Blogit - osallistuminen

Suomalaisten kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen on kasvussa

Tuija Aalto — Sun, 28 Dec 2014 14:31:38 +0000

Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin.

15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksen uuden tyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista. Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kartoitimme kiinnostusta Ylellä kehitettyyn Kipinä -konseptiin.

Kolmannes vastaajista piti tämän trailerin nähtyään todennäköisenä, että osallistuisi Yle Kipinä - ympäristössä ideoiden yhteiskehittelyyn.

Kysyimme suomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetä halutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymykset esitettiin noin tuhannelle suomalaiselle lokakuussa 2014 (vertailutieto keväältä 2013).

Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan ja vaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua on noussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, että televisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudet osallistua ovat ruokkineet kiinnostusta.

Sosiaalinen tv on tullut tutuksi

Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet esimerkiksi TV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2ilta.

"Sosiaalisen television" käytäntöjä on vahvasti uudistettu myös kaupallisilla TV-kanavilla (ks. 3 syytä hypätä mukaan tv:n some-pöhinään, MTV:n #someTVmittari: Näe tv-ilmiöt uudella tavalla ja ”Sosiaalinen media on parasta mitä TV:lle on tapahtunut”.)

Rakentava journalismi saa kannatusta

Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaan myös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaa mieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myös kannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70%, miehistä 58%).

Eri mieltä oli 14%. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimmin myönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella.

Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät

Seitsemän kymmenestä 65-75 -vuotiaasta samastuu väittämään “Mielestäni Suomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin tai mielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa.” Samaa mieltä väitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68% ja miehistä 61%.

Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellä mediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset.

”Esim. vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimia saada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juuri kuule.” (Nainen, 26 vuotta).

Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuli Linnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki.

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tärkeää

Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestön eri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla.

Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liian vähän käsitellyksi mediajulkisuudessa.

Lisäksi vastauksista erottui yhtenä teemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi. Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien” kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa “tavallisten" ihmisten videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediasta poikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisesti seuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei ole aikaisemmin juurikaan tv-esiintyjien ja katsojien kesken nähty, mutta sosiaalisen television myötä tämä näyttää muuttuvan.

Tutustu raporttiin

Lainaus

Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin kuuluviin?

Nuppu Gävert ja Ville Tikka — Thu, 18 Dec 2014 05:35:29 +0000

Kun yli 40 miljoonan jäsenen kansainvälinen liike toimii muutosvoimana politiikassa ja yhteiskunnassa, elämme uudessa maailmassa. Avaaz.org, jonka nimi tarkoittaa suomeksi ääntä, on yksi suurimmista ja vaikutusvaltaisimmista yhteiskunnallista toimintaa edistävistä verkottuneista organisaatioista maailmassa. Se tuottaa kansainvälisiä kampanjoita merkittävistä aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta tai ebolan vastatoimista, sekä auttaa ihmisiä luomaan kampanjoita paikallisten ongelmien ympärille.

Suoran demokratian toimintatavat ovat tulleet oletusarvoisiksi tavoiksi osallistua yhteiskunnan toimintaan, minkä esimerkiksi kansalaisaloite on käytännössä mahdollistanut lainsäädännön tasolla. Olemme siis keskellä yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita muuttavaa vallan ja resurssien hajautumista, joka vahvistuu hyppäyksin edelleen lisääntyvän digitalisaation ja globalisaation myötä.

Nämä kehityskulut vaikuttavat mediakenttään monin tavoin. Kun tieto ja resurssit ovat pitkään jakautuneet hyvin epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä, nyt yhä useammalla on pääsy tietoon ja työkaluihin, sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Median roolina ei siten ole enää ainoastaan toimia tiedonvälittäjänä ja yhteiskunnan vahtikoirana, vaan sen odotetaan nyt auttavan ihmisiä toimimaan vastaavissa tehtävissä, jotta yhä useampi suomalainen voi osallistua aktiivisesti merkittävien kysymysten käsittelyyn ja ongelmien ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa myös Ylen julkisen palvelun roolin uudelleen miettimistä.

