http://blogit.yle.fi/asiasana/magneettimies fi http://blogit.yle.fi/dokblog/dokumenttiprojekti-goes-cinema-0 <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p><span class="blogz-inline-image blogz-inline-image--small"><a href="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/dpgc-logo.jpg" class="blogz-inline-image-link"><img title="" class="blogz-imagestyle-small lightbox-enabled" typeof="foaf:Image" src="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/dpgc-logo.jpg?itok=4_6rxu7l" /></a></span>Elokuun lopusta lähtien olen toiminut <a href="http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/dp_goes_cinema">Dokumenttiprojekti Goes <br /> Cinema</a>-hankkeen osa-aikaisena koordinaattorina. Toiminta polkaistiin käyntiin virallisesti 24. elokuuta, kun Yleisradion Vanhan Läksyn  tiloissa perustettiin Dokumenttielokuvan Tuki ry. Yhdistyksen  perustivat ryhmä tuottajia, ohjaajia, levittäjiä, ja elokuvafestivaalijärjestäjiä.<br />  </p> <p>Ensimmäinen Dokumenttiprojekti Goes Cinema-leiman saanut elokuva sai <br /> ensi-iltansa syyskuun 11. päivä.<a href="http://www.thelivingroomofthenation.com/">Kansakunnan olohuone </a>(ohj. Jukka <br /> Kärkkäinen) näytettiin elokuvateattereissa ympäri Suomen, muunmuassa <br /> Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja <br /> Kajaanissa. Katsojaluvut jäivät odotettua pienemmiksi. Mutta eipä <br /> hätää. Tästä noustaan vielä. On ajateltava, että jokainen uusi hanke <br /> ottaa aikansa, ennenkuin se löytää paikkansa.<br /> Viime viikonloppuna teattereihin tuotiin toinen DPGC-leffa: <br /> Arto Halosen ohjaama <a href="http://www.magneettimies.com">Magneettimies</a>, elokuva Pekka Strengin lyhyeksi <br /> jääneestä elämästä. Tai, Suen toimittajaa Markku Halmetta <br /> lainatakseni: "Tämä on pikemminkin dokumentti kenen tahansa elämästä <br /> ja sen mahdollisesta tarkoituksesta." (kts <a href="http://www.sue.fi/uutiset/rakkautta--anarkiaa--festivaalin-musiikkitarjonta,30">www.sue.fi/uutiset/rakkautta--anarkiaa--festivaalin-musiikkitarjonta,30</a>). Magneettimies on kerännyt kiittäviä arvosteluja laajasti, ja ensimmäisen teatteriviikonlopun katsojamäärät näyttävät hyviltä.</p> <p>Dokumenttiprojekti Goes Cinema jatkuu <a href="http://theyesmenfixtheworld.com/">The Yes Men Fix the <br /> World</a>llä marraskuussa. Keväällä on luvassa useita mielenkiintoisia <br /> dokumenttielokuvia, joista pyrimme tiedottamaan laajasti myöhemmin <br /> tänä vuonna.</p> <p><br /> Dokumenttielokuvien katselukulttuurin saralla on Suomessa tapahtunut <br /> viime aikoina muutakin mielenkiintoista. Pohjoismaisen verkoston <br /> menestyksekkäästi luonut <a href="http://doclounge.se/">Doclounge</a>-konsepti laajeni syyskuun lopussa <br /> Suomeen. Ensimmäisen meikäläisen Doclounge-klubin avasi ruotsalaisen <br /> Fredrik Gerttenin ohjaama<a href="http://www.bananasthemovie.com/">Bananas</a>. Gertten oli paikalla esittelemässä <br /> elokuvansa ensimmäisessä Helsingin Docloungessa ravintola Bellyssä. <br /> Keskustelin tilaisuudessa hänen kanssaan Doclounge-konseptista. Hän <br /> tykkäsi, että ensimmäiseksi illaksi tapahtuma meni meillä oikein <br /> hyvin. Hän kertoi, että Ruotsin Malmössä heillä on joka Doclounge-ilta <br /> sali tupaten täynnä. Maanantai-iltana! Ja lisäsi, että "Ihmiset pitää <br /> vain saada ymmärtämään, että dokkarit ja niiden katselu on coolia". <br /> Suomen mittakaavassa tapahtuma onnistui erinomaisesti. Sali, jossa <br /> elokuva näytettiin, oli tupaten täynnä, ja illan saldoksi laskettiin <br /> 80 vierasta.<br /> Doclounge on jatkunut syys- ja lokakuussa Strengin Puutarhassa- <br /> konserttitaltioinnilla (Arto Halonen) ja marokkolaissyntyisen Mohamed El Aboudin elokuvalla Vasen vartaloon. Seuraavan kerran dokkareista voi Bellyssä nauttia marraskuun 5.päivä. Docloungen järjestelyistä Suomessa vastaa Mouka Filmi Oy.