<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0" xml:base="http://blogit.yle.fi"  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<channel>
 <title>Blogit - Mauri Pekkarinen</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/asiasana/mauri-pekkarinen</link>
 <description></description>
 <language>fi</language>
<item>
 <title>Äänestäjien karkotus alkoi</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/vallan-vaiheilla/aanestajien-karkotus-alkoi</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;Siinä missä Venäjä lietsoo viimeaikaisilla temppuiluillaan suomalaisia venäläisvastaisiksi, niin samaan aikaan sisäpolitiikassa on alkanut äänestäjien karkotus kuin maalla hyttysiä kauemmaksi huitoisi.

Hyttyset tosin ovat Pieksämäen mökillämme yllättäen hävinneet helteiden aikana.

Kyllä ovat menneet mainostoimistojen neuvot hukkaan kun kuuntelee keskustan ja SDP:n kärkipoliitikkojen välistä sanailua työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta.

Voisiko epä-älyllisempää väittelyä olla? 

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen keksi ensin käyttää vanhaa ´maassa maan tavalla´ ilmaisua, joka on tulkittavissa melkein miten vain.

 Siis samaan tapaan kuin Perussuomalaisten Timo Soini luo mielikuvia antamalla ymmärtää antamatta kuitenkaan ymmärtää ihan tarkkaan mitä tarkoittaa.

Keskusta tietysti vastasi vanhaan tapaan tulkitsemalla Eero Heinäluoman työperäisen maahanmuuton hillitsemispuheet miten sattuu eli ”rasismilla flirttailuksi”. 

Ketä kiinnostaa tällainen hyttysten huiskiminen?  Mainostoimistot ovat kertoneet, että asioita pitää kärjistää ja henkilöittää, jotta äänestäjät kiinnostuisivat. Sen ne ovat jättäneet kertomatta, että ylilyönneillään poliitikot vain vähentävät kiinnostusta politiikkaan. Jättävät äänestämättä.

Sitä saa mitä tilaa, mutta ei pidä sitten ensi eduskuntavaaliyönä päivitellä, jos äänestysprosentti taas laskee.

Uskaltaisivatkohan puoluejohtajat suurimmasta pienimpään lähteä keskusteluun, jossa ihan oikeasti perehdyttäisiin asiaan? Laskeuduttaisiin käytännön ja faktojen tasolle mielikuvien luomisen sijaan.Vaikkapa tulenarassa maahanmuuttopolitiikassa.

Samaa toivoisi tiedotusvälineiltä. Vaadittaisiin poliitikoilta enemmän asiaa, faktaa ja perusteluja. Se tietysti edellyttäisi toimittajiltakin asioihin kunnollista perehtymistä sen sijaan, että kysytään kesysti mitä mieltä olette ja kirjataan vain se sitten ylös.

Terrierimäinen ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) muuten arvosteli muistaakseni YLE:n A- studiossa  toimittajia huonosta asioihin perehtymisestä. Ohjelman juontaja ei tivannut tähän tarkennusta.

Kun poliitikot valittavat, että tiedotusvälineet pompottavat heitä, niin minä kyllä väitän, että aivan liian helposti tiedotusvälineet (pääasiassa uutiset) tarttuvat poliitikkojen helppohintaisiin heittoihin jatkaen niitä loputtomiin.
Tästä se kuva politiikasta ja politikoinnista sitten muodostuu.

Kun puolueilla ei tosiasiassa ole suuriakaan näkemyseroja Suomen nykyisistä talousvaihtoehdoista - sen äänestäjätkin ymmärtävät – niin naurettavaltahan se vain kuulostaa kun hyvin suuria eroja väitetään olevan.

Mutta se on politiikkaa se.