Kuvasimme edellisessä blogikirjoituksessa, kuinka yhteiskunnallinen arvonluonti tulee nähdä toimintana, joka auttaa synnyttämään mahdollisimman monipuolista arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School of Economicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiin merkityksiin.

Muutostoimisto Wevolven yhdessä Yle Strategian kanssa toteuttamassa Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvityksessä (PDF) määriteltiin kuusi roolia, joissa media voi synnyttää uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksi näistä korosti vaihtoehtoisten näkökulmien ja monipuolisten äänien kuulumista yhteiskunnassa sekä avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan edistämistä. Nyt meidän tulisi yhdessä miettiä, miten näitä rooleja voisi toteuttaa uusin tavoin.

Kuinka Yle voisi edistää vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista?

Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Kun pyritään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita, on eri äänien esiintuominen välttämätön edellytys niin kokonaiskuvan muodostamiseksi kuin yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on kuitenkin usein se, että valtamediat keskittyvät pääasiassa isojen kertomusten käsittelemiseen, jolloin vaihtoehtoiset näkökulmat eivät pääse riittävästi esiin.

Ehkä Ylen uutena tavoitteena voisikin olla auttaa kaikkia suomalaisia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan heille merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin yhteiskunnassa? Tämä voisi auttaa rakentamaan uusia siltoja eri kulttuurien, ryhmien ja näkökulmien välille ja luomaan konfliktien sijaan yhteisymmärrystä. Samalla voisimme ymmärtää paremmin, kuinka niin eriarvoistuminen kuin ‘ääripäistyminen’ luovat uhkia yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille.

Ääneen tulisi siten päästää rohkeasti eri vähemmistöjen edustajat ja mielipidevaikuttajat, myös muualla kuin A2 -illoissa. Kenties tämä voisi tapahtua antamalla ihmisille välineitä ja kanavia omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla kuraattorina merkittävien tarinoiden esiintuomiseksi. Myös avoin data voisi toimia tehokkaana työkaluna. Tutkiva kansalaisjournalismi yhdistettynä arkistojen avaamiseen voisi auttaa käsittelemään historiaa uusin tavoin, purkaen vanhoja merkityksiä ja rakentaen uusia moniäänisiä tarinoita.

Sandy Storyline -sivu on kiinnostava esimerkki alustasta, joka on osallistanut ihmisiä kertomaan videoin, kuvin ja kirjoituksin omista kokemuksistaan, tässä tapauksessa Sandy-hirmumyrskyn vaikutuksista New Yorkin kaupunginosien elämään. Hankkeen tavoitteena on tuoda henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua niin taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja rannikkojen tulevaisuudesta.

Miten Yle voisi tukea avoimempaa demokratiaa?

Kansalaisaloitteen viimeaikaisesta voimannäytöstä huolimatta osallistuminen avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja päätöksentekoon on edelleen varsin vähäistä. Äänestämisen lisäksi ihmiset ja yhteisöt kaipaavat yhä käytännöllisempiä tapoja vaikuttaa suoraan omaan elämäänsä ja edistääkseen tärkeiksi kokemiaan asioita ja kiireellisiä ongelmia.

Median ja erityisesti Ylen koetaan olevan keskeisessä asemassa opettamassa uusia vaikuttamisen kansalaistaitoja ja kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia suoriin toiminta- ja vaikuttamistapoihin. Tämä voisi tapahtua vaikka voimaannuttamalla ja innostamalla ihmisiä niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen.

Kansalaisdemokratia tarvitsee myös uusia työvälineitä, jotka auttavat ihmisiä ottamaan halutessaan enemmän vastuuta ongelmakohtien esiintuomisesta ja ratkaisumallien löytämisestä. Esimerkiksi Ylen yhteiskunnallista arvonluontia pohtineessa työpajassa ideoitu ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ voisi auttaa ihmisiä osallistumaan paremmin poliittiseen keskusteluun ja tuomaan läpinäkyvyyttä sekä kritiikkiä päättäjien ja poliitikkojen näkökulmiin. Tai miltä kuulostaisi Ylen sivuilla toteutettava ‘kansakunnan totuuden summaa’ mittaava, jatkuva kansanäänestys ajankohtaisista aiheista?