</p> <p><br /> Dokumenttiprojekti Goes Cinema pyrkii luomaan laatubrändiä: takaamaan <br /> yleisölle sen, että mennessään katsomaan DPGC-elokuvaa <br /> kulttuurinkuluttaja tietää saavansa hyvää ja laadukasta. Pohdimme <br /> kovasti myös uusia keinoja markkinoida suomalaista dokumenttielokuvaa. <br /> Miten yleisö saadaan irti kotisohvasta nauttimaan dokumenttielokuvasta <br /> teatterissa? Pääkaupunkiseudulla kulttuuritarjontaa pursuaa ovista ja <br /> ikkunoista. Kilpailu on kova. Digitalisoituvassa ja muuttuvassa <br /> maailmassa on pystyttävä tarjoamaan laadukasta sisältöä ja usealla <br /> kanavalla. Missä järjestyksessä sisältö (tässä tapauksessa <br /> dokumenttielokuva) yleisölle tarjoillaan? Ensin festareilla, sitten <br /> teatterissa, heti sen perään televisiossa ja sitten netissä? Miten <br /> nopealla aikavälillä tämä kaikki tapahtuu? Miten eri julkaisukanavat <br /> vaikuttavat toisiinsa ja elokuvankatselukulttuuriin? Crossmedia-käsite <br /> on vakiintumassa mediakentälle. Paljon on muuttunut ja paljon tulee <br /> vielä muuttumaan. Ja dokumenttielokuvan on pysyttävä tahdissa muiden <br /> mukana.</p> <p><br />  </p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/2372?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Mon, 19 Oct 2009 11:46:54 +0000 Aija Salovaara 2372 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/dokblog/dokumenttiprojekti-goes-cinema-0#comments http://blogit.yle.fi/dokblog/mita-arvostelut-merkitsevat <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p>Tänään ohjaaja Arto Halonen odotti lehtien arvosteluja elokuvasta <a href="http://www.magneettimies.com/">Magneettimies</a> ja myös Dokumenttiprojekti Goes Cinema hankkeelle niillä on merkitystä. Mutta vievätkö arvostelut katsojia elokuvateattereihin tai television ääreen?</p> <p><br /> Arto Halosen Pekka Strengistä kertova Magneettimies on saanut poikkeuksellisen laajan ja kiittävän vastaanoton lehdistössä. Otetaanpa niistä muutama esimerkki. Yksi oli Kansan uutisten Viikkolehti, joka käytti koko etusivunsa elokuvalle sekä osan pääkirjoituksestaan selittäen, miksi etusivu on käytetty Magneettimiehelle. Siksi, että ”<em>todellisten klassikoiden merkitys vain korostuu vuosikymmenten kuluessa</em>”. (Lainaus tarkoittaa Strengiä ei Halosen elokuvaa.)</p> <p>NYT-liitteessä näkemyksellinen Leena Virtanen toteaa, että <em>kulttuuriteko on pompöösi sana, mutta että nyt sitä tekee mieli käyttää</em> ja päättää tekstinsä<em>.... 1970-luvulla miehetkin olivat feminiinisiä. Tällaisia: ”Mukana mulla on paperilunta, satujen tulla. Olen unta.”</em></p> <p>Itse elokuvassa Keijo Siekkinen puolestaan sanoo Strengistä, että on helppoa olla mies metsällä, mutta todellista luonnetta vaatii katsoa herkkyyttään silmiin. ( Tunnustaudun Siekkisen tulkinnan kannattajaksi).</p> <p>Ilta-Sanomien usein kriittinen Tarmo Poussu innostuu kehumaan elokuvaa Halosen ehkä parhaimmaksi jne..</p> <p>Mutta vievätkö arovstelut ihmisiä katsomaan elokuvaa elokuvateatteriin ? <a href="http://www.yle.fi/dokumenttiprojekti">DPGC:ssa </a>( Dokumenttiprojekti Goes Cinemassa sitä on mietitty useamman kerran). <a href="http://www.thelivingroomofthenation.com/">Kansakunnan olohuone </a>sai erinomaiset arvostelut, katsojia hyvin vähän. <a href="http://www.taynnatarmoa.fi/">Täynnä Tarmoa </a>sai paljon julkisuutta, elokuvateattereissa katsojia vähän.</p> <p>Elokuvateatteri on erilainen julkaisualusta kuin televisio tai festivaali. Kovin innolla en ainakaan minä lähde Helsingin Tennispalatsiin katsomaan dokumenttielokuvaa. Tai dokumenttielokuvista välittävät eivät lähde elokuviin. tai jos lähtevät, niin eivät silloin katsomaan dokumenttia.</p> <p>Tarvitaan joku erityinen syy lähteä. Ja se voi löytyä myös arvosteluista silloin, jos arvostelijan tekstistä välittyy henkilökohtaisen kokemisen, haltioitumisen tunne. Eli , vaikka kuinka suuresti lehdessä kirjoitettaisiin ja kehuttaisiin, niin ei se auta, jos tekstistä puuttuu henki.</p> <p>Minulle Leena Virtasen teksti kolahti. Ehkä myös sen takia, että se oli asetettu näyttävästi esille otsikolla Sisältäni portin löysin.</p> <p>Ps. Ei Magneettimies ole minulle Suuri eikä virheetön elokuva, mutta se on idealismin etsinnässään  ( tiedän: seuraava sana on pompöösi) ylevöittävä elokuva. ) Ja ensimmäisen kerran pidin sitä katsellessani vanhan tuttuni musiikista.</p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/2366?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Fri, 16 Oct 2009 13:34:36 +0000 Iikka Vehkalahti 2366 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/dokblog/mita-arvostelut-merkitsevat#comments