimassa haasteessa lähettämällä tekstiviestin ELLA numeroon 16499 vaikka samantien! Tekstiviesti maksaa 10 euroa ja se menee Nenäpäivä-keräykseen. Voit myös lahjoittaa haluamasi summan Ellan tiimille verkkopankin kautta. Ohjeet löydät tästä linkistä: http://nenapaiva.fi/tiimit/101042

Huuda oma taideteos
Ps:n perinteeksi on muodostunut taidemyynti Nenäpäivän hyväksi. Tällä kertaa neljä arvostettua nykytaiteilijaa on lahjoittanut oman teoksensa Nenäpäivälle toimittaja Pauliina Ståhlbergin suostuttelemina. Myynnissä ovat Riitta Nelimarkan fotomontaasi Pää hallitusti musteessa, Katja Tukiaisen öljyvärimaalaus Puppe puree pölyä, Kim Simonssonin keramiikkatyö Valkoinen lätäkkö ja Veronica Östermanin öljyvärimaalaus Kaupunki. Huutokauppa on käynnissä Bukowskis Market -sivustolla ja sulkeutuu perjantaina klo 12.30.

Perjantaina kaikki peliin
Perjantain Puoli seitsemän on pidennetty 40-minuuttiseksi ja aloittaa tuttuun tapaan Nenäpäivän keräysillan television puolella. Silloin mm. huipentuu Ellan kiipeilyhaaste ja paljastuu kumpi Ps-toimittajien nenätempauksista: yhden naistoimittajan Nenäloikka vai kolmen miestoimittajan panhuilu-katusoitto tuottaa isomman potin. Ps:n perään klo 19.10 starttaa Nenäpäivä-show Yle TV2:ssa. Katso Puoli seiskaa joka päivä ja laita hyvä kiertämään!

miika.ranne@yle.fi
twitter: @miikaranne

Lisätietoa seitsemättä kertaa järjestettävästä Nenäpäivästä: http://nenapaiva.fi/

Ps:n Varamiesviikko 12.-15.11. - Ella ja neljä tuttua miestä

Kimmo Ohtonen — Fri, 01 Nov 2013 10:12:32 +0000

Mikko Kekäläisen lomaillessa Ellan juontajaparina nähdään neljä Ylen tuttua ruutukasvoa. Tiistaina 12.11. uutistoimittaja Jussi-Pekka Rantanen, keskiviikkona 13.11. urheilutoimittaja Kaj Kunnas, torstaina 14.11. talk show -isäntä Arto Nyberg ja perjantaina 15.11. erätoimittaja Peltsi Peltola.

Varamiesviikon vieraat ovat tietokirjailija Maaretta Tukiainen, jazzpianisti Iiro Rantala, lauluntekijä Antti Tuisku ja näyttelijä Pirjo Heikkilä.

Rahalla jonon ohi - tulevatko yökerhokäytännöt sairaaloihin

Matti Toivonen — Wed, 30 Oct 2013 12:24:01 +0000

Vakuutusyhtiö Pohjola on rakentanut Helsingin Pikku-Huopalahteen ohituskaistan tapaturmien hoitoa varten.

Helsinkiläiset huippukirurgit kertoivat keskiviikkona, että he hakevat rahoitusta vaativien leikkausten yksityisklinikalle, joka kilpailisi suoraan yliopistosairaaloiden kanssa esimerkiksi aivo- ja syöpäkirurgiassa.

Lastensairaalan uudisrakennukseen kerätään kolehtia kansalta.

Mitä tapahtui meidän vero-euroille, mikseivät ne riitä? Joko pohjoismainen hyvinvointivaltio loppui kesken?

Kaikkihan ovat pienten lasten puolella, mutta moni pitää kansalaiskeräystä uutta lastensairaalaa varten periaatteessa arveluttavana. Hanketta arvostelevien mielestä se on omiaan rapauttamaan julkisen erikoissairaanhoidon tulevaisuutta. Keräys nähdään uhkana verovaroin ylläpidettävälle hyvinvointivaltiolle.

Uudesta lastensairaalasta on tarkoitus pystyttää puolet yksityisellä rahalla: 30 miljoonaa keräyksestä, 50 miljoonaa lainataan. Tuoreet seinät ja katto tulevat tarpeeseen eikä yksi rakennus vielä hyvinvointivaltion loppua tarkoita. Mutta hanke on oire kroonisesta vaivasta.

Terveydenhuollossa on siis tarve uusille lääkkeille. Mutta ne eivät ole ongelmattomia.

Hyvinvointivaltion perustana on universaalisuusperiaate, joka tarkoittaa kuta kuinkin sitä, että peruspalvelujen pitäisi jakaantua ostovoimasta riippumatta kohtuullisen tasaisesti.
Nämä peruspalvelut rahoitetaan veroilla tai kaikkien maksamilla pakollisilla maksuilla. Ja hurskas toive on tietysti, että palveluita olisi riittävästi, ja ne olisivat korkealaatuisia.

Laatuongelmat jäävät yksittäistapauksiin; suomalaisen terveydenhuollon ja sairaanhoidon osaaminen on maailman huippua. Sitä vain ei riitä kaikille, vaan kunnat säätelevät kysyntää jonoilla niin terveydenhuollossa kuin vaikkapa vanhusten hoivassa.

