Blogit - IDFA

Dokumentteja verkossa

Tue Steen Müller — Sat, 05 Jun 2010 10:36:04 +0000

For viewers worldwide and for free – IDFA, the biggest documentary film festival in the world, based in Amsterdam, invites you to go online with IDFA TV, where there is an excellent selection of excellent documentaries.

IDFA staff is at the World Expo in China and for that reason you can watch films from and about China. World Cup in South Africa starts this coming friday and for that reason IDFA offers films about football, like Maziar Bahari’s ”Football, Iranian Style” from 2001. Giro d’Italia is over but you can still watch the classic of Jørgen Leth, ”Stars and Water Carriers” abour the bicycling race year 1973, premiered in 1974. As written on the site: ” These were the glory days of Eddie 'The Cannibal' Merckx (photo) who showed the entire field a clean pair of heels whether it was on the flats or up in the highest of mountain passes.”

The online service has several other neo-classics available like Florin Iepan’s Romanian masterpiece, ”Children of the Decree”. Starting point for the film: “Procreation is the social duty of all fertile women,” was the political thinking during the 1960s and 1970s in Romania. In 1966, Ceaucescu issued Decree 770, in which he forbade abortion for all women unless they were over forty or were already taking care of four children...”

http://www.idfa.nl/industry/idfa-tv.aspx

Lainaus

IDFA II

Tue Steen Müller — Thu, 26 Nov 2009 09:39:21 +0000

And there you are again at the world’s biggest documentary festival! You carry your festival bag to the hotel – film catalogue, catalogue for the project Forum, a so-called industry guide with photos of broadcasters and film funders, market catalogue, invitations to parties and receptions.

And your badge, not to forget, that gives you access to the crowded cinemas. Idfa IS a fest, an hommage to the documentary and the mere fact that thousands of people want to go and watch documentaries and discuss them, and learn about the world that we live in, well it pleases one, who can remember when festivals were exclusive gatherings for the happy few.

On the other hand you can not help feel a bit tired when you again enter the Forum that performs its 17th edition this year. The meeting itself is important, it is amazing to see so many producers, directors and decision makers gathered in the same room – but there is a déjà vue fatigue in the room and far too much a ”homey” atmosphere around the table with meaningless sentences expressed by the broadcasters like ”he/she is a great filmmaker” instead of trying to characterize what kind of filmmaker he/she is, or why precisely this film could be important for them.

Some editors like Iikka Vehkalahti from YLE try to cheer the whole thing up, and its was also the Finnish director Pekka Lehto that brought the most promising project to the table, about Alpo Rusi, accused of being a spy for GDR, another cold war story, well presented and at a rough cut stage. More unclear at this moment, but presented by a real storyteller, South African director Dumisani Phakathi, was his project ”To Marry My Mother”, that will tell the story about an unsettled family business: His grandfather wants Dumisani to pay the outstanding dowry that his father never paid to the grandfather when he married the mother. "If I have a problem I make a film", the director said.

www.idfa.nl

Lainaus

Matti Nykänen liiti jälleen - IDFA I

Iikka Vehkalahti — Thu, 26 Nov 2009 09:34:28 +0000

Harvoin on suomalainen dokumenttielokuvahanke saanut samanlaista vastaanottoa kuin Kim Finnin elokuva Matti Nykäsestä ” Hell Of A Victory”. Lähes jokainen IDFA:n rahoitusfoorumin keskipöydässä olleista ilmaisi vakavan kiinnostuksena ja mm. Tanska sekä Kanada ostivat elokuvan heti ennakkoon.

IDFAN rahoitusfoorumi on tiukka paikka. Rahoittajia on Foorumissa kaikkiaan toisasataa, pitchausta seuraa salissa 2-300 tarkkailijaa ja vastaanotto voi pahimmillaan olla enemmän kuin nihkeä.
Dokumenttielokuva Matti Nykäsestä ei paperilla näyttänyt kovin fasinoivalta kommentoi IDFAn johtaja Ally Derks etukäteen Dokumenttiprojektin ja Blue Median , Elokuvasäätiön ja AVEK:n hanketta ” vaikka sinänsä kelpo projekti, mutta...”.

Julkisen pitchauksen jälkeen tunnelma oli täysin toinen.Elokuvan ostivat heti Kanada ja Tanska, Arte ilmoitti tekevänsä kaikkensa saadakseen elokuvan ( myöhemmin kaikkiaan kolme kanavaa ilmoittiat vakavan kiinnostuksensa); Norja oli ainoa joka oli ostanut ko etukäteen. BBC ja Channel Four molemmat ylistivät leffaa ) Tahiba Jackson Channel Fourista nauroi ” en tiedä olenko käynyt liikaa coffeeshopissa, mutta kuunnellessani ja katsellessani pitchausta totean vain haluavani tämän elokuvan”.Sveitsi, Itävalta , Italia jne.. jokainen pöydän ääressä oli innostunut.