&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/3216?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Fri, 23 Jul 2010 20:29:46 +0000</pubDate>
 <dc:creator>laitinen_yle</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">3216 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/vallan-vaiheilla/aanestajien-karkotus-alkoi#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Ydinvoiman hulluilla päivillä</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/a-tuubi/ydinvoiman-hulluilla-paivilla</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;Suomen ydinvoimakeskustelua seuratessa ei aina tule ajatelleeksi, että ydinvoimalabisneksessäkin on – kaiken muun ohessa – kyse tavaran ostamisesta ja myymisestä. Ostamiseen ja myymiseen liittyy mainonta ja markkinointi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomen piti jo olla ranskalaiselle Arevalle paras mahdollinen markkinavaltti – toisin kävi. Ydinvoimamaineeltaan puhtaaseen Suomeen tilattiin maailman ensimmäinen EPR-voimala: maailman suurin, maailman turvallisin ja maailman kaikin puolin edistynein. Sen piti taata Arevalle voittajan asema ydinvoimalamarkkinoilla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Olkiluoto-hankkeen venyminen ja kompastelu johtivat kuitenkin siihen, että EPR ei näyttänytkään enää asiakkaiden silmissä kovin houkuttelevalta, varsinkin kun se on aika kalliskin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Viimeksi Areva hävisi korealaisille, kun Yhdistyneet arabiemiirikunnat tilasi neljä APR1400-reaktoria Korean valtionyhtiöltä tiettävästi kolmanneksen Arevan hintaa halvemmalla. Arevan toimitusjohtajan Anne Lauvergeonin potkut alkoivat näyttää varmoilta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nyt Lauvergeonin onni näyttää kuitenkin kääntyneen. Viikko sitten Areva ilmoitti sopineensa neljän uuden ydinvoimalan teknologian myynnistä Italiaan. Italialaiset eivät silti aio antaa Arevan vastata varsinaisesta rakennusprojektista – ehkä Suomen kokemuksista oppineina.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Yhdysvalloissa kolmisenkymmentä yhtiötä haluaisi rakentaa ydinvoimaa. On kuitenkin käynyt ilmi, että rahoittajat pitävät hankkeita taloudellisesti liian riskialttiina. Esimerkiksi luottoluokituslaitos Moody’s on ilmoittanut pohtivansa ydinvoimaa harkitsevien yritysten luottoluokituksen alentamista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ydinvoimayhtiöt ovat joutuneet kääntymään presidentti Obaman puoleen lainatakuiden toivossa. Obaman hallinto onkin luvannut Georgiaan suunnitellulle kahdelle reaktorille yhteensä 8,3 miljardin dollarin lainatakuut, jotka kattaisivat yli puolet reaktorien hinnasta. Muitakin lainatakuusopimuksia on tiedossa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Takuut ovat kuitenkin suututtaneet eräät kuluttajajärjestöt. Ne katsovat, että jos ydinvoimalaprojekti ei kelpaa markkinoille sellaisenaan, se on syntyessään susi, eikä siihen liittyviä riskejä pitäisi maksattaa veronmaksajilla.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Markkinatalous ja ydinvoima näyttävät maailmalla sopivan huonosti yhteen. Näyttää myös, että ydinrenessanssi on kiihkein niissä maissa, joissa laitosten haltijoiden vakuutusmaksut ovat muita pienemmät.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ilmoitti viikonloppuna, että Suomen ydinvoimayhtiöt saavat tyytyä korkeintaan kahteen lupaan. Voimayhtiöt TVO, Fortum ja Fennovoima ovat periaatteessa kaikki edelleen kandidaatteja. Ne ovat kaikessa hiljaisuudessa esishoppailleet voimaloita kuudesta eri yhtiöstä. Malleja on Suomeen tarjolla yhteensä seitsemän, jotka löytyvät yllä olevista linkeistä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Maallikosta näyttää, että muutama malleista karsiutuu alkuunsa, niin alussa niiden suunnittelu on. Kaikissa muissakin malleissa on Säteilyturvakeskuksen mukaan enemmän tai vähemmän korjailtavaa, jotta suomalaiset turvamääräykset täyttyisivät. STUK ei ota kantaa siihen, kuinka vaikeaa tai kallista tarvittavien muutosten tekeminen on.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ohjelmassa Ydinvoimalaa ostamassa haastateltu OECD:n ydinvoimaosaston pääjohtaja Luis Echavarri antaa suomalaisille kaksi tärkeää neuvoa: Kannattaa hankkia vain testattua ja tunnettua teknologiaa, eikä pidä kiirehtiä turhaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomessa ei ilmeisesti noudateta &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/2951?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Wed, 21 Apr 2010 07:05:19 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Kati Juurus, toimittaja, MOT</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">2951 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/a-tuubi/ydinvoiman-hulluilla-paivilla#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Vielä huonomminkin voisi olla</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/vallan-vaiheilla/viela-huonomminkin-voisi-olla</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;Kun nuoret toimittajat tekevät kauhistelevia juttuja nykyisistä työttömyysluvuista, niin kannattaisi vilkaista 1990 – luvun synkkiä tilastoja. Työttömyys on vain puolet vuoden 1994 huippuluvuista.