Mistä siis apu jonojen purkuun? Yksityisistä hoivayrityksistä?

Yksityistäminen vaatii osaamista

Julkisten palvelujen yksityistäminen ei aina ole onnistunut hyvin. Esimerkiksi autokatsastuksessa vapaa kilpailu ei laskenutkaan hintoja vaan katsastamisesta tuli monin paikoin aiempaa kalliimpaa.

Terveyttä tai sairautta on vaikea taivuttaa markkinamekanismiin.

Jos yhden myyjän tilanne, monopoli, on ostajan kannalta onneton, ei yhden ostajan tilanne, monopsoni, ole myyjien kannalta juurikaan onnellisempi. Palveluja hoitavat yritykset kilpailevat ostajan suosiosta, alentavat hintaa, ja halvalla harvoin saa hyvää.

Vanhusten vaippakiintiöt ovat yksi ääriesimerkki edullisista yksityisistä palveluista.

Hölmöintä olisikin siirtää nykyiset julkisen terveydenhuollon tehottomiksi osoittautuneet rutiinit ja rituaalit yksityiselle yhtiölle, joka voisi laskuttaa tilaajilta, sairaanhoitopiireiltä, kuntayhtymiltä, kunnilta, eli loppujen lopuksi veronmaksajilta aiempaa korkeampia hintoja.

Yksityiset terveysalan yritykset ovat suurennuslasin alla myös verosuunnittelunsa takia. Monia närästää se, että ulkomaalaisomisteiset yhtiöt minimoivat Suomeen maksamiensa verojen määrää.

Hoivaavia käsiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, kun suomalaiset vanhenevat. Niitä ei kannattaisi käyttää papereiden siirtelyyn. Byrokratiaa täytyisi ohentaa ja tietojärjestelmiä käyttää nykyistä tehokkaammin.

Kuinka mahtaa käydä meneillään olevissa suurissa terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistuksissa?

Tästä ovat kirjoittaneet kokonaisen kirjan Tapio Järvenpää ja Ilkka Kankare:

- Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon järjestelmien kehittämistyö on näyttämö, jossa vastuulliset, täyspäisinä pitämämme päätöksentekijät edustavat meitä kansalaisia parhaan kykynsä mukaan ja ostavat päällekkäisiä, yhteensopimattomia ja tolkuttoman kalliita järjestelmiä. Sinä ja minä maksamme, heikompina palveluina, korkeampina veroina ja hyvinvointitappioina: uhraamme kaksin käsin tälle projekteja nielevälle Moolokille. (facebook.com/VeikoMoolokVallan)

Jonottamatta hoitoon - sitten joskus

Rahaa ei kannattaisi kylvää holtittomasti, varsinkin kun sitä näyttää jatkossa kertyvän nykyistä hitaammin, ellei suomalaisille ala ilmaantua lisää töitä.

Erikoissairaanhoidon urakkaa helpottuisi, jos paneuduttaisiin perusterveydenhuoltoon nykyistä paremmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusi aloite, Jonottamatta hoitoon, piirtää karun kuvan nykytilanteesta.

Aikuiset suomalaiset ovat kahden kerroksen väkeä: työssäkäyvät pääsevät nopeasti työterveyshuollon kautta hoitoon, muut jonottavat terveyskeskuksissa liian pitkään. Kärjistäen: parasta palvelua saavat ne, jotka eivät sitä tarvitse.

Eniten ansaitsevien estettävissä oleva kuolleisuus on kymmenessä vuodessa puolittunut. Alimmassa tuloviidenneksessä kuolleisuus on jopa kasvanut.

THL ehdottaa, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksytään yhtenäisin kriteerein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tekijöitä.

Raha seuraisi potilasta, jolla olisi oikeus valita hoitopaikkansa.

Hoitoalan ammattilaiset saisivat keskittyä siihen, minkä parhaiten osaavat.

Jyrkkä jako sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä poistettaisiin.

Vahva järjestämistaho asettaisi palveluja tuottaville tiukat laatuvaatimukset ja myös seuraisi niiden toteutumista.

Rahoitusta selkeytettäisiin niin, että hoito- ja kustannusvastuun pallottelu loppuisi. Julkinen terveydenhuollon rahoitus ohjattaisiin yhdelle alueelliselle toimijalle.

Helppo homma? Tekemistä vaille valmis? Onnea päättäjille ja vielä enemmän onnea äänestäjille.

Baumolin tauti ja Wagnerin laki

Terveydenhuollon ongelmat voidaan kiteyttää kahteen sanapariin: Baumolin tauti ja Wagnerin laki.

Baumol havaitsi, että julkisen sektorin palvelujen tuottavuus ei parane yhtä vauhdikkaasti kuin yksityisen tavaroiden valmistukseen keskittyvän teollisuuden tuottavuus. Ihmisen hoitoa ei ole automatisoitu.

Wagnerin laki tarkoittaa, että elintason noustessa palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat.

Kun näihin havaintoihin yhdistetään se, että lääketiede luo jatkuvasti uusia hoitomahdollisuuksia, jotka ovat usein hyvin kalliita, on syliin pudonnut jatkuva kustannusten kasvun kierre. Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet paljon kansantalouden kasvua nopeammin.

matti.toivonen@yle.fi
facebook: https://www.facebook.com/matti.toivonen.921
twitter: @toivonen_matti