Miksi ? ( Kun etukäteen mm. Heino Deckertillä oli ollut aikeuksia myydä hanketta Saksaan). Koska Kim Finnin tekemä traileri oli niin jumalattoman hyvä. Todellinen traileri, jossa oli sisältö, tyyliä, rajuutta, vauhtia, erilaisuutta. Mutta Kim olikin vääntänyt porukkansa kanssa sitä pitkään animaatioita myöten. Päämusikkivalinta käytiin yhdessä lävitse jo muutama viikko ennen Amsterdamia.

Ja koska myös pitchaus ( jonka teimme yhdessä paha poika John Hakalaxin kanssa) oli – näin väittäisin – vakuuttava. Mutta myös se valmisteltiin kerrankin kunnolla. Kim oli kirjoittanut puolitoista liuskaa sisältöelementtejä,käveimme ne lävitse Johnin kanssa, vaihdoimme järjestystä, muokkasimme uudestaan ja loppujen lopuksi pitkälti improvisioimme (pohjautuen kuitenkin tarkasti mietittyihin sisältöihin).(Ja aloitin kertomalla, että Riot Onin pojat John kuin Kimkin ovat todellisia troublemakerseja ja juuri sen takia koko leffa pelaa Nykäsen- niin samanlaisen hahmon – kanssa.

Mitä opimme.
Pichaus foorumeissa on tilanne, johon kannattaa valmistautua kunnolla eikä tulla kevyiden trailereiden kanssa.

Lainaus

Suomalaisdokumentteja maailmalla

Iikka Vehkalahti — Wed, 21 Oct 2009 11:00:00 +0000

Syksyn kansainvälisillä dokumenttielokuvafestivaaleilla ei näy kovin monia suomalaisia tuotantoja. Leibzigissa kilpailusarjassa on kaksi suomalaista ja IDFAn pääsarjassa yksi.

Leibzigin dokumenttielokuvafestivaalin yksi painopisteista tänä syksynä on Pohjoismaissa.Mutta se ei ole ollut syynä siihen, että festivaalin johtaja Claas Danielsen on valinnut kaksi suomalaista perinteisen kovatasoiseen kilpailusarjaan.

Leibzigin profiili perustuu nimitäin edelleen elokuvallisiin ( ja itäeurooppalaiselle ekspressiivisyydelle sukulaissuhteessa oleviin, joskus hitaisiin ja raskaisiinkin) kriteereihin. Eli mukana kilpailusarjassa ovat myös mm. Dokumenttiprojektin osatuottama ja lokakuussa esitettävä Alexander Gutmanin vaativa August 17 ( kts. Tuen juttu Dokblogista) ja puolalaisen mestarin Pavel Lodzinskin uusin elokuva.

Vahvat suomalaiselokuvat ovat Pirjo Honkasalon ITO ja Jukka Kärkkäisen Kansakunnan olohuone, joka on mukana myös Sheffieldissä eurooppalaisen dokumenttielokuvan sarjassa.

Dokumenttielokuvafestivaaleista suurimmassa ( noin 130 000 myytyä lippua ) IDFAssa pääkilpailusarjassa eli pitkien dokumenttielokuvien sarjassa mukana on yksi kiitetty suomalainen, Mika Ronkaisen Freetime Machos.
Se kilpailee mm. avajaiselokuvana esitettävän puolalaisen näyttävästi toteutetun, mutta ylipateettisen ja ylipitkän Darius Jabolenskin War Gamesin kanssa.Tässä pääsarjassa kilpailevat myös hollantilainen Farewell, islantilainen Dreamland ja israelilaiset Jaffa sekä Blood Relations.

ParaDocs sarjassa kilpailee Maarti Suomi-Väisäsen Up and About Again.

Dokumenttiprojektin ennakko-ostoista mukana on mm. Eric Pauserin The Face Of Enemy Silver Wolf-sarjassa. Satojen amerikkalaistuotantojen jälkeen on lähes käänteentekevää katsoa ja kuulla, miten vietnamilaiset kokivat sodan, jotka he eivät kutsu Vietnamin sodaksi vaan Amerikan sodaksi.

Suomalaisotetta on mukana myös Deepa Bhatian suurelta osin talkoohengellä
toteuttamassa dokumentissa Nero´s Guests, josa allekirjoittanut on toiminut yhtenä kameramiehistäkin.

IDFAn rahoitusfoorumiin, joka kerää paikalle maailman kaikki päärhoittajat, on Suomesta hyväksytty kaksi projektia: Pekka Lehdon Epäilyksen varjossa – Alpo Rusin tarina sekä Kimberley Finnin Matti Nykänen.

Lainaus