Maailmalla tämän kaltaiset ratkaisut ovat olennainen osa median palveluita. Esimerkiksi Intiassa toimiva CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden päivitettävä Citizen Journalist -palvelu valikoi ja jakaa ammattijournalistien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa mediasisältöä ja videoreportaaseja. Raporteissa nousevat esille etenkin yhteiskunnalliset ilmiöt ja ongelmat, jotka eivät muuten pääsisi esille Intian mediakentässä. Citizen Journalist -palvelu tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista ja Bengalin teeviljelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista.

Tässä on muutama idea osallistavammasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavammasta mediasta. Mutta vielä tärkeämpää on kuulla mitä sinä haluat, että Yle ja suomalainen mediakenttä tekisivät tuodakseen sekä omasi että muiden näkökulmat ja äänet yhä paremmin esille?

—

Kirjoitus on toinen kolmesta Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia mahdollisuuksia kuvaavista blogikirjoituksista. Jokainen kirjoitus avaa arvonluonnin uusia malleja sekä esittelee tarkemmin kaksi Ylen uutta yhteiskunnallista roolia. Ne pohjautuvat joulukuussa 2014 julkaistuun Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet -selvitykseen (PDF).

Lainaus

Varo avoimuuspesua ja näennäisosallistamista

Tuija Aalto — Tue, 21 Feb 2012 09:23:15 +0000

Osallistu nyt! Vain vastaamalla voit vaikuttaa! Näinhän meitä houkutellaan antamaan näkemyksemme milloin mistäkin asiasta. Valitettavan usein jää tunne, että edes vastaamalla ei voi vaikuttaa. Osallistaminen ei aina tapahdu hankkeen kannalta ihanteellisessa vaiheessa vaan liian myöhään.

Kirjotimme verkossa joukolla viikko pari sitten ohjetta kuntapäättäjille kuntalaisten kuulemiseen. Akuuttina tarpeena valtiovarainministeriön suunnitelmat kuntauudistukseksi ja nopea aikataulu antaa lausuntoja. Oheen tiivistetty avoimen ryhmätyön aikaansaannokset.

Huomaa erityisesti sivulla 8. Odotusten hallinta

Varmista, ettei olla tekemässä "avoimuuspesua”
Kerro, mihin osallistumisella on vaikutusta
Pohdi, miten vaikutus saadaan näkymään
Jos asioita kysytään mielenkiinnosta tai ajatusleikkinä, niin varo jättämästä mielikuvaa, että asia on jo vireillä

Millaisia kokemuksia sinulla on osallistamisesta tai "osallistetuksi" tulemisesta? Oletko houkuteltavissa mukaan talkoisiin? Millainen pyyntö tai lupaus sulattaa sydämesi?

Lainaus

Yhteistä

Aija Salovaara — Sat, 24 Oct 2009 08:37:05 +0000

Olen tämän syksyn aikana käynyt useassa seminaarissa ja tilaisuudessa, joissa kaikissa on käsitelty yhteisöllisyyttä eri näkökulmista.
Syyskuussa Tampereella sosiaalinen media kulttuurimarkkinoinnissa-seminaarissa käsiteltiin sosiaalisia medioita ja mm. yleisötyötä, lähinnä teatterin näkövinkkelistä. Arttu Haapalainen YLÖS-hankkeesta (ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen) kertoi pilottihankkeista, joita valmistellaan kolmessa suomalaisessa kaupunginteatterissa.
"Teatterit tarkastelevat omaa työtään uudesta näkökulmasta ja innostavat katsojia mukaan teatterin tekemiseen ja kokemiseen mahdollisista esteistä huolimatta".