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Silloisen laman pohjilla työttömiä oli noin 408 00. Tilastokeskuksen prosentteina se on 16,6.Nyt, elokuussa  2009, työttömiä oli  noin 203 000  ja työttömyysprosentti 8,8. Tosin nykylaman pohjaakaan ei ole vielä saavutettu.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; src=&quot;http://yle.fi/ecepic/archive/00151/ty_tt_myys_ty__rukk_151524b.jpg&quot; /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kuva:YLE&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tilastot ovat muuten metkoja. Tilastokeskus tuottaa pienempiä työttömyyslukuja kuin työvoimaviranomaiset. Tutkimusmenetelmät ovat nimittäin erilaiset.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Elokuun työttömien määräkin vaihtelee eri tilastoissa. Työ- ja elinkeinotoimistot ilmoittivat elokuun lopussa 2009 työttömien määräksi 270 000. Tarkasti ottaen ´&lt;strong&gt;työttömyyssturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua&lt;/strong&gt;´ henkilöä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eroa Tilastokeskuksen lukuihin on melkein 70 000! Tilastoilla on hauska leikkiä ja politikoida.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Miksi sitten näin on? Tilastokeskuksen sivuilta sekin selviää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Maissa, joissa työttömyysturvan saanti on sidottu työnvälityksessä kirjoilla oloon, rekistereiden työttömyysluvut ovat usein suuremmat.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Esimerkiksi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön rekistereissä on runsaasti ns. eläkeputkessa olevia ja työttömyysturvaa saavia henkilöitä, jotka itse ilmoittavat, etteivät he enää aktiivisesti etsi työtä. Rekistereissä heidät luokitellaan työttömiksi.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Sitä vastoin työvoimatutkimuksessa heidät tilastoidaan joko piilotyöttömiksi tai työvoimaan kuulumattomiksi.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Työvoimatutkimuksessa työttömäksi luokittelun edellytyksenä onkin se, että henkilö haluaa ottaa työtä vastaan. Tämä luokittelu perustuu kansainvälisen työjärjestö ILOn suosituksiin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Toisin sanottuna noin neljäsosa  työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen 270 000:sta työttömistä ei ole työllistettävissä, koska he eivät hae töitä tai odottelevat eläkettä työttömyysputkessa. Se on iso määrä.&lt;br /&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suorastaan huvittavaa oli katsella perjantaina 16.10. 2009 YLE TV 1:n &lt;strong&gt;A-Talkia&lt;/strong&gt;. Keskustelussa hallituksen syyksi ja saamattomuudeksi yritettiin vierittää suurin piirtein koko työttömyyden kasvu.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ei edes elinkeinoministeri &lt;strong&gt;Mauri Pekkarinen&lt;/strong&gt; uskaltanut sanoa, että älkää nyt pötyä puhuko. Ei minkään maan hallituksella ole avaimia globaalin laman ja tyttömyyden ratkaisemiseksi. Päänsärkyä kyllä voidaan lievittää, mutta ei sairautta yksin hallituksen toimin paranneta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Oli kuin kaikki keskustelijat olisivat pudonneet avantoon ja alkaneet riidellä kenen syy tämä oli. Sillä menolla henki menee, jos ei pian ala pyrkiä yhteisvoimin avannosta pois.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tällaisia keskusteluja katsellessa tuli mieleen oma työttömyysaikani vuonna 1992. Silloin firmat keksivät ulko-oven, joka aukesi monta vuotta pääsääntöisesti ulospäin.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Tämä sama ovi on nyt keksitty uudelleen. Saa nähdä kuinka monta vuotta sitä nyt käytetään.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sekään ei ole muuttunut, että vähänkin ikääntyneempien on edelleen hyvin vaikea saada töitä. Firmat elävät kuvitelmissa, että kokemuksella ei ole paljon merkitystä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Sen kyllä toisaalta ymmärtää, koska töihin ottajat itse ovat varsin nuoria. Ikäistään vanhempaa ja ammattitaitoisempaa alaista ei hevin palkata.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Mutta mitä tässä eläkeläinen turhaa marisee. Potkuja kun ei tarvitse enää pelätä.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vai keksitäänköhän säästösyistä sellainenkin laki (säädettävä perustuslain säätämisjärjestyksessä), että jos et ole eläkkeellä kunnon kansalainen (normit täyttävä), niin eläke voidaan pienentää tai jopa evätä?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Normit täyttämättömille työttömillehän tällaiset säännökset on jo laadittu.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/2364?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Thu, 15 Oct 2009 20:12:07 +0000</pubDate>
 <dc:creator>laitinen_yle</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">2364 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/vallan-vaiheilla/viela-huonomminkin-voisi-olla#comments</comments>
</item>
</channel>
</rss>