Ylen Ison Pajan auditorissa "Kuka pelastaisi journalismin?"-seminaarissa puhujista Charlie Beckett puhui journalismista, jossa sisältöjä luodaan yhdessä ja kysyi: tarvitseeko meidän säästää journalismia sellaisena, kuin olemme sen tottuneet käsittämään?
Journalismin murroksesta puhutaan laajasti ainakin alan lehdistössä. Puhutaan murroksesta tai kriisistä. On niitä, jotka pelkäävät laatujournalismin puolesta ja niitä, jotka näkevät muutoksessa mahdollisuuden ja arvostavat yhdessä tekemisen meininkiä ja moniäänisyyttä.

Mitä pelkääjät sitten pelkäävät? Oman ammattikunnan katoamista ja rappiota?
On kiistaton fakta, että viestinnässä toimivien on tehtävä nykyään töitä nopeammin ja yhä useammalla välineellä. Puhutaan moniosaamisesta. Yksi ihminen tekee kolmen työt: kuvaa, leikkaa ja kirjoittaa. Laatu on koetuksella. Mutta pelkääjät näyttäisivät pelkäävän myös sitä mahdollisuutta, mitä alati laajenevat kommunikointimahdollisuudet ja kehittyvät välineet tarjoavat kaikille.

Samasta murroksesta puhuttiin paljon Taikin täydennyskoulutusosaston Cinedu-koulutuksessa. Välineet ovat nykyään kaikkien saatavilla, kuka tahansa voi tuottaa videokuvaa ja ladata sitä kaikkien nähtäville erilaisten sivustojen kautta.
Eikö alan ammattilaisten olisi vastustuksen sijaan parempi pyrkiä näkemään muutoksen mahdollisuudet? Kasvamaan itsekin muutoksen mukana ja ammattitaitoaan hyödyntäen viemään kehitystä vielä asteen tai kaksi eteenpäin?

Interaktiivinen media, sosiaalinen media. Kokeiluja on tehty, ja useita.
Royal opera house Englannissa järjesti twitter oopperan. Oopperan koko käsikirjoitus tuotettiin yhteis ja yleisövoimin Twitterissa. http://twitter.com/youropera, royaloperahouse.wordpress.com

Projektin alullepanijat määrittivät vain tarinan alun: The story starts like this: One morning a woman and a man were standing...

YLE2:lla pyörii tänä syksynä Tarinateltta-tv-sarja. Tarinateltta-projekti on antanut mahdollisuuden yleisölle kertoa oman tarinansa niinkuin he itse tarinansa näkevät ja miten sen haluavat kertoa.
Miten dokumentti voitaisiin viedä seuraavalle asteelle?
Tarinateltassakin tarinankertojaa vastapäätä istui aina joku meistä ja kysymykset jotka esitimme saattoivat viedä tarinaa tietyyn suuntaan. Olisi mielenkiintoista kokeilla, minkälaisia tarinoita saisimme tallennettua, jos tarinankertoja jätettäisiin telttaan yksin kameran kanssa. Tarinankertoja saisi ohjata tilannetta täysin.

Yhdessä tekeminen on hieno ajatus. Tai toive. Onko se toistaiseksi vielä toive?
Keinot ja muodot ovat vasta hahmottumassa. Monien kokeilujen jälkeen hahmottuu uusia tapoja toteuttaa tätä yhdessä tekemisen utopiaa. Kaikki nämä kokeilut ovat mielenkiintoisia, vaikka eivät toimisikaan täydellisesti.
http://yle.fi/sydan/index.html

Ja vielä,

Huomasin tänään tällaisen kyselyn tulevaisuuden televisiosta:

http://digiumenterprise.com/answer/?inv=18223991&chk=QDKTFGSA

Lainaus

Yhteistä

Aija Salovaara — Sat, 24 Oct 2009 08:36:58 +0000

Ja vielä,

Huomasin tänään tällaisen kyselyn tulevaisuuden televisiosta:

http://digiumenterprise.com/answer/?inv=18223991&chk=QDKTFGSA

Lainaus